Lue keskustelun säännöt.
Mies jätti kun olen raskaana. Hän haluaa puhua käytännöistä, mutten pysty siihen.
12.10.2011 |
Mies ei halua enää olla kanssani, mutta hän haluaa olla isä. Ongelma on vain siinä, että en voi. Olen niin täynnä vihaa ja surua, yksin ilman tukiverkostoa (ei sukulaisia tai läheisiä ystäviä) ison mahani kanssa, etten voi kohdata miestä.
Hän viettää tyytyväistä elämää, minä syön masennuslääkettä ja toivon että voisin vajota merenpohjaan. Ja minun pitäisi mennä kahvilaan hänen kanssaan juttelemaan.. Hän ei ole tukenut minua millään tavalla raskauden aikana, eikä hän halua tulla synnytykseen, koska kokee meidän olevan silloin liian intiimissä kanssakäymisessä..
En ole koskaan ollut näin pohjalla, pelkään kuollakseni lapsen syntymää, koska pelkään miehen kohtaamista. Itken vain ja olen niin pohjattoman surullinen, etten näe tästä muuta pakokeinoa kuin että annan lapsen kokonaan pois isälleen. Hän kyllä sanoikin että voi viedä vauvan vaikka heti synnytyssairaalasta.
Olen jo suunnitellut että synnytän, poistun sairaalasta ja kävelen suoraan junan alle. En enää näe mitään pois pääsyä tästä tuskasta.
Kommentit (36)
Lukekaapa AP:n kirjoitus tarkemmin. Kyseessä on mielenterveystapaus. Hän itsekin sen toteaa, masennus on vakava sairaus.
Sitten täällä taivastellaan äitiä, joka murhaa vauvansa tai kuristaa sokeaksi. Itketään porukalla, että miksi masentunut ei hakenut apua.
Nauraisin, jos aihe ei olisi niin karmea.
ETTE AJATTELE LASTA OLLENKAAN. Vain itseänne ja marttyyriäitiyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi tavata lasta turvatuissa olosuhteissa. Nyt poikki höpötys äidin fiiliksistä ja jätetyksi tulemisesta. Tottakai se on kauheaa ja hirveintä mitä voi kuvitella raskaana ollessa, mutta AP hakee nyt apua ja pitäkääpä siis tunteet loitolla ja neuvot järkevinä.
Törkeää jättää raskaana oleva nainen mutta kyseessä ei ilmeisestikään mikään hulttio, haluaa huolehtia lapsesta ja alkaa jopa oikeasti isäksi. Mies siis tietää naisen ongelmat ja ajattelee lastaan.
Antakaa siis isän olla isä ja äidin äiti. Äiti hakee apua ja isä hoitaa sillä aikaa. Ei se sen kummempaa ole. Pari tuskin yhteen enää palaa.
Kauheita ihmisiä täällä. Tottakai isän kuuluu tietää. Varsinkin kun haluaa huolehtia lapsesta. Eri asia jos olisi joku narkkaripahoinpitelijähullu, joka ei halua lasta nähdäkään. Siis kärjistäen.
Tosi julmaa tekstiä isän näkökulmasta.
että pistettiinkö taas provolla naiset tappelemaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosi julmaa tekstiä isän näkökulmasta.
vaan pohjattoman surullisesta ja pelokkaasta ihmisestä, jolle lääkäri on määrännyt kriisitilanteessa masennuslääkkeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pisti miettimään. Jos kommentoi täällä, voisi kuvitella olevan jotenkin edes tolpillaan. Ja jos on tolpillaan, pystyy toimimaan järkevästi.
En tiedä. Vaikea erottaa milloin joku huvikseen kirjoittelee ja milloin on tosi kyseessä.
Ap, kommentoi siis.
