Tarttuuko keuhkokuume? PK:ssa on todettu kaksi tapausta.

Esim mykoplasma tarttuu. Mä ilmoitin lapsen kouluun ja ope ilmoitti vanhemmille, koska oireet voi olla epämääräiset (että vanhemmat osaa tarkkailla). Yksi toinen lapsi oli sairaana samaan aikaan samassa taudissa. Lapsi tietty oli poissa koulusta, mutta kyllä mies kävi töissä.

Ja se flunssa siis tarttuu.

ja töihinkin saa mennä, jos on terveenä.

Mutta tarttuuhan mikä tahansa bakteeritulehduskin, joskaan ei ymmärtääkseni niin helposti kuin viruksen aiheuttama. Keuhkokuume on yleensä bakteerin aiheuttama, mutta nyt taitaa olla liikkeellä mykoplasman aiheuttamaa keuhkokuumetta jälkitautina. Mykoplasma ainakin tarttuu, käsittääkseni bakteeritautia helpommin, mutta miten on? Tarttuuko se vain immuniteetiltään heikentyneille ihmisille, siis flunssapotilaille vai tarttuuko myös täysin terveille? Tätä en tiedä.

Siis ne bakteerit tai virukset, jotka myös keuhkokuumetta aiheuttavat tarttuvat, mutta samakaan taudinaiheuttaja ei aina aiheuta samanlaisia oireita eri yksilöissä. Joku voi selvitä esim. pneumokokki tartunnasta (yksi yleinen keuhkokuumeen aiheuttaja) pelkillä flunssaoireilla, toiselle tulee keuhkokuume, kolmas saa päälle sepsiksen ja neljännelle tulee välikorvantulehdus. Keuhkokuumetta esiintyy usein myös jälkitautina.

Siis ne bakteerit tai virukset, jotka myös keuhkokuumetta aiheuttavat tarttuvat, mutta samakaan taudinaiheuttaja ei aina aiheuta samanlaisia oireita eri yksilöissä. Joku voi selvitä esim. pneumokokki tartunnasta (yksi yleinen keuhkokuumeen aiheuttaja) pelkillä flunssaoireilla, toiselle tulee keuhkokuume, kolmas saa päälle sepsiksen ja neljännelle tulee välikorvantulehdus. Keuhkokuumetta esiintyy usein myös jälkitautina.

Kolmantena sairaspäivänä nousi äkisti korkea kuume ja lapsen hengitys oli hyvin pinnallista ja tiheää. lapsi oli ollut poikkeuksellisen väsynyt sinä aamuna. Joten menimme heti lääkäriin ja otettiin verikokeet ja röntgen. Ekaksi luultiin keuhkokuumeen syyksi pneumokokki, sillä mukoplasma ei kuulemma nostaa niin kovaa kuumetta. Ekat antibiootit ei tepsineet, mykoplasmaan päädyttiin myöhemmin.

Mycoplasma pneumoniae (Mp) aiheuttaa yleisimmin lievän, itsestään paranevan ylähengitystieinfektion (nuha, yskä, kurkkukipu, päänsärky)



Mp aiheuttaa myös hitaasti alkavia keuhkokuumeita, joihin voi liittyä pitkittynyt yskä.



Mp-infektioon voi liittyä myö esim. ihottumaa, lihas- ja niveloireita tai suolistovaivoja.

Mp-infektio paranee yleensä hyvin, jopa ilman lääkehoitoa.



Keuhkokuumeen jälkeen yleiskunto voi kuitenkin olla heikentynyt pitkään ja yskä saattaa kestää useita viikkoja. Myös röntgenkuvan normaalistuminen voi olla hidasta. Joskus harvoin voi keuhkofunktio olla heikentynyt useita kuukausia.



Kuolemaan johtava Mp-infektio on erittäin harvinainen.

Siis ne bakteerit tai virukset, jotka myös keuhkokuumetta aiheuttavat tarttuvat, mutta samakaan taudinaiheuttaja ei aina aiheuta samanlaisia oireita eri yksilöissä. Joku voi selvitä esim. pneumokokki tartunnasta (yksi yleinen keuhkokuumeen aiheuttaja) pelkillä flunssaoireilla, toiselle tulee keuhkokuume, kolmas saa päälle sepsiksen ja neljännelle tulee välikorvantulehdus. Keuhkokuumetta esiintyy usein myös jälkitautina.

Tässäpäs se tulikin. Mykoplasma on sitkeä, pitkäkestoinen ja siinä olo on kauhean kurja!