Mulla on kolmoset. Älkää kutsuko superäidiksi, kiitos
Tiedättekö kuinka usein kuulen superäitiä ja ylenpalttista huomiota lasten vuoksi?
Olo on todella harvoin super kolmen vauvan kanssa. Tekisi mieli sanoa, että juuri ja juuri pysyn pinnan päällä. Muutenkin turha huomio esim. torilla ottaa päähän, aina ei jaksa vitsailla ja ottaa näitä mukakohteliaisuuksia vastaan.
Ettekö ymmärrä, että kolmen vauvan kanssa eläminen on Rankkaa? Ei kiinnosta kuulla mitään superlatiiveja itsestäni, kunhan saan pidettyä kolmikon hengissä taaperoikään, niin kelpaan itselleni.
Huoh, kiitos.
Kommentit (22)
Ymmärrän kyllä, ettei väsyneenä jaksa ottaa huomionosoituksiakaan vastaa.
Uskon, kun sanot, että rankkaa on.
miten sä ehdit roikkua netissä?minkäikänen olet?
Itse ainakin kommentoisin totuudenmukaisesti, eikä mua haittaa toisten kommentit. Minuakin sanoi tuttava superäidiksi (mulla 4 lasta, sis. kaksoset). Sanoin vaan, että en todellakaan ole. Puolituttu kaupantäti kehui, miten pidän itseni kasassa. Sanoin, että en kuule kotona pidä ja jos meiltä kuuluu eläimellistä karjuntaa, niin se olen sitten minä. Apteekin täti sanoi lapsiani kiltin näköiseksi. Sanoin, että ulkonäkö voi pettää. Jne... Oikeastaan on ihan mukavaa korjata toisten vääriä käsityksiä ja samalla vähän tuulettaa omia fiiliksiään :D
Ymmärrän kyllä ärsyyntymisesi. Itsellä viisi lasta ja saan myös kuulla kyseistä lausahdusta aika-ajoin. Hyvää sillä kai tarkoitetaan mutta itselle tulee tunne etten saisi olla väsynyt ja puhki. Ja tiedän että olen vapaaehtoisesti tässä mutta silti.
meille syntyi kaksoset, kun esikoinen vielä parivuotias ja seuraavat pari vuotta menivät kuin sumussa. Muiden ihmisten kommentit pitäisi antaa mennä toisesta korvasta ulos. Ei kukaan kuitenkaan pahaa tarkoita. Mutta tiedän tunteen, kun ympärillä hymyillään että voi kuinka suloista ja itse tekisi mieli huutaa että tulkaa nyt meille vähäksi aikaa autaamaan tässä rumbassa.
Lisättäköön tähän vielä, että olen perheen isä, joten taisin päästä aika helpolla, vaikka kaikkeni tein , jotta arki pyörisi edes jotenkin.
Voimia sulle / teille. Kyllä niitä ilon hetkiä vielä tulet näkemään, ja silloin tunnet, että nyt tehty työ palkitaan!
, koska silloin helpottaa kun elämä tulee säännöllisemmäksi. Ei mitään sen kummempaa.
Kovin ärsytys liittyykin juuri tuohon tunteeseen, ettei saisi olla väsynyt ja suorastaan huonokin joinain päivinä. Ei kiinnosta pitää yllä mitään supertasoa, koska päivisin olen yksin lasten kanssa ja mies on töissä. Apua ei kovastikaan ole, mitä nyt joskus käy ulkopuolinen, jos mies menee työmatkalle pidemmäksi aikaa.
Olen kolmekymppinen, kiitos kysymästä ja meillä on yksi lapsi entuudestaan, 7-vuotias.
saan edelleen kuulla olevani superäiti ja ihminen, vaikka esikoiset on jo täysi-ikäisiä.
musta se on kivaa, otan sen kohteliaisuutena. ei se aina helppoa ole ollut.
ihmisten sanoa suoraan, kuinka väsyneeltä ja vihaiselta näytät? ja voivotella, kuinka rankkaa elämä on?
by the way, onko spontaanit kolmoset?
