Kysymys erityislasten/ylivilkkaiden vanhemmille
Mitä teette erityislasten kanssa joita ei voi yksin päästää kerhoihin, ym.??
Ymmärtääkseni seurakuntaa ja muita kerhojen järjestäjiä ei kai voi vaatia hankkimaan lisää avustajia siksi että yksi olisi erityislapsi, mutta miten asian sitten ratkaisee, jos itsellä ei ole varaa palkata avustajaa lapsen mukaan tai sellaista ei ole saatavilla, ja kuitenkin haluaisi edes joskus saada hetken aikaa itselle hoitaa asioita tai levätä?
Tarkoitan nyt sellaisia lapsia, jotka ovat haasteellisia muttei heistä kuitenkaan saa mitään erityistukia.
Kommentit (11)
ei ne ole sille lapsellekaan kivoja, kun huomaa ettei pärjää mukana, eikä kukaan tykkää.
Eli minä haen lapselle kerhon tai harrasteen, johon hän joko voi mennä minun kanssani tai jossa lapsia on kerralla niin vähän, että minunkin vilperttini pärjää mukana. Kyseessä on siis 11v as-lapsi (johon kyllä saamme korotetun vammaistuien 190 euroa, mutta ei sillä mitään avustajaa makseta, eikä as-dgllä myöskään saa henkilökohtaista vammaisavustajaa). Vähäväkisten kerhojen ja harrasteitten hakeminen on nykyään etusijalla, sillä lapsen olisi jo aika itsenäistyä.
Mutta noiden tarkoitus on siis antaa lapselle joskus hyvää mieltä, onnistumisen kokemuksia ja tilaisuus harrastaa mieleisiään asioita. Ei niitä voi käyttää siihen, että joskus saisi omaa aikaa asioille tai levvolle. Sitä varten on sitten rukoiltava, että ystävillä ja sukulaisilla riittäisi joskus voimia ja halua.
(Ja nyt joku sanoo, että on väärin tukeutua sukulaisiin ja että asiat pitäisi järjestää niin, että itse selviää tilanteesta kuin tilanteesta. Tämmöisen av-mielipiteen olen kuullut moneenkin otteeseen. Suksikaa kuuseen, kaikille meille se ei vain ole mahdollista.)
kun päiväkotipaikkoja ei vain ole? Eikä henkilökohtaisia avustajiakaan oikein tunnu riittävän.
Ilmeisesti mitään apulaista ei voi saada kerhoihin?
Kiitos.
Tuskin kukaan täällä haluaa alkaa moittia. Aina ei vain ole aikaa tai voimia yli rajojen, ja nimenomaan itse perheillä ne voimat ovat loppu.
Meillä sentään kummi on jaksanut vartin katsoa vipeltäjämme perään jotta olemme saaneet syödä puolirauhassa ruokamme. Pieniä ja harvinaisia iloja.
Meillä on hankala tilanne, ettei maksullisiin kerhoihin voida mennä (tai edullisiin kylläkin) eikä lähellä ole kuin seurakunnan yms. "yleismuotoista" toimintaa.
Voimia!
Eli onko asia selvitetty? Jos on, lapselle kuuluu päiväkotipaikka, jos ei kerran kotihoidossa voi esim. huolehtia sosiaalisesta kehityksestä, koska lapsi ei pärjää kerhoissa, joita normaalisti on tarjolla.
Lapsi on erityislapsi ja päiväkotihoitoa suosittelee joka taho, mutta ei saanut päiväkotipaikkaa, kun sinne on niin paljon tunkua. Valittaa ei kuulemma voi.
ei se mitää ntietenkään takaa, mutta toki valittaa voi.
Viisainta teidän on panna uusi päivähoitohakemus menemään ja perustella siihen jollain liitekirjeellä ja lääkärin lausunnolla vielä kerran rautalangasta vääntäen se tarve. Päivähoitohan on subjektiivinen oikeus, ei sitä voi keneltääkään evätä. Laki on siinä suhteessa ihan yksiselitteinen.
Sitä avustajaa en kyllä usko teidän saavan. Ei mekään olla saatu, ei päiväkotiin eikä kouluun, vaikka kaikki lausunnot, joissa sitä suositellaan, on aina olleet olemassa. Avustajasta kun ei ole yksiselitteistä lakia, joten se on tosiaan rahakysymys.
Pyydä kunnolliset lääkärinlausunnot ja pane valitus sisään.
se valitus sitten laitetaan? Ei paikkoja voi tyhjästä ottaa... Ja me olemme kohta ihan loppu.
asia voi ratketa jo sillä, kun väännät parempaa rautalankaa.
Sitten seuraavaksi valitat lääninhallinto-oikeuteen. Espoo joutui maksamaan isot korvaukset kun kaikille ei löytynyt päivähoitopaikkoja muutama vuosi sitten, joten jo pelkkä huomautus siitä, että aikoo viedä asian pitemmälle, saattaa riittää.
mitään ei kuulunut, soitin perään, ei mitään, mies soitti ja sitten laitoin meilin. Nyt saatiin paikka, toivotusta päiväkodista, toivotulla päivällä.
hän ei pärjää yksin kerhossa vaan tarvitsee avustajan, niin silloin kannattaa jo hakeutua lisäselvittelyihin! Erikoissairaanhoidossa sitten suositellaan se avustaja tms. tarpeen mukaan, tosin ei tietenkään kerhoon, mutta jos ryhmässä oleminen on niin hankalaa ettei lapsi ilman omaa aikuista pärjää ja on yli 3-vuotias, niin pitäisin jo kuntoutuksellista päiväkotihoitoa perusteltuna.