mitä perhepäivähoitajan tulisi tehdä, mielipiteitä tilanteesta...
yksi perhee vaatii perhepäivähoitajalta ruokarukousta luettavan.
itse en ole uskonnollinen ihminen, muttei mitään sitä vastaankaan. uusi perhe vaatii. mutta kun en ole lukenut mitään loruja tai rukouksia vanhojen lasten kanssakaan, miten selitän tän muille pitkään hoidossa olleille lapsille että yht. äkkiä alamme rukoilemaan ruoka-aikaan. lorut ei kelpaa, pitää rukoilla.
pitäiskö uudelle vanhemmalle vaan sanoa että meillä ei rukoilla ennen ruokaa. meillä ei ole tehty niin ennenkään joten ei nyttenkään. ottaa riski että lapsi lähtee pois hoidosta.
vai tehdä mieliksi jos se sopii muiden lasten vanhemmille.
Kommentit (47)
meillä ei ole ollut tapana, mutta koska se on lapselle tärkeä tapa, voitte sinä ja lapsi yhdessä siunata ruuan / rukoilla tms. Muiden lasten ei tarvitse siihen osallistua kuin läsnäololla. Ei siihen "Siunaa Jeesus ruokamme, ole aina luonamme" kovin montaa sekunttia kulu.
sanot, että jos lapsi haluaa itse ruokarukouksen lukea, niin se sopii sinulle hyvin, mutta että yleisesti koko porukalla ette niin tee. Jos lapsi on vielä liian pieni tähän, niin sitten se jää pois.
Entä jos perhe pyytää rasvaamaan atoopikkolapsen kädet ja laittamaan pumpulihanskat päiväunien ajaksi? Vastaatko, että ei ole ollut meillä tapana.
Tai jos perhe pyytää, että heidän lapsensa saisi syödä aamupuuron muovilusikalla: vastaatko, että ei ole ollut meillä tapana?
Eli älä mene tapojen taakse piiloon, se on sitten loputon suo. Ruuan siunaaminen ei minusta ole mitenkään vaarallista, jos lapset osaavat sen itse tehdä. Yleensä ennen ruokailua joka tapauksessa lapsille joutuu sanomaan, että olkaas hetki hiljaa ennen kuin päästään aloittamaan. Miksi siihen rakoseen ei mahdu pieni ruokarukous?
Ja toivottavasti teillä hoitolapset eivät ikinä katso televisiota. Se kun ei ole ollut tapana!
teillä ei ole ollut tapana rukoilla, koska ette ole uskonnollisia. Ratkaisuksi voit ehdottaa että lapsi voi itsenäisesti rukoilla ellei ole ihan mahdottoman pieni. Tai ehdottaa tosiaan jotain ruokarunoa - se mitä steinerillakin käytetään on mielestäni kiva, itse ihastuin siihen saksankielisenä joskus saksalaisia lapsia hoitaessani.
Mutta sinun ei tosiaan ole pakko suostua tuohon. Uskon ettet menetä perhettä asiakkaana vaikka pitäisitkin pääsi, kunhan perustelet asian maltillisesti ja selittelemättä.
He ehtivät kuitenkin kotona rukoilla aamupalat, päivälliset ja iltapalat ja viikonloppuisin päivät läpeensä. Hoidossa pitäisi riittää kokin kiittäminen.
sunhan täytyisi kysyä kaikkien muiden lasten vanhemmilta, onko se heillekin OK. Kun lapset vaihtuu, pitäisi taas selvittää asia uusien lasten vanhempien kanssa.
Ruokarukous on sellainen erikoisuus, jota harvassa perheessä harrastetaan, vaikka kirkkoon kuuluttaisiinkin. Itse henk.koht. en ainakaan suostuisi ruokarukoukseen hoitopaikassa. Ihan hihhulihommalta kuulostaa.
ja pahoin pelkään, että uskovaisten perheiden lapset puhuvat joka tapauksessa Jeesuksesta. Pitäisikö kaikkien lasten vanhemmilta kysyä, onko luvallista, että yksi lapsista uskoo Jeesukseen samalla kun osa lapsista tapailee ensisanoikseen haista vittua?
Meidän lasten hoitopaikassa on kaikenlaisia outoja tapoja, joita meillä kotona ei ole. En silti ole ryhtynyt niitä kieltämään vedoten siihen, että minusta ne ovat moraalisesti arveluttavia tai vahingollisia. Meillä ei esim. ole tapana onnitella halaamalla ja laulamalla onnittelulaulu, hoitopaikassa on. Täytyykin muistaa kieltää moinen kaikilta hoitolapsilta-
sunhan täytyisi kysyä kaikkien muiden lasten vanhemmilta, onko se heillekin OK. Kun lapset vaihtuu, pitäisi taas selvittää asia uusien lasten vanhempien kanssa.
Ruokarukous on sellainen erikoisuus, jota harvassa perheessä harrastetaan, vaikka kirkkoon kuuluttaisiinkin. Itse henk.koht. en ainakaan suostuisi ruokarukoukseen hoitopaikassa. Ihan hihhulihommalta kuulostaa.
juuri samalta musta tuntuu....:) kiitos tästä sulle. luulen että otamme käyttöön jonkun ruokalorun ja se saa riittää. esim. Hiljaa, hiljaa nalle laulaa, nalle tahtoo ruoka rauhaa. Kädet syliin laittakaa, sitten voimme aloittaa.
