Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kuka on Hertta-Mari Kaukonen ?

Vierailija
14.10.2011 |

Näin lehti nimeltä Seura vääristää todellisuuden



Suomessa ilmestyvät aikakauslehdet ovat kärsineet valtavaa inflaatiota sähköisen internetin ilmestyessä arkeen. Erityisesti eläkeläisten ja vanhempien ihmisten on järjetöntä maksaa aikakauslehden tilausmaksusta mitään koska lehtien tason romahdettua likakaivojournalismin tasolle samat jutut ja aiheet voi lukea täysin ilmaiseksi ja vaivatta internetistä. Mediatutkimus on saanut runsaasti tutkimuspyyntöjä ja päättääkin ottaa erään lehden tarkasteluun.



Likakaivojournalismista puheen ollen Otavamedia Oy:n yleisaikakausilehdeksi tituleeraama viikkolehti nimeltä Seura on terävä esimerkki kuinka raflaavalle tasolle lukijoitten luottamuksella tasapainoileva julkaisu voi tänään mennä. Joskus Seura onkin ollut ihan luettava lehti mutta ei sitä enää sillä se todistaa sanatarkasti vanhan toteamuksen että eihän se kustantaja vaan se toimitus se tekee lehdestä läpimädän.



Tänään lukijoittensa luottamuksen varassa elävä Seura nimittäin markkinoi lehteään erehdyttävästi ainakin kotisivuillaan iskulauseella "skandaalit eivät ole meidän juttu".



Kuitenkin lehden hajuttomaan ja mauttomaan ympäristöön on sekoitettu juuri iljettävät skandaalit sanan varsinaisessa merkityksessä.



Harhaanjohtava markkinointi koettelee myös markkinatuomioistuimen rajoja.



Tässä seuraavassa esimerkiksi Seuran toimitukselta olisi riittänyt yksi puhelinsoitto Yleen ja olisi selvinnyt että tämä ohjelma on ollut Ylellä esityskiellossa jo vuodesta 2009 alkaen ja kyseisellä ohjelmalla on edessään tuhti nippu oikeusprosesseja viranomaistoimenpiteineen.



fakta asiasta tässä linkissä Seuran kesäkuussa olevassa artikkelista todisteeksi skandaalista



Kysymyksessä oleva artikkeli Seurassa jonka oli kirjoittanut lehden kokematon ja tietämätön naistoimittaja nimeltä Hertta-Mari Kaukonen. Seura käytännössä plagioi esityskiellossa olevan ohjelman sisältöä ja raflasi "tanskalaisnainen myytiin lapsena tanskaan" vaikka mitään sellaista ei konkreettisesti eli juridisesti ole edes tapahtunut. Ainoastaan henkisesti tasapainottoman tanskalaisnaisen puutaheinään ja valheeseen perustuva pakkomielteinen käsitys ja julkisuudenhakuisuus eikä kuitenkaan mitään konkreettista.



Journalistiliiton ohjeistuksen kulmakivi on seuraava: "Kaiken tiedonvälityksen on pyrittävä totuudellisuuteen ja virheettömyyteen. Asiatiedot on siksi tarkistettava niin hyvin kuin mahdollista. Tämä on myös haastattelujen ennalta tarkistamisen perusta."



Todennäköistä on että Seuraan kirjoitteleva Hertta-Mari Kaukonen rahasti imuroiden internetin vertaisverkosta esityskiellossa olevan ohjelman sillä netin vertaisverkko on ainoa mistä kyseisen Vaietun Lapsikaupan voi enää nähdä.



Mitenkähän tuo Seura ja Hertta-Mari Kaukonen ei käynyt mielessä että hyvän journalistisen tavan mukaan henkisesti tasapainottoman tanskalaisnaisen liirumeista olisi riittänyt yksi puhelinsoitto Yleen ja olisi tullut fakta että ohjelma on esityskiellossa epäasiallisuuden ja asiavirheitten sekä suoran valehtelun takia ja ohjelmaa odottaa monen monta kallista lakitupareissua.



Ei käynyt mielessä myöskään järjenkäyttö ja se että tanskalaisen liirumeitten oikeellisuuden tarkistus olisi voitu tarkistaa vaikka lähimmässä kirjastossa tutustumalla Suomen lakiin 1960 (hyvä journalistinen tapa kun vaatii aina taustatietojen tarkistuksen) ja olisi tullut selväksi että harhainen tanskalainen Kristensen elääkin omissa kuvitelmissaan eikä mitään sellaista ole tapahtunut mitä hän väittää ja millä erehdyttää ajattelemattomia.



Jos edes hivusemminkin olisi viitsinyt Hertta-Mari vaivautua ajattelemaan niin olisi tajunnut että asialla ei ole myöskään merkittävää yhteiskunnallista painoarvoa ja merkitystä koska aihe on pelkkä pinttynyt vääristynyt kuvitelma tuntemattoman tanskalaisnaisen omassa päässä eikä yleisessä ymmärryksessä ja järjestäytyneessä yhteiskunnassa. Yleisradioliittokin tyrmäsi ohjelman asiaankuulumattomana Yleisradioliiton omassa tapahtumassa.



