Lue keskustelun säännöt.
En jaksa....
18.10.2011 |
Olen koko ikäni poukkoillut mielenterveysongelmien kanssa. Mulla on vaikea masennus ollut jo noin 6 vuotta. Olin oirehtinut pahoin jo kauan ja etsin aktiivisesti apua. En saanut ja lapsen synnyttyä jouduin sairaalaan.
Mulle sanottiin nyt (julkisella puolella), että olen toivoton tapaus. Koska olen tunne-elämältään epävakaa ja mulla on vakavia traumoja lapsuudesta, paljon murheita ja vastoinkäymisiä perheessä--- minulle sanottiin, että eivät osaa vuokseni mitään tehdä! Olen liian ongelmallinen tapaus.
Olen ollut aktiivinen ja avoin terapiassa. Psykologi, psykiatri sekä sairaanhoitajat ovat tulleet tähän tulokseen, että minua ei voi auttaa.
Eli menenkö junan alle ja se siitä.
Kommentit (15)
Mulle sanottiin nyt (julkisella puolella), että olen toivoton tapaus. Koska olen tunne-elämältään epävakaa ja mulla on vakavia traumoja lapsuudesta, paljon murheita ja vastoinkäymisiä perheessä--- minulle sanottiin, että eivät osaa vuokseni mitään tehdä! Olen liian ongelmallinen tapaus.
Nyt alkaa olla vakavaa vikaa ihan ammattitaidossa, jos noin apua hakevalle sanovat. Tai sitten todellakin vaihtoehtoiset terapiat, lyhytterapioineen, alkavat olla varteenotettava ratkaisu.
Melkein kantelun paikka tai sitten hakeudut jo ihan sinne vaihtoehtopuolelle. Ei voi tuon huonompaa palvelua saada!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle sanottiin nyt (julkisella puolella), että olen toivoton tapaus. Koska olen tunne-elämältään epävakaa ja mulla on vakavia traumoja lapsuudesta, paljon murheita ja vastoinkäymisiä perheessä--- minulle sanottiin, että eivät osaa vuokseni mitään tehdä! Olen liian ongelmallinen tapaus.
Nyt alkaa olla vakavaa vikaa ihan ammattitaidossa, jos noin apua hakevalle sanovat. Tai sitten todellakin vaihtoehtoiset terapiat, lyhytterapioineen, alkavat olla varteenotettava ratkaisu. Melkein kantelun paikka tai sitten hakeudut jo ihan sinne vaihtoehtopuolelle. Ei voi tuon huonompaa palvelua saada!
Psykologi sanoi tämän ja aivan kirjaimellisesti!
Mutta näinhän se on: ne joilla voimia ei enää ole, eivät jaksa valittaa kohtelustaan.
En ole ammattilainen, mutta tämän käsityksen olen viisaampien puheista saanut. Ehkä kyse on jotenkin siitä, että aivot ovat vauvalla vielä aika puolivalmiit kun hän syntyy, ja jos ei lapsena saa tietynlaista vastakaikua niin aivoissa eivät jotkut asiat kehity ollenkaan. Jos pystyy vasta aikuisena etsimään apua niin voi olla liian myöhäistä. Aivojen rakenne ei enää pysty joustamaan tarpeeksi. Tai jotain sinne päin.
Psykiatria ei oikeasti ole vielä kovin kehittynyttä ja terapiatapojakin etsitään ja kokeillaan edelleen jatkuvasti.
Myös fyysisesti voi sairastua tai vammautua niin ettei voi enää koskaan tulla terveeksi. Jotkut ovat syntymästään asti sellaisia. Myös silloin joutuu miettimään, onko elämässä mitään mieltä. Jotkut löytävät merkitystä sellaisellekin, esimerkiksi herättäjänä terveemmille.
Itselläni on ollut masennuskausia oikeastaan lapsesta asti. Joskus hakeuduin psykologille ja joskus söin masennuslääkkeitä, mutta psykologille en koskaan osannut avautua. Niinpä terapiat on vielä käymättä. Tällä hetkellä elämä on hyvää, vaikka pariin otteeseen olen suunnitellut itsemurhan hyvinkin tarkkaan (niin että näyttäisi onnettomuudelta). Silloin en kuitenkaan voinut sitä tehdä äidilleni. Tärkein yksittäinen havainto olon paranemiseen on ollut alkoholin välttäminen ja kunnon unet (nyt taas uskallan nukkua). En siis ole ollut ongelmakäyttäjä, mutta teininä join aika reippaasti ja myöhemminkin kerran tai pari kuussa (nyt 30 enkä juo ollenkaan, kun on lapsi eikä aikaa juhlia).
