Kohta 6 vuotiaan uhma..?
Meillä on kohta 6 vuotias poika jonka " uhma" loppui tuossa 5 vuoden tienoo, mutta nyt tämän syksyn aikana on tullut takaisin nukkumaan meno pelko;mä en halua kuolla,minkä takia kuollaan jne.
Ja lyöminen on useasti tapa millä hän rupeaisi ratkomaan asioita..
Olemme jutelleet tästä pojallemme ja kertoneet,että lyömistä ei sallita ja usein kun juttelemme niin poika kyllä itsekin sanoo ettei lyödä saa,mutta toimii taas heti seuraavassa riita/nahistelu tilanteessa samoin. Olen miettinyt oppiiko hän lyömisiä ja potkimisia pleikkari peleistä ja pelaako liian paljon..(ei joka päivä ja kun pelaa niin noin tunnin) Ja sitten puheet että pum mäammun sutEnymmärrä mistä tuollainen tulee? niin ja vielä,että meillä ei ole tänä syksynä siis tapahtunut mitään erikoista mikä voisi mielestäni aiheuttaa moista käytöstä..No toivottavasti ette teilaa ihan heti kirjoitustani mikä onkin varmaan aika sekavan kuuloinen(olen todella huono kirjoittamaan mitään ja mihinkään) Ja haluaisin vaan tietää että onko tämä ihan ikään kuuluvaa juttua vai ei.
joka leikkii suurimmaksi osaksi ampumis, tappamis ja taistelu leikkejä. Aivan ärsyttävyyteen asti;) Ainakin kaikki meidän saman ikäiset kaverit puhuvat ja leikkivät samoja juttuja! Lyöminen kuuluu meilläkin yhä vaan harjoiteltaviin asioihin, aina ei sanat ja ajattelu tunnu ehtivän mukaan ennen nyrkkejä pettymyksen/ suuttumuksen yllättäessä. Elättelen toivoa että vielä yllättää:)) Pleikka peleistä olen kyllä tarkasti karsinut kaikki vähänkin taisteluun yllyttävät pois, niin kuin myös lasten ohjelmista, tiedä sitten voisko enää tämän enempää sotaa ym. leikkiä!?
Kuolemaa jouduttin enemmän käsittelemään puoli vuotta sitten läheisen kuoltua, yleensä lapset miettivät/ pelkäävät kuolemaa 4-6 iässä. Me ainakin saatin neuvoksi keskustella kuolemasta lapsen kanssa aina kun pelkää/ kyselee. Luettiin myös kirjoja aiheesta joka tuntui olevan hyvä keino, pyysi useaan kertaan lukemaan samaa kirjaa ja selvästi työsti asiaa. Nyt ei enää niin kamalsti pelkää, onneksi, on aivan kauheeta kun toinen itkee todella lohduttomasti ettei halua kuolla:( Mutta toivottavasti lohduttaa tieto että kuuluu asiaan!
Näin sekavasti täältäkin:)