Lue keskustelun säännöt.
Mies jätti kun olen raskaana. Hän haluaa puhua käytännöistä, mutten pysty siihen.
12.10.2011 |
Mies ei halua enää olla kanssani, mutta hän haluaa olla isä. Ongelma on vain siinä, että en voi. Olen niin täynnä vihaa ja surua, yksin ilman tukiverkostoa (ei sukulaisia tai läheisiä ystäviä) ison mahani kanssa, etten voi kohdata miestä.
Hän viettää tyytyväistä elämää, minä syön masennuslääkettä ja toivon että voisin vajota merenpohjaan. Ja minun pitäisi mennä kahvilaan hänen kanssaan juttelemaan.. Hän ei ole tukenut minua millään tavalla raskauden aikana, eikä hän halua tulla synnytykseen, koska kokee meidän olevan silloin liian intiimissä kanssakäymisessä..
En ole koskaan ollut näin pohjalla, pelkään kuollakseni lapsen syntymää, koska pelkään miehen kohtaamista. Itken vain ja olen niin pohjattoman surullinen, etten näe tästä muuta pakokeinoa kuin että annan lapsen kokonaan pois isälleen. Hän kyllä sanoikin että voi viedä vauvan vaikka heti synnytyssairaalasta.
Olen jo suunnitellut että synnytän, poistun sairaalasta ja kävelen suoraan junan alle. En enää näe mitään pois pääsyä tästä tuskasta.
Kommentit (36)
saat varmasti ammattilaista keskusteluapua. Ja muista, että lapsi tarvitsee äidin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka jo ennen vauvan syntymää. Olet paras perintö vauvallesi, älä tee hänestä äiditöntä!!
Kerro miehelle, että ei onnistu nyt jutteleminen.
Ei ole pakko puhua nyt kun ei pysty.
ja kerrot siellä tilanteesi kaikkine mutkineen rehellisesti! He ohjaavat sieltä sinut oikean avun piiriin. Nyt et missään tapauksessa saa jäädä yksin suremaan.
Elämä ei tähän lopu, vaikka siltä saattaa nyt tuntuakin, ja vaikka sinua on kohdeltu äärimmäisen epäoikeudenmukaisesti ja huonosti. Soita neuvolaan heti huomenna, äläkä mene miehen juttusille, jos se sinua ahdistaa. Neuvolan avulla pääsette asiassa eteenpäin ja he auttavat sinua siinä ratkaisussa, minkä teetkin.
Esim. perhetyöntekijä osaa kertoa sinulle paljon siitä, mitä eri vaihtoehtoja on tilanteessasi tarjolla, ja miten he voivat sinua niissä auttaa.
Halaisin sinua, jos voisin!
sinulta jotain tukiverkkoja löytyy. Jos ei nykyisestä asuinpaikasta, niin kerää kamppeesi kasaan ja muuta omien vanhempiesi läheisyyteen. Töissäkään ei tarvitse käydä, kun olet äitiyslomalla, niin voit ottaa etäisyyttä ja laittaa asiasi kuntoon.
Se on mukavaa, että mies haluaa olla isä ja on totta, että tapaamisten vuoksi joudutte olemaan paljon tekemisissä, kun ei sitä lasta voi äidistä erottaa pitkäksi aikaa. Mutta älä nyt miksikään marttyyriksi tai pelkäksi hautomoksi itseäsi tee. Se on myös Sinun lapsesi. Rauhoitu, tyhjennä mielesi, silittele vauvaa ja juttele sille. Kyllä sinä häntä rakastat ja se rakkaus vain voimiustuu entisestään, kun saat hänet syliisi. Kukaan mies ei ole sen arvoinen, että sen vuoksi omasta lapsestaan luopuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miestä sun ei tosiaankaan ole pakko tavata, jos et halua. Ja miehellä ei ole mitään asiaa synnytykseen tai sairaalaan, jos se asia ahdistaa sua. Teet ne asiat miehelle selväksi puhelimessa/tekstarilla/sähköpostilla nyt heti, niin sun ei tarvitse stressata asialla enempää. Ilmoitat, että lapsen tapaamisista voitte keskustella sitten joskus lapsen syntymän jälkeen, kun sä katsot jaksavasi.
Et sä tietenkään lasta mihinkään anna, vaan haet apua tuohon ahdistukseesi ja masennukseesi. Ja hanki vaikka netistä vertaistukea, et tosiaankaan ole ainoa, jonka mies on jättänyt ja joka odottaa yksin.
olen itse ollut samassa tilanteessa ja voin kertoa että siitä selvittiin, lopulta. Peräänkuulutan ehdottomasti kyllä tukiverkostoa, juttele neuvolassa vaikka tilanteestasi jos et tosiaan pysty kotiseudulle palaamaan.
