Miten JAKSATTE jatkuvaa siivoamista pikkulapsiperheessä?

Toinen tärkeä on, että jokaisella tavaralla on oma paikka ja se tavara korjataan sinne heti käytön jälkeen.

Ai jokainen lasten lelukin?

Kun ne pennut opettaa pienestä pitäen siivoamaan omat jälkensä ja lelunsa. On erittäin hyvä tapa, koska jos osaa leikkiä niin osaa myös kerätä lelut ellei vanhenpi välttämättä halua tulevaisuudessa olla lapsien jälkien kerääjä ja vielä ainuisenakin olla siivoanassa lapsellansa. Hyviin tapoihin kuuluu se että lasta ei opeta olemaan muiden yläpuolella vaan jokainen meistä siivoaa omat sotkunsa. Lapsille se on lelujen kerääminen laatikkoon mikä opetuksen kanssa pikkuhiljaa sujuu itsekseen ja motivoimalla.

Mä nään turhana sellasen touhuamisen jonka jäljet näkyy vaan vartin, esim. lelujen osalta on sääntö että yhdet levällään kerrallaan (pääsääntöisesti, tottakai voi esim. liittää muovielukat legoleikkiin jos sellanen inspis muksuilla on) ja edelliset kerätään ennenkuin seuraavat levitellään. En siis viitsi kulkea perässä siivoten, vaan illan lopuksi katon onko jotain unohtunut muksuilta levälleen ja usein toki on.



Omat hommat olen organisoinu niin, että teen mieluusti pari tuntia tukka putkella saaden paljon aikaan (jää sitä löhöaikaa itsellekin) ja osaan käsitellä myös miestä niin, että se tekee ihan hyvillä mielin juuri sen minkä minä toivonkin. Kun alkaa ruuanlaitto kyllästyttämään, laitan ison kattilallisen keittoa ja parit makaronilaatikot pakkaseen ja pääsen muutaman päivän ajaksi ruuanlaitosta, siihen päälle buukkaan miehelle pariksi päiväksi jotain lihaköntin kans keittiössä heilumista ja saan pidemmän ruuanlaittovapaan :)



Mä imuroin päivittäin tai kuran määrästä riippuen joka toinen päviä vain eteisen ja keittiön, muut paikat kerran viikkoon, kuten myös pyyhin pölyt. Keittiö on tietysti pyyhittävä kauttaaltaan päivittäin ja oikein kunnolla pari kertaa viikossa.



Rehellisyyden nimissä on todettava että toleranssi sotkulle on kyllä noussut lasten myötä, ihan putiputs ei kodin enää tarvitsekaan olla (toistaiseksi). Tosin PMS romahduttaa moisen toleranssin olemattomiin ja appajee mutta sillon lähtee tavaraa kierrätykseen, roskiin, kaapit saa uusia järjestyksiä jne. jne. Etenkin jos onnistun vielä saamaan jonkin harmittavan syyn ottaa kierroksia ja ainahan PMS-tilassa sen jostain saa kehitettyä.

Aamupala on kuten ennenkin, ei lapsi paljoa enempää tarvitse hommaa siinä.

Lounaaksi on mitä eiliseltä on jäänyt tai jotain helppoa. Päivällinen on sitten se, mitä joutuu ihan tekemäänkin, mutta toisaalta tekisin sen silti, oli lapsi tai ei. Pyykit ymmärrän että sitä on koko aika, jos on enemmän lapsia niin kyllä ne saa aikaiseksi jo enemmän. Meillä menee koneellinen päivässä-kahdessa joten ei ole kamalaa. Kuivausrumpua suosittelen.

Lelut kerätään päivittäin lapsen kanssa illalla ja "suursiivoukseen" menee noin 40minsaa. Se sisältää imuroinnin ja lattian pesun. Pitkin viikkoa tulee sitten ohi mennen pyyhkästyä pölyä, suoristettua pöytäliinoja/kirjahyllyn pinoja/kynttelikköjä, pestyä vessaa yms.

Itse olen ainakin huomannut elämäni tällä hetkellä melko mukavaksi ja rennoksi :)

heh!!no,mulla ja aplla taitaa olla vähän eri käsitys

Kattila ja pari kulhoa, ruokailuvälineet, lasit ja lautaset. Ne saa kaikki samantien koneeseen. Meillä ei edes ole siivouspäivää vaan siistin sitä mukaa kun sotkua tulee. Imuroin kerran kuussa, muuten laitan robotin töihin. Enkä todellakaan nihkeämoppaa tms.

siivoomosesta,sotkuisuudesta ja puhtaudesta ;)..juu-u..vai että ihan kerran kuussa imuroit---räjähtää nauruun---

Sinua nyt rassasi se että tämä yllä oleva ihminen _itse_ imuroi _vai_ kerran kuukaudessa? Robottihan imuroi myös joten hänhän olisi voinut kertoa että heillä imuroidaan ihan vähän väliä vaikka. Kuinka usein robotti imuroi? Imurointiahan sekin on..