Kerro ystävällisesti perheelle, että teillä ei ole ollut tapana rukoilla ja se ei ole sinulle luontevaa. Tai jos sinusta tuntuu, että ok, voithan tehdä jonkun ihan pienen siunaa ruokamme-tyyppisen kompromissin.
ruuan jälkeen sanoo kaikkien kuullen "Kiitos Taivaan Isä ruuasta".
Kiellätkö sen lapselta, jos muut vanhemmat ovat suhtautuneet kielteisesti ruokarukoukseen?
ruuan jälkeen sanoo kaikkien kuullen "Kiitos Taivaan Isä ruuasta".
Kiellätkö sen lapselta, jos muut vanhemmat ovat suhtautuneet kielteisesti ruokarukoukseen?
oma teennäinen rukoukseni tuntuu kornilta ja sitä pitkään hoidossa olleet jo aika isot lapset ihmettelisivät varmasti. meillä ei ole koskaan ollut tapana rukoilla ruoka aikana.
Minustakin joku loru olisi mukava. Voithan kysyä, olisiko se vanhemmille hyvä kompromissi.
olen vakaumuksellinen kristitty, ruokarukous ei kylläkään ole tapana.
Silti olen aina inhonnut syvästi ruokaloruja, koska ne on tuon ruokarukouksen aivan tyhjä ja sisällötön korvike. Melkein voisin sanoa että nimenomaan ruokaLORU loukkaa MINUN vakaumusta,
Vähän tämmönen neuvostoliittolaistyyppinen juttu,tärkeintä että Jeesusta ei mainita.
En kyllä ymmärrä, että miksi ap on valmis loruun, mutta Jeesuksen mainitseminen on ylivoimasta ?
eikä varmasti kelpaa korvikkeeksi ko. perheelle. Mutta luulen ymmärtäväni ap:ta. Rukoilu on sellainen asia, joka päälleliimattuna tuntuu epämiellyttävältä. Esimerkiksi joulukirkossa mietin koko ajan, että tässä minä puhun Jumalalle, johon en oikeastaan usko ja tunnustan uskoani valheellisesti. Tyhjien sanojen sanominen tavan vuoksi tuntuu väärältä ja epäkunnioittavalta itse uskontoa kohtaan. (Ja juu, käyn joulukirkossa tavan ja tunnelman vuoksi sekä opettaakseni lapsille kirkossa käyttäytymistä.)
Käsittämätöntä, että nämä kyseiset uskovaiset haluavat pakottaa hoitotädin harjoittamaan uskontoa. Kapeakatseista ja itsensä muiden yläpuolelle asettavaa toimintaa. Kyse ei ole siitä vahingoittaako se tai sopiiko se kaikille. Kyse on kohtuuttomasta vaatimuksesta. Uskontoa ei tule harjoittaa toisten käskystä edes ruokarukousen verran. Entäs kun joukossa voi olla myös ateisti sekä aivan toisenlaisia toimia vaativa muun suuntauksen edustaja. Leikkiköön laset hoitopäivän ja harjoittakoon aatteitaan ihan jossain muualla. Käsittämätöntä! Älä missään nimessä suostu!
Käsittämätöntä, että nämä kyseiset uskovaiset haluavat pakottaa hoitotädin harjoittamaan uskontoa. Kapeakatseista ja itsensä muiden yläpuolelle asettavaa toimintaa. Kyse ei ole siitä vahingoittaako se tai sopiiko se kaikille. Kyse on kohtuuttomasta vaatimuksesta. Uskontoa ei tule harjoittaa toisten käskystä edes ruokarukousen verran. Entäs kun joukossa voi olla myös ateisti sekä aivan toisenlaisia toimia vaativa muun suuntauksen edustaja. Leikkiköön laset hoitopäivän ja harjoittakoon aatteitaan ihan jossain muualla. Käsittämätöntä! Älä missään nimessä suostu!
niin ei joku ruokarukous niitä lapsia pilaa. Ihan samalla tavalla minä voisin olla sitä mieltä, että lasten ei tarvitse pestä käsiä ennen ruokailua, koska tietty määrä pöpöjä on hyväksi. Siinä on sitten minun uskoni ja päivähoitajan usko vastakkain. Kumpikaan kun ei pysty tieteellisesti perustelemaan tapojaan.
näin meidän lasten päiväkodissa lausutaan " kiitos ruoasta aurinko ja maa, ja kaikki ketkä ruoan valmistaa"
ei loukkaa ketään mutta mun mielestä se on ihan kaunis tapa kiittää ruoasta!
Käsittämätöntä, että nämä kyseiset uskovaiset haluavat pakottaa hoitotädin harjoittamaan uskontoa. Kapeakatseista ja itsensä muiden yläpuolelle asettavaa toimintaa.