Muista, että sinä ja vauvasi olette juuri nyt kaikista tärkeimmät - ei mies joka varsinkaan menee tekemään tuollaisen tempun!
Pidä pääsi, muru!
Kannattaa lainata kirjastosta Eve Mantun kirja Musta tulee perhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
haluan vielä sanoa, että isällä ei ole mitään oikeutta lapseen, ellet anna hänen tunnustaa lasta - siihen sinun ei ole pakko suostua. Jos lapsen saaminen yksin tuntuu liian raskaalta, on myös adoptio yksi vaihtoehto, siihen on 2 kk harkinta-aika synnytyksen jälkeen. Jos taas haluat alkaa äidiksi lapselle, saat varmasti neuvolasta tukea siihen, esim. ensikoti on turvallinen paikka aloittaa vanhemmuuttaa raskaassa tilanteessa. Neuvola auttaa myös sopimuksissa miehen kanssa, jos hänet päätät ottaa mukaan kuvioon. Voimia!
voit ilmoittaa, että palaatte asiaan vasta, kun lapsi on syntynyt. Mitä sinä suotta itseäsi kiusaamaan.. mitään ei kannata mennä sopimaan ennen kuin pääset sinuiksi omien tuntemustesi kanssa ja sinun pitää saada tehdä se rauhassa.
Eikä sille miehelle tarvitse heti ilmoittaa, kun lapsi on syntynyt. Otat sen ensimmäisen vuorokauden ihan itsellesi ja vauvalle ja saatte tutustua rauhassa ja kerkeät itse vähän toipua. Jos et sitä sairaalaan halua, niin ilmoitat lapsesta vasta, kun olette kotiutuneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tuskin olet nyt siinä tilassa, että voit tehdä mitään ratkaisuja niistä asioista, joita mies haluaa ratkoa.
Ota oma aikasi ja palaa asiaan sitten kun on voimia siihen.
Miehelle voit sanoa, että nyt on liian paha mieli puhua asioista.
ei ole mitään asiaa synnytyssaliin jos sinä niin haluat. Soita neuvolaan ja pyydä päästä jollekin juttelemaan kun sinua ahdistaa vauvan tulo ja että olet yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päättäkää yhdessä mitä teette. Jos olet pahasti masentunut, tarvitset apua vauvan kanssa. Mies voi varmasti huolehtia lapsesta siinä missä sinäkin, ellei sitten hänellä ole jotain terveydellisiä tms. ongelmia (alkoholi, mielenterveys jne). Mutta lapselle ei ole hyväksi, että hän joutuu olemaan yksinomaan sinun hoivassa, koska olet niin pahasti masentunut että harkitset itsemurhaa.
Sinun tulee saada apua, jotta voit tulevaisuudessa toimia lapsellesi äitinä. Miehellä on syynsä toimia näin. Joko painavia syitä tai keksittyjä. Fakta näyttää silti olevan, että miehesi on jättänyt sinut lopullisesti, näin annat ymmärtää.
Anna hänen olla isä, jos hän on siihen pystyvä. Hoida itseäsi, hae apua ja jonain päivänä olet tyytyväinen ratkaisuun, että annoit isän osallistua. Ota se vaikka ajatuksena, että auttaa sinut pahimman yli lapsesta huolehtimalla.
Onnittelut ihan alkuun, että päästi tuosta paskasta eroon! Tuo miehen outous olisi tullut kuitenkin jossain vaiheessa esiin. Kun lapsi syntyy, se vie kaikki ajatuksesi ja miestä alkaa varmaan kaduttaa, kun huomaa, ettei ole läheinen lapsen kanssa.
Tuollainen mies ei ansaitse naista rinnalleen, saati lasta. Raskaana oleva nainen ansaitsisi mieheltään kunnioitusta ja palvontaa raskausaikana, ellei sitä heru, on mies ihan luuseri. Mutta minkäs teet? :(
Löydät vielä ihanan miehen, jonka kanssa voitte nauraa paskaisesti tälle lapsen isälle. Vielä koittaa se päivä. Tsemppiä! :(
ps: Tosi nolo ja surkea mies!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni jätti kun vauva oli syntynyt, mutta halusi kuitenkin olla isä lapselleen. Jäätiin vauvan kanssa asustelemaan kaksistaan ilman tukiverkostoja. Ja oli ihan saatanan rankkaa. Monien mutkien, työttömyyden, kämpän myynnin, masennuskausien ja -lääkkeiden jälkeen lapsi on nyt iloinen ekaluokkalainen, asumme ostamassani kivassa asunnossa, minä hyvässä asemassa työelämässä ja seurustelen hienon miehen kanssa.