Joku ilmoitti lakaisevansa eteisen muutaman kerran päivässä. Meille tulee eteiseen hiekkaa aika paljon, mutta lakaisen tai imuroin korkeintaan kerran päivässä ja olen ajatellut, että se on paljon ja hermo menee..., mutta eihän siitä pitäisikään hermojaan menettää, jos joku lakaisee muutaman kerran päivässä =)

arvostan elämässä muitakin asioita, kuin tiptop-kunnossa olevaa kotia. Kerran viikossa imuroin ja moppaan ja pyyhin pölyt ja pesen vessat tarpeen mukaan. leluja ei tarvitse kerätä joka päivä pois, jos on leikki kesken, pyykkiä pesen sunnuntaisin enemmän ja muina päivinä tarpeen mukaan jne. Saatanpa mennä salillekin mielummin kuin ruveta jotain paikkaa jynssäämään.

olen ajatellut, että se isoin ja kypsyttävin siivoushomma meillä olisi ihan paikkojen etsiminen tavaroille... Jos saisin sen tehtyä, luulen, että päivässä ei niin kovin monta minuuttia menisi tavaroiden järjestämisessä, kun olisi selvät sävelet, mihin mikäkin menee ja tekisin sen heti. Ja kun sitä ryönämäärää ei ajelehtisi lattioilla ja pöydillä, enpä usko imurointiin, moppaamiseen ja pölyjen pyyhkimiseen menevän tuntikausia viikossa. Sen verran olen saanut rutiinia, että torstaisin vaihdan petivaatteita (ei siis aina kaikkia), perjantaina on viikkosiivous eli mattojen puistelu ja tuuletus (kun sää sallii), imurointi, lattioiden pesu ainakin likaisimmilta alueilta. Lauantaina vessanpesu ja pölyjen pyyhkiminen. Tiistaina imuroin likaisimmat alueet ja puistelen nämä matot, pyyhin vähän pölyjä ja pesen vessan. Mutta kun ne tavarat vielä saisi jonnekin, huoh.

Joo, jos mä jättäisin imuroinnit kerran kuukauteen, vaikkei ole kuin nelihenkinen perhe ja koiruli, niin kyllähän olis tunkkaista, yskimistä, köhimistä ja epämukava olo. En käsitä, miten joku voi elää tuollaisessa sotkussa, vaikka itse olen toooosi laiska siivoamaan ja kaikenkaikkiaan melkoinen hutilus kodin järjestyksessä pitämisessä.

että onko muilla mennyt pikkuhiljaa niin, että mies ei enää siivoa juurikaan? Me siivottiin ennen aina kahdestaan, mut kun olen ollut lasten kanssa kotona, on asiat vaan jotekin luisuneet siihen, että minä siivoan kaiken. Oikeastaan tämä ei ole haitannut mua tätä ennen, mutta nyt on alkanut nyppimään. Hankalaahan se tietenkin on kahdestaan siivota, kun toisen pitää vahtia lapsia, mut mulle ois henkisesti tärkeää, että molemmat siivottaisiin. Ajattelin, että palkkaisin naapurin 12-vuotiaan tytön olemaan lasten kanssa sen verran, että saataisiin miehen kanssa siivottua edes joka toinen viikko kunnolla. Oiskohan ihan huono ajatus?

13

Mulla jo vähän isommat lapset (ei vielä ihan teinareita). Laitan lapset välillä siivoamaan huoneitaan ja muita sotkujaan huushollista, tosin ne tekee ne tosi nihkeästi, venytellen, huokaillen, tyyliin "Joo, joo, joo, kohta, kohta, kohta" ja aina asiat menee suunnilleen huudon puolelle, kun ei yks tai kaks kertaa riitä huomauttamiseen ja kuuloissa on jotain vikaa selvästi.

Välillä katson parhaaksi, että siivoan itse ja laitan kakarat isänsä kanssa moneksi tunniksi jonnekin menemään, pois tieltä, pois näkyvistä, ihan sama minne menevät, kunhan ovat pois jaloista. Silloin ehtii rauhassa siivoilla, vetää lonkkaakin välillä, vähän näpytellä tietokonetta ja taas siivota - ei tuu liian rankaksi sessio. Tosin pitää hirveesti näytellä, kun porukka kotiutuu, että kyllä on ollut tosi raskas päivä, että saa vielä loppupäiväksikin jonkinlaista myötätuntoa itselleen.Näin olen toiminut oikeastaan jo monta vuotta ja toiminut on, ettei ihan paskaan ole hukuttu.

