Lue keskustelun säännöt.
olen epäsosiaalinen luuseri ja mua stressaa
18.10.2011 |
Meidän on tänään kutsuttu työkaveripariskunnalle kylään. Mä oikeasti tykkään tästä pariskunnasta, vaikka miestä en juuri tunnekaan, mut on sekin ihan ok tyyppi. Ne on ihan mukavia ihmisiä. Ja tiedän, että työkaveripiirissä verkostot on kullanarvoisia kaikille osapuolille.
Mua kuitenkin stressaa hirveästi ajatus, että mun pitäisi jaksaa jotain muuta kuin kaatua illalla kotisohvalle. möllöttää siinä verkkareissa ja laahautua siitä yhdeksän aikaan sänkyyn. En vaan jaksais mitään muuta. Kaikkein vähiten sitä, että pitäis jaksaa jutustella pikkumukavaa smalltalkkia ja käyttäytyä sivistyneesti. Mä en osaa sitä, oon huono ja väsyneenä vielä surkeampi keksimään mitään sanottavaa - kuuntelisin kyllä sujuvasti, mutta siellä ei oo muita vieraita kuin me, joten kuuntelulla ei pärjää. Mun mies taas kyllä puhuu, mutta se ei ole sivistynyt - sekin stressaa kun siitä ei tiedä, mitä se taas suustaan päästää.
Tiedän olevani luuseri, tyhjän nyhjääjä, jolle on ihan oikein että jää vähitellen aina vaan ulkopuolisemmaksi kaikesta. Ongelma on siinä, että mä oikeastaan haluankin jäädä, tiedän vaan, ettei sais eikä pitäis...
Kommentit (2)
nimitä itseäsi luuseriksi!
Kuulen viestissäsi kritiikkiä siitä, että ihmisten kanssa pitäisi olla tekemisissä vain sosiaalisen verkostohyödyn tai jonkin "on tehtävä vaikutus heihin" -teesin takia!
Varmasti bisneselämä tähän suuntaan kiskookin.
Mutta sinä vaikutat siltä, että kaipaat ihmisiltä saada olla oma itsesi: vaikka sitten nuhjuverkkareinen väsyli. Et halua teennäistä smalltalkia jossa on etukäteen määritelty mitä saa suustaan päästää.
Aito vuorovaikutus ei ole sellaista. Älä mene tuohon mukaan. Siis konkreettisesti voit toki mennä kylään, mutta älä suostu väärentämään itsestäsi jotain tekominää, jolla operoidaan.
Pyri enimmäkseen lisäämään niiden ihmisten kanssakäymistä, jotka eivät syö energiaasi vaan lisäävät sitä.
Vaikka kysymyksesi ei ollut ns perinteisen hengellinen, heti tuli mieleen, että Jeesus tuollaisilla teennäisillä pakkosivistysillallisilla varmaan kyllä jättäisi sen etukäteen opetellun replikoinnin pois ja kysyisi ihan aidosti: miten jakselet?
terv diakoni Meiju
Tikkurilan seurakunta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmeisesti tää työkaverisi pitää sua ihan mukavana ihmisenä kun on teidät kotiinsa kutsunut. Hauskaa iltaa!