Ja kiitän jokaisena päivänä itseäni siitä, etten vakaista harkinnoistani huolimatta tappanut itseäni vaan jäin taistelemaan ja kasvattamaan lapsestani hienoa pientä miestä. Tuollaisten vaiheiden jälkeen ihminen myös muuttuu, et ole enää muutaman vuoden kuluttua sama ihminen kuin nyt. Ja usko, muutos on parempaan suuntaan!
...noudata niitä. Ja sano miehelle, että hänellä ei ole mitään oikeutta lapseen.
Äläkä tapaa häntä, keskity hoitamaan itsesi kuntoon.
Voimia ja halaus, sinä löydät vielä elämääsi rakkauden ja nyt on aika hoitaa sinua, jotta jaksat kasvattaa vauvaa mahassasi.
Ota yhteyttä kriisikeskukseen ja saat varmasti apua. Uskon, että myös kaikki sukulaiset auttavat. Tuo on niin rankka teko mieheltäsi, että saat varmasti kaikkien tuen.
Mies on isä. Nainen on äiti. Siis ihan pian ilmeisesti, ap kuvasi että vatsa on jo iso.
ETTE TIEDÄ TAUSTOJA! Älkää ottako liian vahvoja kantoja kummankaan puolesta tai vastaan. Isä voi olla hyväkin hoitaja, jos on terve ja vastuullinen. Äiti kertoo itse olevansa sairas ja hautovan itsemurhaa.
VAUVA ON NYT TÄRKEIN. Ei äiti. Eikä isä.
Voi itku kun ymmärtäisitte edes jotain, älkää siis tuomitko isää sen perusteella että jätti raskaana olevan puolison. Pitää tietää paljon enemmän pariskunnan tilanteesta ennenkuin voi ottaa noin vahvoja kantoja kuin te teette. Ymmärtäkää nyt, että ihmisillä on erilaisia tilanteita, ei kaikilla ole asiat identtisiä juuri SINUN kanssasi!
Siis isällä ei ole oikeuksia? Oletteko tosissanne?
Tarkastelkaapa asiaa objektiivisesti, tyhmimpiä kommentteja pitkään aikaan tällä palstalla. Miten te voitte olla niin halventavia? Isällä on ollut syynsä toimia näin, AP ilmoittaa olevansa valmis kuolemaan (masennusta ollut jo ennen raskautta) ja te vaan tyrkkäätte lasta hänelle.
Äly hoi älä jätä!
Mies on isä. Nainen on äiti. Siis ihan pian ilmeisesti, ap kuvasi että vatsa on jo iso. ETTE TIEDÄ TAUSTOJA! Älkää ottako liian vahvoja kantoja kummankaan puolesta tai vastaan. Isä voi olla hyväkin hoitaja, jos on terve ja vastuullinen. Äiti kertoo itse olevansa sairas ja hautovan itsemurhaa. VAUVA ON NYT TÄRKEIN. Ei äiti. Eikä isä. Voi itku kun ymmärtäisitte edes jotain, älkää siis tuomitko isää sen perusteella että jätti raskaana olevan puolison. Pitää tietää paljon enemmän pariskunnan tilanteesta ennenkuin voi ottaa noin vahvoja kantoja kuin te teette. Ymmärtäkää nyt, että ihmisillä on erilaisia tilanteita, ei kaikilla ole asiat identtisiä juuri SINUN kanssasi!
Raskaana olevaa naista ei JÄTETÄ! Kai sen nyt sanoo järki, että naiselle se on hyvin vaikeaa aikaa, toisin kuin miehelle, joka pääsee koko prosessista tosi helpolla.
Ei pahalla, mutta ei taida järki tai empatiakyky pakottaa päätäsi, jos et näe miehen surkeutta tässä tilanteessa.
Mies olisi voinut lopettaa suhteen ennen raskautumista tai myöhemmin. On luuserin teko jättää nainen, joka on raskaana. Oma mieheni komppaa täysin!
Lukekaapa AP:n kirjoitus tarkemmin. Kyseessä on mielenterveystapaus. Hän itsekin sen toteaa, masennus on vakava sairaus.
Sitten täällä taivastellaan äitiä, joka murhaa vauvansa tai kuristaa sokeaksi. Itketään porukalla, että miksi masentunut ei hakenut apua.
Nauraisin, jos aihe ei olisi niin karmea.
ETTE AJATTELE LASTA OLLENKAAN. Vain itseänne ja marttyyriäitiyttä.
Oletko pyytänyt neuvolasta apua?