Vauvan sormiruokailusta

ja silloin ei puhuttu sormiruokailusta mitään. mutta lähemmäs vuoden ikäinen sai jo omassa kädessään pitää leivänkannikkaa ja sitä järsiä ja imeskellä.

anna olla, ei ton ikänen mitään sormiruokaa tartte :).

tee pienempiä paloja tai anna pehmeänpää. Kokeile maissinaksu, riisikakku, avokaato, banaani. Ranskanperuna on myös hyvä ihan suolaamattomana.

anna olla, ei ton ikänen mitään sormiruokaa tartte :).

Monen tutun vauva on aloittanut nimenomaan sormiruualla, ja ajattelin sitä itsekin kokeilla.

Vauva haukkaa ikenillä paloja ja sitten niitä hienontaa.

Meillä vauvalla toimi todella hienosti kakomisrefleksi, eikä kertaakaan ole tarvinnut auttaa kurkusta paloja pois, nyt tyttö 13 kk ja syö oikeastaan kaikkea itse.

Tietenkään vauvaa ei jätetä valvomatta syömään, mutta kun on oppinut jo pienenä käyttämään luontaista kakomisrefleksiä, niin se sujuu luonnostaan sitten isompana.

tänä syksynä tyttö on pelotellut mummoja syömällä omenaa ja kakomalla sitten niitä vähän liian isoja kuorenpaloja pois kurkusta, hurjan näköistä mutta ei tosiaan ole vielä kertaakaan apua tarvinnut.



Anna vauvan kokeilla miten paloja syödään, kyllä se alkaa sujua!

tee pienempiä paloja tai anna pehmeänpää. Kokeile maissinaksu, riisikakku, avokaato, banaani. Ranskanperuna on myös hyvä ihan suolaamattomana.

saa ne imeskeltyä vaikka isompi pala meniskin suuhun :) meillä 6kk tytö syö innolla ;)

Eikä ole neuvlasta kehotettukaan siihen. Minusta sormiruokailut menee samaan sarjaan hyppykiikkujen ja vauvatanssien kanssa - ihan kivoja jos äiti niistä tykkää, mut vauva pärjää ilmankin.



Tosi moni kaverini on luopunut sormiruokailusta kun lapsi on ensimmäisen kerran vetänyt henkeen ruokaa. En tiedä ovatko he pilkkoneet ruuan jotenkin väärin tms. mut minä en ole antanut vauvoille mitään, mikä voi mennä henkeen, ennen kuin vauvalla on hampaat ja kyky pureskella. Ja silloinkin olen vieressä vahtimassa.

Siitä sitten ikenillä jotenkin muljaa sitä omenaa. Ei ainakaan mahdu kokonaisena suuhun :)

Eikä ole neuvlasta kehotettukaan siihen. Minusta sormiruokailut menee samaan sarjaan hyppykiikkujen ja vauvatanssien kanssa - ihan kivoja jos äiti niistä tykkää, mut vauva pärjää ilmankin.

Yleensä vauvat kuitenkin tykkää siitä, kun saavat itse pistellä suuhun ruokaa. Moni viihtyy tosi hyvin siinä ruokapöydän ääressä pitkiäkin aikoja.

tee pienempiä paloja tai anna pehmeänpää. Kokeile maissinaksu, riisikakku, avokaato, banaani. Ranskanperuna on myös hyvä ihan suolaamattomana.

tutustuu helposti uusiin makuihin ja tottuu karkeaan ruokaan, kun saa itse syödä. Ruisleivän kannikka on hyvä, ja meillä on samanlaisia kokemuksia, että kyllä ne ikenet sen ruoan jauhavat ja kakomisrefleksi on hyvä.



Esim. näitä:

- kuivahkoa ruisleipää, kokonainen siivu

- omenaa, päärynää jne. joko kokonaisena tai isoina paloina

- mandariinin siivuja puolitin veitsellä/saksilla

- täysjyvämakaroonit leikkasin puoliksi

- keitettyä perunaa sopivina paloina

- kasvikset melko pehmeäksi keitettynä/uunissa kypsennettynä (voi ottaa vauvan osuuden ennenkuin maustaa muulle perheell), esim. juuri parsakaali, porkkana, kukkakaali, bataatti, nauris, palsternakka

parsakaali ja kukkakaali olivat meillä suosikkeja, myös banaanista tyttö tykkäisi mut siitä tulee ihottumaa :( Banaanin saa kolmeen osaan keskeltä painamalla niin ei ole niin iso ja liukas kädessä.

Kurkuista mä olen antanut vaan pehmeän keskustan ja maissinaksut oli meillä pitkään lemppareita.

Kun pinsettiote kehityy niin sitten on helpompaa, voi antaa esim. keitettyjä maissinjyviä yms. poimittavaa.

Eikä ole neuvlasta kehotettukaan siihen. Minusta sormiruokailut menee samaan sarjaan hyppykiikkujen ja vauvatanssien kanssa - ihan kivoja jos äiti niistä tykkää, mut vauva pärjää ilmankin.

Tosi moni kaverini on luopunut sormiruokailusta kun lapsi on ensimmäisen kerran vetänyt henkeen ruokaa. En tiedä ovatko he pilkkoneet ruuan jotenkin väärin tms. mut minä en ole antanut vauvoille mitään, mikä voi mennä henkeen, ennen kuin vauvalla on hampaat ja kyky pureskella. Ja silloinkin olen vieressä vahtimassa.

