Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onkohan pakko suostua synnytyksen käynnistykseen, kun edellinen on ollut sektio?
05.10.2011 |
Toiveena itsellä alunperin oli, että saisin synnyttää alateitse tämän toisen vauvamme. Mutta tilanne on muuttunut, koska vauva on arvioitu isoksi ja tarjonta on vaihdellut. LA on viikon päästä ja nyt painoarvio on 4200g. Kohdunkaulaakin on vielä 3cm jäljellä, joten merkkejä synnytyksen alkamisesta ei ole. Eka lapsi meni samalla kaavalla, yli 42 viikolle ja käynnistys johti kiireelliseen sektioon. Vauva painoi tuolloin 4,5kg. Tämä on mitä ilmeisemmin vielä isompi kuin sisaruksensa.
Olen äippäpolilla nyt alkanut jutella että käynnistys pelottaa kohdun leikkaushaavan vuoksi, että oma toiveeni alkaa pikkuhiljaa olemaan suunniteltu sektio. Lääkärit on kuitenkin toistaiseksi ohittaneet minun mielipiteen ja jutelleet vain käynnistyksestä.
Voinkohan ihan oikeasti olla suostumatta käynnistykseen? En ole sitä mitenkään ponnekkaasti vielä vaatinut, mutta mitä isompia nuo vauvan koko arviot ovat, eikä pää ole edes laskeutunut, kun on välillä poikittain, välillä perätilassa, sitä enemmän varmistuu oma olo suunnitellusta sektiosta. Koen sen itse paljon pienempänä riskinä kuin että taas käynnistetään, eikä kuitenkaan käynnisty kun on noin epäkypsä tilanne ja sitten taas kiireellä sektioon.
Onko kohtalotovereita? Tietääkö joku potilaan oikeuksista tässä tilanteessa, mitä olen oikeutettu vaatimaan. Lääkäreilläkin kun on erittäin vaihtelevat mielipiteet sektion jälkeen käynnistetyistä synnytyksistä.
Kommentit (7)
Sektio on saatava, tosin usein sitä joutuu vaatimaan hyvin tiukasti ja moni luovuttaa ja suostuu vastentahtoisesti alatiesynnytykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäinen johti sektioon, koska synnytys ei edennyt cytotekista, oksitosiinista ja kalvojen puhkaisusta huolimatta vaan päätyi jumittamaan kohdunsuu 4cm.
Menin äippäpolin päivystykseen perjantaina jossa lääkäri lupasi sektion maanantaina ja määräsi osastolle odottelemaan. Osastonlääkäri ylipuhui minut käynnistykseen.
Käynnisteltiin kaksi päivää jonka jälkeen synnytys lähti vesien menolla käyntiin aivan järkyttävillä, jatkuvilla supistuksilla. Yhtään ei ollut taukoa välissä.
Kärvistelin järkyttävissä tuskissa 11 tuntia kunnes sain epiduraalin. Nukuin pari tuntia ja sillä välin aukeni 10 cm. Kätilö käski ponnistamaan ja kaikki ponnistustarve oli hävinnyt, en tuntenut yhtään mitään ja olin aivan kuollut. Tahdonvoimalla tungin nelikiloisen lapsen ulos toisen hoitajan työntäessä päältä ja toisen auttaessa alhaalla.
Lapsi syntyi sinisenä ja elottomana napanuora kaulan ympärillä ja kiidätettiin suoraan teholle. Jälkeen päin osastonlääkäri pyysi minut keskustelemaan kanssaan ja pahoitteli, ettei ollut suostunut jo kerran luvattuun sektioon.
Vauva oli siis lakannut liikkumasta ja siksi menin alunperin päivystykseen neuvolan lähetteellä. Lapselle tuli happivajausta jonka seurauksena on levoton ja keskittyminen on hankalaa. Poika on kohta 13 v., menestyy koulussa ihan hyvin mutta joutuu jatkuvasti hankaluuksiin harkinnan puutteen vuoksi. Aiemmat lapseni, kaksoset syntyivät hätäsektiolla viikolla 28.
Vaadi sektiota. Vetoa vaikka synnytyspelkoon ja pidä kiinni siitä. Sinua ei sidota sänkyyn ja käynnistellä väkisin joten kun pidät kiinni omista vaatimuksistasi niihin lopulta suostutaan.
Missä sairaalassa olet hoidettavana tai siis minne olet menossa?
Mulla oli samantapainen tilanne. Eka oli sektio ja odotin isoa vauvaa.
Jouduin pelkopolille ja siellä ehdottivat käynnistystä. En suostunut. Mä vain sanoin, että en suostu. Ei ne siihen pakottaneet.
Lääkäri oli sitä mieltä, että antaa tulla itsestään sit ku tulee ku painoarviokin on vain 3,9 kg.
Onneksi jouduin toisen lääkärin ultrattavaksi ja se sai painoarvioksi 5 kg pari pv lasketun päivän jälkeen. Lähete suunniteltuun sektioon. Vauva oli 4820 g. Jättiläinen.
Oletko käyny yhdellä ja samalla lääkärillä?
Missä sairaalassa olet hoidettavana tai siis minne olet menossa?
Mulla oli samantapainen tilanne. Eka oli sektio ja odotin isoa vauvaa.
Jouduin pelkopolille ja siellä ehdottivat käynnistystä. En suostunut. Mä vain sanoin, että en suostu. Ei ne siihen pakottaneet.
Lääkäri oli sitä mieltä, että antaa tulla itsestään sit ku tulee ku painoarviokin on vain 3,9 kg.
Onneksi jouduin toisen lääkärin ultrattavaksi ja se sai painoarvioksi 5 kg pari pv lasketun päivän jälkeen. Lähete suunniteltuun sektioon. Vauva oli 4820 g. Jättiläinen.
Oletko käyny yhdellä ja samalla lääkärillä?
Kahdella eri lääkärillä olen käynyt ja ensi viikolla on taas uusi, että yhtään en tiedä mitä hän sitten mahtaa ehdottaa. Sekin ahdistaa, kun mitä kokemuksia on muilta kuullut, on ihan lääkäri kohtaista miten on potilasta kuunneltu ja miten ylipäätään ovat asiaan suhtautuneet. Itse olisin valmis alatiesynnytystä yrittämään, jos tarjonta on oikea, painoarvio ei ylittäisi 4,5kg ja synnytys olisi käynnistynyt itse tai ainakin olisi hyvässä vauhdissa jo aluillaan, eikä tarvitsisi kuin vähän "vauhtia" oksitosiinilla. Mutta nyt tilanne on vielä kaukana siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Potilaalla on oikeus kieltäytyä mistä tahansa lääketieteellisestä toimenpiteestä, myös synnytyksen käynnistämisestä. Kiellon jälkeen lääkärin on tarjottava potilaalle mielestään toiseksi parasta hoitovaihtoehtoa. Kuitenkaan potilaalla ei ole oikeutta vaatia mitään mitään tiettyä hoitoa.
Eli jos kieltäydyt käynnistyksestä, niin lääkäri miettii onko sektio vai synnytyksen käynnistymisen odottelu sinulle parempi vaihtoehto ja tarjoaa sen mukaan. Synnytys ei ole lääketieteellinen toimenpide, joten siitä ei voi kieltäytyä.
Alue: Aihe vapaa
Miksi käynnistys johti sektioon ekassa synnytyksessä? Milenkiinnosta kyselen...
Mä luulen, että et ole selkeästi ilmaissut miksi haluat sektion. Kerro polilla mikä askarruttaa.