Toivon todella että saat apua, vaikka en itse osaakaan auttaa. Älä vielä luovuta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no mulla on käytännössä täsmälleen samanlainen tausta ja ongelmat ja apua sain yksityiseltä psykoterapeutilta (käytyäni ensin turhaan toisella yksityisellä kolme vuotta) ja sen lisäksi mielialaan vaikuttavia fyysisiä ongelmia. Sanoisin siis, että apua saa, mutta tällaisiin ongelmiin ei riitä joku mtt:n sairaanhoitaja tai työhönsä leipääntynyt psykologian maisteri.
ei ystävät oikein osaa ratkaista ongelmia. Kannattaa hakea yksityiseltä oikeaa apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Persoonallisuushäiriöissä ei ystävät oikein osaa ratkaista ongelmia. Kannattaa hakea yksityiseltä oikeaa apua.
psykoterapeutteja läpi.
Mulle 2008 Kela antoi päätöksen, että sairauspäivärahaa ja psykoterapiatukea ei anneta. Mulla on kaksi tutkintoa ja en voi tehdä töitä... en pysty tekemään tarkkuutta vaativaa työtä ja minut on pois potkittu töistä aiemmin. Olen raatanut masentuneena töitä ja saanut potkut. Olen ollut määräaikainen.... Töitä haluaisin tehdä, mutta elämä on liian raskasta. Mulla on kaksi pientä lasta ja mies sairastunut vaikeasti.
Olen niin sanotusti kolmen lapsen huoltaja, vaikka en jaksaisi itseastänikään huolta pitää. Mies on kipeä ja nukkuu illat töiden jälkeen. Lapset kaipaavat isäänsä ja purkavat minuun pahan olonsa. Menen väsyneemmäksi.
Odotan vain kuolemaa.
kaikkia tarvitsekaan kahlata läpi ja yleensä tutustumiskerta on ilmainen. Minäkin olen saanut kaksi kertaa potkut masennuksen takia ja muutenkin joutunut häpeämään itseäni ja tekemisiäni viime vuosina enemmän kuin tarpeeksi. Vaikka yrittää niin silti usein vaan saa paskaa niskaansa. Mutta siis itselläni auttoi se kunnollisen psykoterapeutin löytyminen, muuten elämäntilanne ei toki ole noin hankala koska ei ole miestä eikä lapsia. Tai siis että tietysti teitä tällä hetkellä auttaisi varmaan eniten jos saisitte tarpeeksi rahaa ettei kummankaan tarvitsisi hetkeen käydä töissä ja voisi palkata siivoojan ja vaikka välillä lapsille hoitajan ja lähteä itse lomalle..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kirkon perheasiainkeskukseen tai sosiaalihuoltoon!
Miten luulet lastesi ja miehesi kestävän, jos sinua ei ole enää ollenkaan? Tarvitsette apua ja pikaisesti. Ymmärrän, ettei varmaan ole helppo sitä hakea eikä voimat meinaa välttämättä riittää, mutta tilanne kuulostaa siltä, että tarvitsette apua ja pian. Ehkä voisit saada perhetyöntekijän kotiin tai lapsille tukiperheen, itsellesi tukihenkilön tai jotain muuta apua. Vaikka kuulostaa, että tilanteeseenne tarvitsisi enemmänkin tukea, mutta siellähän ne osaisivat sitten kertomasi perusteella sen arvioida! Ja sanot, että tarvitsette apua pian, että et jaksa enää. Äläkä vähättele masennustasi, väsymystäsi, jne, sillä silloin auttajat eivät välttämättä näe koko totuutta ja saattavat ajatella, että pärjäisitkin ilman apua.
kirkon perheasiainkeskukseen tai sosiaalihuoltoon! Miten luulet lastesi ja miehesi kestävän, jos sinua ei ole enää ollenkaan? Tarvitsette apua ja pikaisesti. Ymmärrän, ettei varmaan ole helppo sitä hakea eikä voimat meinaa välttämättä riittää, mutta tilanne kuulostaa siltä, että tarvitsette apua ja pian. Ehkä voisit saada perhetyöntekijän kotiin tai lapsille tukiperheen, itsellesi tukihenkilön tai jotain muuta apua. Vaikka kuulostaa, että tilanteeseenne tarvitsisi enemmänkin tukea, mutta siellähän ne osaisivat sitten kertomasi perusteella sen arvioida! Ja sanot, että tarvitsette apua pian, että et jaksa enää. Äläkä vähättele masennustasi, väsymystäsi, jne, sillä silloin auttajat eivät välttämättä näe koko totuutta ja saattavat ajatella, että pärjäisitkin ilman apua.