Minä taas en ole koskaan ymmärtänyt miksi pitäisi syöttää lasta joka osaa täysin mainiosti syödä itse. Kolmas vauva on nyt aloittanut matkan kohti vieroittumista, kaksi aiempaakin on sen saanut tehdä omaan tahtiinsa. Minä annan ruokaa, vauva syö itse. Ihan kuten muutkin ruokapöydässä. Enkä tosiaan pilko vauvallekaan mitään ruokaa, hedelmät kuorin, muuten tuo osaa kyllä ihan itsekin. ;)

Sormiruokailusta kannattaa ennen aloittamista kuitenkin oikeasti ottaa selvää, nyt kirja on ihan suomeksikin, "Omin sormin suuhun".

Niin ja sormiruokien antaminen on eri asia kuin sormiruokailu. Vähän niinkuin kasviksien syöminen on eri asia kuin kasvissyönti. Puolivuotias ei välttämättä tarvitse sormiruokia mihinkään vielä, mutta jos vauvan kanssa aikoo sormiruokailla, niin sitten tietysti tuossa kohtaa on syytä aloitella.

Meillä siis kaikki ovat olleet sormiruokailijoita = Näitä ei ole koskaan kukaan syöttänyt. Ovat aina syöneet kaiken kiinteän ruuan itse. Ovat syöneet soseita siinä vaiheessa kun ovat itse osanneet ne lusikoida kitaansa.

Sormiruokailun on kyllä tarkoitus olla ihan ruokailua, eikä imeskelemistä. "Soseet" on keksitty vauvojen ruoaksi silloin kun ruokaa alettiin antaa jo kolmikuiselle. Kuusikuinen osaa syödä kokonaistakin ruokaa.



Meillä meni näin. Alettiin antaa sormiruokaa kuusikuiselle. Kurkku oli itse asiassa ensimmäinen mitä tarjottiin, ja hyvin vauva siitä sai palasia irti, varsinkin ei-kuori-puolelta. Tietysti tuli myös kauhea sotku pientä kurkunpilpettä pöytä täynnä.



Muita alkuvaiheen ruokia olivat:



- keitetty peruna, parsakaali, kukkakaali, porkkana ja bataatti

- puolitetut kirsikkatomaatit

- nektariinilohkot (suuri suosikki!)

- maissinaksut (tietysti)

- leivänpala (tässä on vaarana että vauva ahtaa suuhun liikaa leipää joka muuttuu suussa taikinamaiseksi ja juuttuu kitalakeen josta voi joutua iso köntti kerralla nieluun... tarkkaile!)

- keitetyt makaronit (nauhaspagetti meni aluksi parhaiten, nykyään suosikki ovat simpukkamakaronit ja tagliatellet)

- puolitetut viinirypäleet

- pehmeä päärynä



Noin kuukauden ajan syöminen oli enemmänkin imeskelemistä, mutta kyllä vaippaankin heti ilmestyi ruoan palasia eli jotain meni vatsaan ja herätteli ruoansulatusjärjestelmää tietämään että nyt täältä alkaa tulla kiinteämpää tavaraa ;-)



Siinä 7 kk iässä sitten yhtäkkiä ruoka lakkasi tulemasta suusta takaisin ulos, eli vauva alkoi syödä ihan kunnolla. Vähän sen jälkeen alettiin sitten antaa lusikallakin ruokaa (puuroa lähinnä, ja sellaista riisiä jota ei saa sormin syötyä).



Omena oli ainoa ruoka josta vauvalle tuli niin pelottavia kakomisia, että päätettiin olla antamatta sitä vähään aikaan. Nyt omenakin jo menee, vauva on 8-kuinen.

monia asioita mutta mielestäni kannattaa miettiä mitä asioita rinnastaa toisiinsa. Hyppykiikku voi olla toki mukava vauvalle ja vanhemmille mutta sitähän usein kuitenkin pidetään haitallisena. Kun taas vaikka sormiruokailu ja vauvatanssi ovat lähtökohtaisesti hyödyllisiä vauvalle.



Meillläkään ei pääsääntöisesti sormiruokailtu vauvan kanssa mutta näen sen keskimääräisesti parempana syömään opettelussa kuin soseiden antamisen.

lapseni ollessa tuonikäinen. Muistaakseni annoin hyvin pieniä vaalean leivän paloja voilla voideltuna (ilman kovaa kuorta(, jotka sai sormilla nyppiä suuhunsa. Mitään kovaa ja isoiksi paloiksi lohkeavaa en antanut.

Ensimmäisen lapsen kanssa oli ylivarovainen,mutta toinen on saanut puolivuotiaasta asti syödä itse vähän kaikenlaista. Puolivuotiaana hänellä oli jo 6 hammasta, joten palan puraiseminen onnistui ihan hyvin. Leivänkannikat, porkkana- ja kurkkutikut, maissinaksut, rusinat, omenat, kaikki kelpasi. Arvelin, että näin vauva oppii nopeammin syömään itse, arvioimaan kylläisyyttään ja tottuu eri makuihin. Näin kävikin. Nykyään puolitoistavuotias syö samaa mitä muutkin, paitsi tietenkään ei "epäterveellisiä" tai kovin mausteisia ruokia.

Lisäisin vielä että puheen kehityksen kannalta on erittäin tärkeää että lapsi saa PURRA kovia ruokia.