On niin jäsenneltyä ja huoliteltua tekstiä, että taitaa harrastaa näitä enenmmän ja vähemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen jo nyt kaiken avun piirissä. Romahdin täysin. Tilanteeni on vaan niin paha, etta avusta huolimatta olen pois pelistä. Ts. masennus on paisunut liian suureksi. Tiedän että vauvalle on varmasti parempi olla isän luona. Todella tahdon että vauvalla on kaikki hyvin. Ja niin kuin joku sanoi, vain vauva merkitsee. En pysty kohtaamaan miestä, mutta ehkä joku viranomainen voi noutaa vauvan sairaalasta luotani. -ap
jos oisit täällä niin ottaisin sut isoon haliin ja keittäisin kupit teetä. Jessus mikä tilanne, itsekin olen raskaana ja tiedän kuinka herkkä ja hauras nainen silloin on. Ole kiltti ja älä tee lopullisia päätöksiä ennen kuin olet päässyt psykologille tms juttelemaan. Äläkä vain luiovu oikeuksistasi ennen kuin olet saanut masennuksen nurkkaan. Ajatukset kulkee paremmin kun masennus saa kyytiä. Voi olla että huomaatkin että olet sanaut maailmman ihanimman vauvan ja halaut olla hänelle äitinä, sitten joskus. Paljon voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mun mies jätti mut raskaana yli kymmenen vuoden jälkeen toisen naisen takia. Olin aluksi niin sekaisin, etten ollut edes vihainen. Apua saa. Neuvolasta ja mielenterveystoimistosta. Isoissa kaupungeissa voit jopa löytää ryhmän naisia samassa tilanteessa, vertaistukea! Sun ei nyt tarvitse miettiä lapsen isäsuhdetta. Nyt ON tärkeintä, että vauvallasi on edes yksi tolpillaan oleva vanhempi. Varmasti myöhemmin, kun olet asiaa saanut käsitellä, pystyt näkemään, että miehestä voi olla lapselle iloa, mutta sen aika tulee sitten, kun olet saanut ensin käsitellä omaa kriisiäsi! Älä kuuntele noita isä-kommentteja ihmisiltä, jotka eivät ole tuossa tilanteessa olleet! Mäkin olin niin vihainen ja katkera, että en halunnut miestä lapsen lähellekään (pahimpina aikoina en halunnut edes lasta), mutta nyt lapsi on parivuotias, näkee isäänsä kolmesti viikossa ja olen niin onnellinen hänestä! Kaikki järjestyy ihan varmasti! Mutta tosiaan NYT sinun ei tarvitse isäasiaa miettiä! pidät vain huolta itsestäsi ja samalla syntymättömästä lapsestasi.
VOIMIA!
miehelle voit ilmoittaa, että palaatte asiaan vasta, kun lapsi on syntynyt. Mitä sinä suotta itseäsi kiusaamaan.. mitään ei kannata mennä sopimaan ennen kuin pääset sinuiksi omien tuntemustesi kanssa ja sinun pitää saada tehdä se rauhassa.
Eikä sille miehelle tarvitse heti ilmoittaa, kun lapsi on syntynyt. Otat sen ensimmäisen vuorokauden ihan itsellesi ja vauvalle ja saatte tutustua rauhassa ja kerkeät itse vähän toipua. Jos et sitä sairaalaan halua, niin ilmoitat lapsesta vasta, kun olette kotiutuneet.
Älä missään nimessä lupaa tai sovi mitään nyt kun olet poissa tolaltasi. Jos ette ole naimisissa, lapsi on sinun, kunnes annat miehen tunnustaa lapsen, jos annat.Ja ehdottomasti olen samaa mieltä myös siitä, että voit rauhassa tutustua lapseen päivän tai useammankin ennen kuin ilmoitat syntymästä miehelle. Mene vaikka kotiinkin lapsen kanssa ja opettele arkea hänen kanssaan rauhassa, sitten voit kutsua miehen tapamaan lasta.
Lapsesta ei tietenkään saa tehdä pelinappulaa, mutta sinun ei tarvitse tavata miestä ennen kuin olet valmis, ja se voi odottaa vaikka yli lapsen syntymän. Mutta hae itsellesi apua muualta. Jos perheesi voi tukea sinua muuten kuin välimatkan puolesta, ota sairasuslomaa (saat varmasti tuossa tilanteessa) ja matkusta heidän luokseen. Ihan ensimmäiseksi ota yhteyttä neuvolaan ja kerro tilanteesi.
Ei siinä äidin lupia kysellä kun naimattoman naisen lapsen isä menee lastenvalvojalle ja käynnistää tunnustamisprosessin. Lastenvalvojan on pakko ryhtyä hommiin, koska on lapsen etu että hänen isänsä selvitetään ja vahvistetaan. Eri asia olis jo ap olis jonkun muun miehen kanssa aviossa, silloin biologinen isä ei nykylain mukaan pääsis mitenkään lasta tunnustamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi tavata lasta turvatuissa olosuhteissa. Nyt poikki höpötys äidin fiiliksistä ja jätetyksi tulemisesta. Tottakai se on kauheaa ja hirveintä mitä voi kuvitella raskaana ollessa, mutta AP hakee nyt apua ja pitäkääpä siis tunteet loitolla ja neuvot järkevinä.