Joskus sitten saan ISON RAIVARIN ja silloin pistän järjestykseen koko porukan (koirasta alkaen) ; /, silloin kaikki kulkevat rätti kourassa, hikikarpalot otsalla eikä kukaan uskalla kuvitellakaan tekevänsä muuta kuin siivota, siivota tai ainakin uskovattavasti näytellä siivoamista tässä hehtaaritalossa.

Unelmoin siitä, kun porukka vähenee, lapset lentävät pesästä, koira kuolee (no ei nyt sentään, vitsi, vitsi) - tosin ukko jää tietty sotkemaan, jos annan sen jäädä, en oo vielä päättäny. Tiedän kuitenkin boheemi, taivaanrannanmaalariluonteeni tuntien, että sitten me vasta kaaoksessa eletäänkin, koska en luultavimmin viitsi enkä jaksa enää tehdä yhtään mitään siivouksen eteen...toivottavasti silloin on sen verran varaa, että palkkaan siivoojan 1 - 2 krt kk:ssa siivoamaan pahimmat sotkut pois.

Ihmettelen ite tosi paljon vain yhden lapsen Äitejä jotka ei muka ehdi siivota :D Mulla nyt 1v 3kk poika ja hyvin oon aina saanu siivouksen tehtyä.Asuessani miehen kanssa sekä nyt kahdestaan pojan kanssa.



Mun mielestä sen joka on kotona lapsen kanssa kanssa kuuluu hoitaa ruoka,tiskaukset, imuroinnit.eikä sen kuka on töissä pitkää päivää .tietenkin työsäkäyvä puoliso sitten viettää illalla aikaa lapsen ja puolison kanssa.



Eriasia jos lapsia on enemmä kun 1-2 ,tai jos molemmat käy töissä..sillon molempien kuuluisi osallistua kodin töihin.



Kyllä mua ois melkein hävettäny pistää mies pitkän työpäivän jälkeen imurin varteen.(lomat eriasia) Aina oon pojan kanssa saanu monta kertaa viikossa imuroitua, 1 viikossa luututtua, vessan ja keittiön puhtaaksi,pyykit hoidettua jne. jos en päivänaikana tätä tehnyt, tein kun mies lähti pojan kanssa mummolaan käymään ym. Nyt ollaan pojan kanssa kahdestaan ja hommat hoituu vaikka saa samalla tuon termiitin perässä mennäkin! Etttä pyh pah että ei yhden lapsen kanssa KERKEÄ siivota :'D

Meillä on 2 alle 5-vuotiasta vilkasta lasta ja koti on ihan vinksin vonksin. Ja se on juuri tuota että kotipäivinä se on yhtä järjestelyä, siivoomistaja ruoanlaittoa. Onneksi olen arkena töissä, niin silloin pääsee vähemmällä ;). No ei. Ihanaa kun ovat lapset pieniä. Ei kannata ressata liikaa siisteyden kanssa. Imuroint kerran viikossa riittää. Keittiön lattiaa mopataan useammin. Lattiat saa olla likaiset ja pölyiset, koitan viikolla keskittyä tavaroiden järjestelyyn. Nyt lapset osaavat jo viedä omat lelut huoneeseensa ettei koko talon lattia "tulvi" leluista. Lastenhuone on aina kaaoksessa. Kerran viikossa yritetään siivota koko talo (siihen menee kahdestaan kaksi tuntia vähintään jos nopeasti sen tekee) lapset laittavat lelut laatikoihin ja kaappeihin sikin sokin, hetkessä on taas kaaos, mutta pääasia että joskus tulee imuroitua. Joskus ei innosta siivous ja sitten sotku karkaa käsistä ja alkaa potuttaa. Lasten kanssa tehdään kaikki ruuat ja muut yhdessä, sotkuhan siitäkin tulee aina, mutta ei se niin vakavaa ole. Ei ne lapset siitä pilalle mene, että on sotkuista. Pahempi se on jos ei saa mitään tehdä ettei tule sotkua. Paras vaan höllätä omista vaatimuksia ja yrittää nauttia arjesta sotkun keskellä.

helpottaa kovasti arkea ja paikkojen siistinä pitämistä, kun keksii vaatteille/tavaroille ihan astioita ja kumirenksuja myöten omat paikat.



Mä olin pienenä paljon mummolassa, jossa sokean ukkini takia KAIKELLA oli omat paikkansa. Kaikki, mitä käytti, piti palauttaa takaisin paikalleen, eikä saanut jättää lojumaan.



