Lue keskustelun säännöt.
Mies kummastuttaa
10.10.2011 |
Miehen kanssa olemme olleet yhdessä vuosikaudet, naimisissa kymmenisen vuotta ja lapsia kolme, joista nuorin on 4,5v. Olemme molemmat töissä, miehellä pidemmät päivät ja pitkät työmatkat ja minä yleensä hoidan lasten hoitoon/kouluun/harrastuksiin viemiset ja hakemiset (oma työviikko n.38 tuntinen).
Lisäksi hoidan lähes pääsääntöisesti viikolla kaupassakäynnit, siivouksen, ruoanlaiton, läksyt. Mies kylläkin hoitaa kotia ihan kiitettävästi viikonloppuisin.
Miehen käytös ja mielipiteet ovat alkaneet ärsyttämään ja kummastuttamaan. Eilen seksin päälle tokaisi, että olen päästänyt itseni löysään kuntoon niin kropaltani kuin lantionpohjalihasten osalta. Seksi ei kuulemma ole enää hyvää. Vielä pari kuukautta sitten ei ole ollut ongelmaa ja kuopuksen syntymästäkin on kulunut jo monta vuotta. Virtsankarkailua tai muuta ongelmaa ei itselläni ole, joten kummastelen erityisesti siksi, että mies vonkaa seksiä useamman kerran viikkoon ja valittaa jos minua ei huvita (joskus olen poikki tästä kaikesta rumbasta). Sanottakoon vielä se että painan n. 57 kiloa, olen ihan ok näköinen (meikkaan, laitan hiukset jne) ja meillä on seksiä n. kerta viikkoon. Viimeksi kun ei seksi perjantai-iltana huvittanut niin mies näppärästi rupesi uhkailemaan toisilla naisilla, että jos joku joskus häneen päin katsoo niin kuinka hän voi sanoa ei jos kotona ei seksiä saa (useammin kuin kerta viikkoon).
Itsestäni tuntuu, että menen tukka putkella paikasta A paikkaan B alkaen kello 6 aamulla ja illalla viimeisenä laittelen paikkoja kuntoon kun talo on hiljennyt. Minulla ei ole paljon mahdollisuuksia harrastaa, vaikkakin se tekisi minulle hirveän hyvää. Koetan päästä Zumbaan keskiviikkoiltoina, mutta mies ei työnsä luonteen vuoksi pääse useinkaan kotiin ajoissa.
Kummastuttaa ja ärsyttää se, että sitä pitäisi olla täydellinen äiti, vaimo ja nainen. Miksei työntekijäkin. Pitäisi olla aina reippaana, hehkeänä, timmissä kunnossa, aina valmiina seksiin. Kodin pitää olla kunnossa, työt hyvin tehtyinä, lapset hyvn kasvatettuina, mies tyytyväisenä.
Pääpaino itselläni on tällä hetkellä siinä että lapsista tulee kelvollisia kansalaisia ja onnellisia ihmisiä, vaikka tästäkin on ajoittain huono omatunto kun tuntuu että joka paikkaan pitää revetä samaan aikaan ja mitään asiaa ei saa tarpeeksi hyvin tehtyä. parisuhdetta koetan ylläpitää omalta osaltani, vaan ei tunnu olevan riittävästi.
Kertokaapa siis minulle onko mieheni kohtuuton vai onko tälläistä muissakin perheissä?
Kommentit (24)
...mulle kävi noin. Miehelläni oli siis toinen nainen ja kotona alkoi hirveä arvostelu ja haukkuminen (sai sillä paremman omatunnon itselleen) ja syyn käydä vieraissa.
Kävimme pariterapiassa 2 kertaa, mutta mies kieltäytyi puhumasta. Ei puhuttu sen koommin, keräsi tavaransa ja lähti. Siitä on 1,5 vuotta, on edelleen saman nainen kanssa. Lapset eivät halua mennä enää isälleen, joten se on uusin ongelma, muuten alan päästä jaloilleni.