Törkeää jättää raskaana oleva nainen mutta kyseessä ei ilmeisestikään mikään hulttio, haluaa huolehtia lapsesta ja alkaa jopa oikeasti isäksi. Mies siis tietää naisen ongelmat ja ajattelee lastaan.
Antakaa siis isän olla isä ja äidin äiti. Äiti hakee apua ja isä hoitaa sillä aikaa. Ei se sen kummempaa ole. Pari tuskin yhteen enää palaa.
Voi tavata lasta turvatuissa olosuhteissa. Nyt poikki höpötys äidin fiiliksistä ja jätetyksi tulemisesta. Tottakai se on kauheaa ja hirveintä mitä voi kuvitella raskaana ollessa, mutta AP hakee nyt apua ja pitäkääpä siis tunteet loitolla ja neuvot järkevinä.
Törkeää jättää raskaana oleva nainen mutta kyseessä ei ilmeisestikään mikään hulttio, haluaa huolehtia lapsesta ja alkaa jopa oikeasti isäksi. Mies siis tietää naisen ongelmat ja ajattelee lastaan.
Antakaa siis isän olla isä ja äidin äiti. Äiti hakee apua ja isä hoitaa sillä aikaa. Ei se sen kummempaa ole. Pari tuskin yhteen enää palaa.
.. siltä, että on niskan päällä ja haluaa kiusata äitiä esittämällä marttyyria ja hyvää isää. Mä pitäisin lapseni tommosesta loitolla!!
Mies on isä. Nainen on äiti. Siis ihan pian ilmeisesti, ap kuvasi että vatsa on jo iso. ETTE TIEDÄ TAUSTOJA! Älkää ottako liian vahvoja kantoja kummankaan puolesta tai vastaan. Isä voi olla hyväkin hoitaja, jos on terve ja vastuullinen. Äiti kertoo itse olevansa sairas ja hautovan itsemurhaa. VAUVA ON NYT TÄRKEIN. Ei äiti. Eikä isä. Voi itku kun ymmärtäisitte edes jotain, älkää siis tuomitko isää sen perusteella että jätti raskaana olevan puolison. Pitää tietää paljon enemmän pariskunnan tilanteesta ennenkuin voi ottaa noin vahvoja kantoja kuin te teette. Ymmärtäkää nyt, että ihmisillä on erilaisia tilanteita, ei kaikilla ole asiat identtisiä juuri SINUN kanssasi!
Raskaana olevaa naista ei JÄTETÄ! Kai sen nyt sanoo järki, että naiselle se on hyvin vaikeaa aikaa, toisin kuin miehelle, joka pääsee koko prosessista tosi helpolla.
Ei pahalla, mutta ei taida järki tai empatiakyky pakottaa päätäsi, jos et näe miehen surkeutta tässä tilanteessa.
Mies olisi voinut lopettaa suhteen ennen raskautumista tai myöhemmin. On luuserin teko jättää nainen, joka on raskaana. Oma mieheni komppaa täysin!
Jättäminen tuossa tilanteessa on melkein yhtä paha kuin jos tekisi loppuraskauden abortin! Se tuottaa stressiä ja huonoa oloa niin äidille kuin sikiölle ja vauvan ensi kuukaudet ovat yhtä raskaita kuin äidinkin, jolla serotoniinitaso on muutenkin raskauden ja synnytyksen jälkeen laskenut!
Mies on täysi luuseri, jos ei tuosta tilanteesta voi selvitä ajatellen myös LAPSEN parasta tukemalla äitiä hyvään äitiyteen! Oli taustat mitkä hyvänsä...
Älä missään nimessä lupaa tai sovi mitään nyt kun olet poissa tolaltasi. Jos ette ole naimisissa, lapsi on sinun, kunnes annat miehen tunnustaa lapsen, jos annat.
Ja ehdottomasti olen samaa mieltä myös siitä, että voit rauhassa tutustua lapseen päivän tai useammankin ennen kuin ilmoitat syntymästä miehelle. Mene vaikka kotiinkin lapsen kanssa ja opettele arkea hänen kanssaan rauhassa, sitten voit kutsua miehen tapamaan lasta.
Lapsesta ei tietenkään saa tehdä pelinappulaa, mutta sinun ei tarvitse tavata miestä ennen kuin olet valmis, ja se voi odottaa vaikka yli lapsen syntymän. Mutta hae itsellesi apua muualta. Jos perheesi voi tukea sinua muuten kuin välimatkan puolesta, ota sairasuslomaa (saat varmasti tuossa tilanteessa) ja matkusta heidän luokseen. Ihan ensimmäiseksi ota yhteyttä neuvolaan ja kerro tilanteesi.