Meillä lapset osaavat tämän, mutta mies ei tunnu oppivan millään :/. Auttaa vaan niin paljon, että likaiset vaatteet tosiaan menee suoraan pyykkikoppaan sohvan kulman sijaan jne.

Välillä saan massiivisia hermokohtauksia siivouksen Ja välillä nakkaan hanskat tiskiin. Ja välillä olen vaan hiljaa ja vihaan elämääni. Ei ole varaa palkata siivoojaa kun olen elänyt yli varojeni. Eikä ole ketään joka auttaisikaan kun mummot ei ole mukana kuvioissa. Eletään siis miten eletään. Toivossa että joskus helpottaa!

Osaisitteko arvioida, mitä suurin piirtein kustantaisi siivooja, joka kävisi pari kertaa kuussa ja hoitaisi seuraavat hommat n. 80 neliöisessä kämpässä:



-perusteellinen imurointi

-lattioiden pesu

- listojen, ikkunalautojen, pattereiden ja ovien putsaus

-pölyjen pyyhintä

-huonekalujen putsaus/pyyhkiminen

-keittiössä perus pintojen putsaus, jääkaapin pesu, roskiskaapin putsaus, lattiakaappien alatasojen pyyhintä ym. perus keittiösiivous (sopimuksesta riippuen vaikkapa yksi isompi juttu, kuten esim. astiakaapin pesu/jääkaapin kunnollinen tyhjäys ja putsaus, per siivoukerta)

- lakanapyykin laittaminen koneeseen + kuivausrumpuun ja lakanoiden silitys sen jälkeen



Vaikea tietenkään sanoa tarkkaa summaa, mutta kertoisitteko vaikka, mistä ja mitä itse maksatte. Suurkiitos! Uskoisin, että em. hoitaminen pari kertaa kuussa helpottaisi arkea PALJON, mutta budjetti vielä mietityttää :)

Siivoan keittiön viimeiseksi illalla ja aamiaisen jälkeen, laitan myös koneet pyörimään aamulla kun herään, olen tehokkaimmillani aamuisin. Illalla kerätään lelut yhdessä, mies hoitaa imuroinnit, kone pesee pyykit ja viikkaan ne illalla sohvalla kun katselen telkkaria. Joka päivä järjestelen tavaroita paikoilleen. Ei stressiä.

ja maksaa jotain 100-150€/kerta välillä.

200-300e kuussa ei kuulosta mahdottomalta. Mitenkäs ne kotitalousvähennykset tm.?

Kyllähän se välillä väsyttää ja ärsyttää, mutta pikku hiljaa siihen löytyi omat tavat ja rutiinit, jotka toimivat. Ruokia meillä tehdään paljon kerralla, en tosiaankaan kokkaa kahta kertaa päivässä vaan hyödynnän pakastinta paljon. Tiskit tiskaan heti ruokailun jälkeen, ei siihen nyt kauaa mene. Pyykkejä pestään vähän väliä, aika helpollahan sekin hoituu siinä ohessa. Lapset siivoavat omat lelunsa paikoilleen aina kunkin leikin jälkeen (ainakin teoriassa.. no, aika hyvin ovat siihen jo oppineet).



Siivoaminen on vähän vähentynyt, ei vain ehdi niin paljon kuin mieli tekisi. Perussiivous tehdään kerran viikossa, lisäksi imuroin ja pyyhin pölyjä tarpeen mukaan pari kertaa viikossa.

Keräilen tavarat paikoilleen pari-kolme kertaa viikossa, imuroin tarvittaessa, pyyhin lattiat kerran vkossa, varsinkin nyt, kun lämmitetään takkaan ja uunia melkein päivittäin, pesen vessan viikoittain + tarvittaessa. Pyykkään liki päivittäin, meillä on siis iso perhe (2aik, 5 lasta) ja pyykkiä tulee sen mukaan, mutta juuri koskaan en tiskaa. Olen tullut siihen tulokseen, että kun pyykit ja muu siivous on mun hoidettavana, ni keittiön siivous saa olla miehen homma.



Ainoa, mitä oon protestoinu, on se, että mies ei ala kaveriksi siivoamaan. Oon sanonu, että siinä omalla esimerkillä opetetaan lapsille, että siivous on äitin homma. Sen takia en ole ottanu lapsille hoitajaa siivouksen ajaksi, vaikka olisi mahdollista. Siis kun ajattelen, että siinä lapsille tulee sellainen mielikuva, että äiti on yleiskone, joka tekee kaiken kurjan sillä aikaa kun toiset tekee jotain kivaa.