Tämä olikin ihan legendaarisen suvaitsevainen ja asiallinen uskontokeskustelu av:lla ennen tätä kiihkeää kannanottoa !
Että sulla ei ole mitään sitä vastaan,sinänsä, mutta sun mielestä rukous ei ole mikä tahansa hokema vaan sen pitää tulla sydämestä.
Josta syystä et koe luontevana rukoilla ruokarukousta.
t: se joka ei diggaa ruokaloruista. Ymmärrän hyvin !
Käsittämätöntä, että nämä kyseiset uskovaiset haluavat pakottaa hoitotädin harjoittamaan uskontoa. Kapeakatseista ja itsensä muiden yläpuolelle asettavaa toimintaa. Kyse ei ole siitä vahingoittaako se tai sopiiko se kaikille. Kyse on kohtuuttomasta vaatimuksesta. Uskontoa ei tule harjoittaa toisten käskystä edes ruokarukousen verran. Entäs kun joukossa voi olla myös ateisti sekä aivan toisenlaisia toimia vaativa muun suuntauksen edustaja. Leikkiköön laset hoitopäivän ja harjoittakoon aatteitaan ihan jossain muualla. Käsittämätöntä! Älä missään nimessä suostu!
Kyse ei ole pakotamisesta vaan siitä, että jos se ei merkitse mitään
niin ei joku ruokarukous niitä lapsia pilaa. Ihan samalla tavalla minä voisin olla sitä mieltä, että lasten ei tarvitse pestä käsiä ennen ruokailua, koska tietty määrä pöpöjä on hyväksi. Siinä on sitten minun uskoni ja päivähoitajan usko vastakkain. Kumpikaan kun ei pysty tieteellisesti perustelemaan tapojaan.
se että joidenkin uskovaisten ihmisten on täysin mahdoton käsittää että uskonnollinenvakaumus ei ole heidän yksinoikeutensa. Kyllä minullakin on vakaumus. Mistä ihmeestä revit sen että rukous ei merkitse mitään minulle. Tottakai se merkitsee! Se on uskonnon harjoittamista. Uskonnon, johon minä en usko enkä lapsiani kasvata.
Olisiko sinusta ok jos hoidossa rukoiltaisiin Allahia sen 2-3 kertaa päivässä mitkä hoidon aikaan osuu? Ja nimenomaan yhteisesti niin että muutkin lapset siihen osallistuu. Sama tilannehan se olisi jos ryhmässä sattuisi olemaan yksi muslimi. Ja jos kerran Allah ei sinulle mitään merkitse niin sinun tulkintasi mukaan sen pitäisi olla kaikille ok.
Suvivirret, joulujuhlat yms. on minusta ihan hyväksyttäviä, koska ne kuulluvat niin vahvasti suomalaiseen kulttuuriin. Ruokarukous ei kuitenkaan kuulu, joten vähemmistö joka moista harrastaa ei voi vaatia kaikkia siihen osallistumaan.
Kyllä se merkitsee. Meille sukulaiset halusi välttämättä antaa ikonin lahjaksi, vaikka me ei olla ortodokseja eikä uskovaisia. Sanoivat, että eihän se mitään merkitse. Laitettiin ikoni kivaan paikkaan seinälle, niin jopas rupesi tulemaan kommentteja siitä, kuinka ikoni on väärässä paikassa. Eli kun me käsittelimme ikonia ikään kuin se ei olisi merkinnyt mitään, niin se loukkasi kuitenkin ikonin lahjoittaneita henkilöitä, joille sillä oli uskonnollisia merkityksiä.
Mikä uskovainen se sellainen on, joka väittää, ettei rukous "merkitse mitään"?! Entäs jos siitä unohtaa aamenen perästä tai lisää rukoukseen mukaan muitakin jumalia, niin eikö se edelleenkään merkitsisi mitään? Vai alkaisiko siinä vaiheessa närkästyttää, kun rukoillaan väärin?
että ottaisi omansa pois, jos yhtäkkiä alettaisi hoitopaikassa lukea ruokarukouksia. Niin tekisin minäkin eli ei kannata suututtaa niitä jo hoidettavien lapsienkaan vanhempia...
Pph:lle, joka sanoi, ettei pph:ssa ja päiväkodeissa harjoiteta uskontokasvatusta: ikävä kyllä harjoitetaan, vaikkei kuuluisikaan. Lukuisissa päiväkodeissa sijastaneena olen ollut suorastaan järkyttynyt kuinka usein esim. luetaan lasten raamattua satuhetkellä tai kuunnellaan virsiä ym. hengellistä musiikkia unimusiikkina. Seurakunnan aamunavauksista puhumattakaan. Ei mun mielestä kuulu nykyaikana päiväkoteihin!
Jokainen harjoittakoon uskontoaan kotonaan niin paljon kuin haluaa, mutta ainakaan omalleni en haluaisi tuollaista pakkotuputusta päivähoidossa.
(Ja kun kuitenkin joku kohta nostaa tähän suvivirret ja joulukuvaelmat ym. niin tiedoksi, että puhun nyt ihan muista asioista. Noi voi mun puolesta olla, jos niin halutaan, mutta tuota päivittäistä pakkotuputusta en siedä!)