Mutta kun pikku Hertta-Marilla oli kiire. Saada muutama pikkuropo jutullaan.



Siis kuka myytiin ja minne ja millä summalla? kauppakuitit pitäisi löytyä tai löytyykö edes konkreettisia todisteita myynti-ilmoituksesta virallisella kauppapaikalla ja jos ei löytyisikään niin ei sillä väliä sillä ei edes poliisikaan havainnut aikoinaan lasten uudelleensijoittamisessa lapsen edun mukaisesti todennäköiseen parempaan perheeseen olevan mitään moraalitonta tai lainvastaista. Näin ollen mitään lapsikauppaa ei ole ollut olemassakaan.



Seuran toimituksen olisi nyt parasta alkaa etsiä lakikirjaa ja näyttää toteen lehtikirjoituksensa ja se lainkohta jonka mukaan jotain sellaista olisi tapahtunut niin kuin artikkelissaan väittää. Ainoastaan sairas ja herjaava mieli väittää lasten sijoittamista 1960 luvulla siirtoon liittyvästä muotokorvauksesta ihmiskaupaksi.



Mihin unohtui siis taustatietojen tarkistus ja hyvä journalistinen tapa jälleen kerran Seuralta?



Nyt kyseessä olevat Seuran artikkeli yhdistettynä toistuvaan harhaanjohtavaan markkinointiin siirtyy journalistiliiton ohjeistuksesta aikanaan julkisen sanan neuvoston tuomittavaksi kun sensuroitua ohjelmaa käsittävä käräjöinti valmistuu ja tuomion suhteen sieltä ei ole epäselvyyttä.



Tarinaa tyhmästä saapasparista ei voi siis verrata muuhun kuin linjansa kadottaneen viikkolehden läpinäkyvään raflitehtailuun.



Seuran lähihistoriaa on ollut myös mielenkiintoista seurattavaa sillä ainakin 1993 Seura on saatujen asiakirjojen mukaan tuomittu Helsingin Raastuvanoikeudessa tukevasti painokannetuomioon herjauksesta ja valehtelusta.



Kyseisiä asiakirjoja ei ole julistettu salaisiksi joten ainakin tällä asialla on siis ajankohtaista painoarvoa ja se on julkaisuvapaa. Painokannetuomio nimittäin on sellainen synti kustannusalalla jos sellaisen saa kontolleen on maine mennyt.



Asia koski amerikan lomaosakekauppiaitten mustamaalaamista. Nolointa koko farssissa oli se että jutun tekijäkin todettiin alentuneesti syyntakeiseksi eli varttihulluksi.



Jos olet järkiintynyt ja toteat nyt että et ole likakaivojournalismin aivopestävissä seuraavassa ohjeet kuinka lopettaa Seuran tilaus. Ajattele myös säästöä mitä vuositasolla sinulle kertyy kun pääset eroon tarpeettomasta paperista.



Kuluttajansuojalain mukainen pykälä sanoo seuraavaa harhaanjohtavan tuotteen markkinoinnista: 6 § (29.8.2008/561)



Kielto antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja

Markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt. Totuudenvastaiset tai harhaanjohtavat tiedot voivat koskea erityisesti: 1) kulutushyödykkeen olemassaoloa, saatavuutta, lajia, laatua, määrää ja muita keskeisiä ominaisuuksia.



Mediatutkimuksen jäseniä hämmästyttää myös Seuran "nollatoleranssi" kampanjat. Saako tässä maassa käytännössä myydä yleishyödykettä ilmaiseksi eli nollalla eurolla sen voi jokainen tarkistaa kuluttajavirastosta jos haluaa.



Etämyyntinä tehdyn tilauksen irtisanominen Tilaajalla on kuluttajasuojalain 6. luvun 15 §:n ja 16 §:n 6. kohdan mukaisesti oikeus 14 päivän kuluessa ensimmäisen lehden tai laskun/tilausvahvistuksen vastaanottamisesta veloituksetta peruuttaa etämyyntinä (puhelinmyyjän välityksellä) tekemänsä uusi määräaikainen tai kestotilaus.





SEURAN PERUUTUSOHJEET:

Kaikki peruutukset voit tehdä vaivattomasti asiakaspalvelun numeroon

Asiakaspalvelu Puhelin (09) 156 665

Aukioloaika ma-pe 8-17

tai sähköpostitse: asiakaspalvelu@otavamedia.fi



Peruuttamisilmoitus voi olla vapaamuotoinen. Peruuttamisen voi tehdä kirjallisesti ja sen voi tehdä myös suullisesti.

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi viisi kaksi