Jaksamista, vie pariterapiaan, muuten jäät keskusteluissa alakynteen eikä miehesi näe todellista tilannetta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
seuraavan kerran kun mies uhkailee toisilla naisilla, katso vakaasti silmiin ja sano, "anna mennä vaan. Voishan tuota itsekin harkita samaa, oiskohan sun kaverilla (tähän nimi) yhtään isompi?"
Tai jotain muuta vastaavaa
miehellä on jotain meneillään. 70% varma olen että on toinen nainen, 30% mahdollisuus että on joku henkilökohtainen kriisi (joka voi myös johtaa sivusuhteeseen).
Tähän lopputulokseen on johtanut oma elämänkokemus. Epäilin jokunen vuosi sitten mieheni olleen ihastunut toiseen naiseen jonka kanssa samassa työpaikassa. En tiedä oliko heillä suhdetta vai oliko kyseessä vain yksipuolinen ihastus mieheni puolelta. Ilmeni kuitenkin niin että kotona puhui koko ajan siitä naisesta, mitä juttelivat jne. Samalla alkoi minun ulkonäön ja vaatteiden arvostelu, miksi sulla on aina tuollaiset vaatteet, miksi et käy kampaamossa useammin jne. Kysyinkin mieheltä asiasta mutta ei myöntänyt. Myöhemmin nainen vaihtoi työpaikkaa ja mies vähitellen lopetti puhumasta siitä naisesta.
Muutama vuosi meni ihan normaalisti, nyt puolestaan mulla on henkilökohtaisesti pientä kriisiä meneillään. Ei, toista miestä tai edes kiinnostusta toista kohtaan ei ole menossa. On kuitenkin alkanut ärsyttämään se ettei kahdenkeskistä aikaa miehen kanssa ole ikinä. Mies on oikein tyytyväinen telkkarin edessä illat istuessaan, tai käy kavereiden kanssa jossakin joskus. Jos minä joskus ehdotan jotain, ei mies ikinä halua lähteä. Minulla se on johtanut siihen ettei seksihaluja ole lainkaan. Ei omaa miestä kohtaan, enkä katso sillä silmällä muitakaan miehiä. Lähinnä haluaisin että mies huomaisi minut kiinnostavana ihmisenä, haluaisi jutella eri asioista, samalla tavalla kuin joskus ennen lapsia. Välillä olen niin epätoivoinen että ihan itkettää. Joskus mietin olisimmeko jo eronneet jos lapsia ei olisi? Ehkä.
olen samaa mieltä muiden vastaajien kanssa. On vähintään ihastunut toiseen naiseen.
En menisi vielä tässä vaiheessa ääneen epäilemään toisesta naisesta. Mies kieltää sen 111% varmasti. Ja on jatkossa tarkempi etten vaan kärähdä. Etkä muuten todellakaan saa varmuutta kysymällä mieheltä
Itse tekisin kaksi asiaa.
1: kuuntele miehen jutut tarkkaan ja pistä kaikki mieleen mitä kertoo. Missä on käynyt ja kenen kanssa, mitä sanoo viikon päästä samasta asiasta (onko tarina muuttunut), onko uusia kavereita löytynyt (alkaako vierailemaan tiheään työpaikalle tulleen uuden työkaverin Pertin luona), onko uusia harrastuksia, kiinnittääkö huomiota ulkonäköönsä, miten käyttäytyy puhelimen kanssa.
2: lopeta olemasta vain sisäkkö, anna kodin välillä repsottaa. Hommaa uusi harrastus. Älä kerro joka elämäsi rapsausta miehelle. Mene joskus käymään jossakin, mutta älä kerro miehelle mihin. Kiinnitä uutta huomiota ulkonäköön, värjää tukka eri väriseksi, hommaa uusia vaatteita. Ehkä mies herää että "jotain on meneillään" elämässäsi ja hätä iskee.