Lue keskustelun säännöt.
Miten teidän 5 vuotiaat ovat reagoineet vauvan tuloon, kun tuo 5-vuotias on ollut esikoinen?
12.10.2011 |
Meillä laskettuaika lähestyy ja esikoisella on alkanut esiintyä erinomaista lyhytpinnaisuutta. Vai heijastuuko siinä oma jännitys ja hermostuneisuus = lyhytpinnaisuus?
Miten teillä muilla on "oireiltu"?
Kommentit (6)
Oli hyvin innostunut vastasyntyneestä, ja tykkäsi katsella hoitotoimenpiteitä. Varsinainen mustasukkaisuus ilmeni vasta sitten kun vauva oppi liikkumaan. Siitä seurasi pari kk kestävä todella kurja vaihe, kun pienempää piti koko ajan suojella isoveljen mätkimiseltä eikä lapset voineet olla samassa huoneessa ilman valvontaa. Nyt menee paremmin, jopa hyvin. Pienempi on jo 2-vuotias ja lapset osaavat jo leikkiä ja touhuta yhdessäkin. He ovat hyvin kiintyneitä toisiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli siis ihan onnessaan :) Oli ylikiinnostunut vauvasta, ihan taaperoikään asti, eikö osannut olla hiplaamatta vauvaa.
on ollut innoissaan ja osaa jo oikeasti olla avuksikin. Mielestäni ei mustasukkainen, välillä hieman liian innoissaan ja haluaisi tehdä enemmän vauvan kanssa kuin uskallan antaa (kanniskella ympäriinsä jne)
Ennen vauvan tuloa esikoinen oli innoissaan, vauvan nähtyään halusi heti antaa tutin ja hoivata. Ikinä ei tarvinnut varoa, että isompi olisi tehnyt pienelle mitään.
Nyt kun isoveli on murrosiässä, niin veljesten keskinäiset riidat ja marinat ovat aika ärsyttäviä. Vauva-aika oli niin helppoa tähän verrattuna...
..maailam liikakansoitusta? Häpesin ja vetäisin kuplan takaisin sisuksiini...2
Kerroin aika myöhään, että meille tulee vauva, niin ei tarvinnut niin kauan odottaa. Oli pakon edessä joskun mukana neuvolassakin kuuntelemassa vauvan ääniä. Kun sitten syntyi olisi halunnut halia vauvaa liiankin kanssa js ihasteli kun oli söpö. Ja tuli kertomaan että vauva itkee äiti, tule jo!!
Esikoinen jatkoi hoidossa vanhaan tapaan, koska sai siellä kavereita ym. Muuten olisi joutunut olemaan meidän kanssa kotona ilman kavereita, kun niitä ei asu lähellä. Kuopus sairastui vauvana vakavasti ja olimme yhden kesän sairaalassa. Silloin esikoinen oli tosi kiinni mussa iltaisin, kun mua ei päivällä näkynyt. Yhden ainoan kerran sanoi, että toivoo, ettei pikkuveikka olisi niin kipeä, että äitikin olisi kotona. Mustasukkaisuutta ei ollut ja myöhemmin on tehty esikoisen kanssakin yhdessä juttuja ja jätettiin vauva kotiin. Esikoinen on poika. Jälkeenpäin ajatellen meni hienosti, nyt tappelevat sitäkin enemmän yhdessä...