Mulle sanoi kaveri, että nostaa hattua, koska ei itse kestä(isi) univelkaa. Valvoin vauvani (1 kpl) kanssa ja ihmettelin tuota kommenttia. Se lähinnä ärsytti, sillä ei mulle tarvi nostella hattua enkä ole mitenkään erityisen kunnioitettava, ihan vain väsynyt. Toisekseen en itsekään mitenkään erityisemmin kestä univelkaa.
ihmisten sanoa suoraan, kuinka väsyneeltä ja vihaiselta näytät? ja voivotella, kuinka rankkaa elämä on? by the way, onko spontaanit kolmoset?
Näytän ihan hyvinvoivalta eli varmasti minua lähestytäänkin sen vuoksi. Ja aina on myös se vaihtoehto, että ei kommentoitaisi niin kauheasti. Esikoista kommentoitiin paljon vähemmän, se tuntuikin vain mukavalta!
En tiedä onko sillä väliä olivatko spontaanit vai keinohedelmöityksen tulosta. Viimeksi mainitut ovat muuten vähentyneet hurjasti..
ihmisten sanoa suoraan, kuinka väsyneeltä ja vihaiselta näytät? ja voivotella, kuinka rankkaa elämä on? by the way, onko spontaanit kolmoset?
Näytän ihan hyvinvoivalta eli varmasti minua lähestytäänkin sen vuoksi. Ja aina on myös se vaihtoehto, että ei kommentoitaisi niin kauheasti. Esikoista kommentoitiin paljon vähemmän, se tuntuikin vain mukavalta! En tiedä onko sillä väliä olivatko spontaanit vai keinohedelmöityksen tulosta. Viimeksi mainitut ovat muuten vähentyneet hurjasti..
ei muuten ole.
spontaaniudelle ei kait oikeen voi mitään, mutta tekeminen on jo pitkälle oma valinta
ihmisten sanoa suoraan, kuinka väsyneeltä ja vihaiselta näytät? ja voivotella, kuinka rankkaa elämä on? by the way, onko spontaanit kolmoset?
Näytän ihan hyvinvoivalta eli varmasti minua lähestytäänkin sen vuoksi. Ja aina on myös se vaihtoehto, että ei kommentoitaisi niin kauheasti. Esikoista kommentoitiin paljon vähemmän, se tuntuikin vain mukavalta! En tiedä onko sillä väliä olivatko spontaanit vai keinohedelmöityksen tulosta. Viimeksi mainitut ovat muuten vähentyneet hurjasti..
ei muuten ole.
Olen sattuneesta syystä tutustunut kolmosiin ja tiedän, että hedelmöityshoitojen yleistyttyä kaksos- ja kolmosraskaudet yleistyivät samalla. 1990-luvun jälkeen määrä on kääntynyt laskuun, kun on opittu alasta lisää. Tietysti, jos sinulla on uudempaa tietoa asiasta, niin ok..:)
ap
spontaaniudelle ei kait oikeen voi mitään, mutta tekeminen on jo pitkälle oma valinta
Miten ihmeessä hedelmöitystilanne vaikuttaa nykyiseen arkeen vai luuletko, että ap:ta väsyttäisi vähemmän, jos olisi ottanut h.hoitoja ja ollut tietoinen riskistä saada kolmoset?
Kaksosten äiti
nuorin on nyt 16 ja vanhin 26v, kun kysyin millaista oli kun lapset olivat pieniä, oli vastaus, en muista mutta hengissä ovat kaikki, eikä mitään kauheita onnettomuuksia sattunut, väsynyt olin kokoajan.
nuorin on nyt 16 ja vanhin 26v, kun kysyin millaista oli kun lapset olivat pieniä, oli vastaus, en muista mutta hengissä ovat kaikki, eikä mitään kauheita onnettomuuksia sattunut, väsynyt olin kokoajan.
Hauskasti kiteytetty, ja ymmärrän tuota henkilöä erittäin hyvin.
ap
en ollut koskaan väsynyt, vaan luonto auttoi jaksamaan. ja lasten isä.
Hanki apua arkeesi. Se todella kannattaa. Kokemusta on, siis kolmosista, joiden syntyessä perheessä oli jo valmiiksi vaippaikäinen.