Mun mies makaa töiden jälkeen sohvalla ja nukkuu aina. Useampi sairaus ja epäonnistunut polvinivelten tähystysleikkaus. Mitään apua ei tuohonkaan ole tulossa, pakko vain jaksaa noiden järkyttävien lääkkeiden voimin.
Minä olen joskus vetänyt kassillisen lääkkeitä, viinaa ja viillellyt itseni. Useampaan kertaan. Me ollaan lastensuojelun asiakkaita ja meillä käy yksityisestä firmasta nuori tyttö joskus kotiapuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja se kotiapu on lastensuojelun maksamaa. Kunnalla kun ei enää ole kodinhoitajia, jotka tekesivät tämän työn.
Minä aion ottaa yhteyttä Seurakunnan perhetyöhön. Kiitos vinkistä!
Kun ihmisten mahdollisuudet auttaa loppuvat, Jumalan mahdollisuudet vasta alkavat. Suosittelen sinulle seurakuntayhteyttä kristillisessä seurakunnassa. En väitä, että se olisi tie paranemiseen, mutta se voi antaa elämälle jotain uutta ja parempaa. Aloita vaikka siitä, että pyydät jotakin pappia tai diakonissaa rukoilemaan puolestasi ja kysy, millaisia tilaisuuksia heillä olisi tarjota sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että jaksat hakea apua kaikkien vaikeuksienne keskellä!
Toivon todella, että saatte tarvitsemanne avun ja että itsekin löydät avun omiin ongelmiisi, sillä vaikutat kaikesta huolimatta vahvalta ihmiseltä! Siis ymmärrän, ettei varmaan väsyneenä ja masentuneena todellakaan tunnu siltä, mutta ei jokainen vaikeassa elämäntilanteessa todellakaan jaksa tai osaa hakea apua tai ottaa sitä vastaan.
Toivottavasti todella saatte apua, sillä vahvakaan ihminen ei veny loputtomiin. Voin luvata, että lapsesi haluavat sinut aivan varmasti pitää masentuneenakin ennemmin kuin menettää sinut. Voisivatko lapset mennä päivähoitoon, jos se auttaisi paremmin jaksamaan?
Tuosta seurakunnan perhetyöstä itselläni on todella hyvä kuva ja ainakaan täälläpäin eivät tuputa ratkaisuksi rukoilua (paitsi tietysti jos asiakas itse sitä haluaa). Eli vaikkei olisi kiihkouskovainen, niin tuolta voi löytää ihan konkreettisenkin avun. Siellä on töissä koulutettuja ihmisiä, jotka voivat auttaa joko perheenä tai järjestävät kyllä tapaamisia yksilöllisestikin. Aikaa varatessaan kannattaa painottaa asian kiireellisyyttä, sillä niin kuin erilaisissa sosiaalipalveluissakin, niin noissakin on usein kovasti ruuhkaa.
Ihmisillä on monenlaisia traumoja ja huonoja olosuhteita takanaan ja he selviävät silti, jotkut jopa masentumatta. Idea löytyy ehkä siitä, että hyväksyy nämä tapahtumat ja olosuhteet.
OK, ne eivät ehkä ole reiluja, mutta niille ei voi mitään, eikä niistä katkeroituminen auta. Hyvillekin ihmisille tapahtuu pahoja asioita. Älä kysy miksi - miksi jotain tapahtui, vaan kysy mitä - mitä voit tehdä selvitäksesi.
Äläkä usko siihen mitä joku psykologi, psykiatri tai sairaanhoitaja on sanonut. Ole edelleen aktiivinen ja hae apua. Ja jos sinua ei kukaan muu osaa auttaa, auta itse itseäsi. Lyhyenkin tekstisi perusteella huomaa, että sinusta on siihen!
Älä anna periksi. Ole utelias, kaikesta huolimatta, katso mitä elämällä on tarjota. Odota hyvää ja parempaa.