Lue keskustelun säännöt.
Onko mieheni seonnut?? Kotiäidin haaveista!
05.10.2011 |
Työskentelin opiskeluaikoinani eräässä asiakaspalvelutyössä, joka ei kyllä silloinkaan ollut edes lähellä koulutustani tai opiskelemaani alaa. Valmistuin (AMK-tasolta) ja jäin heti äitiyslomalle ja nyt olen kotona lapsen kanssa, lapsi on vähän päälle vuoden.
Vanhasta työpaikastani tuli pyyntö, että menisin sinne heittämään keikkaa, muutaman vuoron viikossa tms. Meillä on rahan kanssa vähän tiukkaa ja muutenkin olisi ihan kiva käydä "aikuisten jutuissa" silloin tällöin. Lastakaan ei tarvitsisi viedä päiväkotiin, sillä hoito järjestyisi muulla tavoin. Olin ihan innoissani kunnes esittelin idean miehelleni. Hän alkoi karjumaan, että siihen "paskafirmaan" en mene töihin ja se ei kuulemma ole yhtään mun alan työtä ja on järjetöntä mennä sellaiseen työhön (muut työntekijät ovat kuulemma peruskoulukamaa) kun mulla on kolmannen asteen tutkinto. Yritin selittää, että se olisi väliaikaista ja lisäraha tässä perheessä olisi tarpeen ym. niin ei.
Siis MITÄ HELVETTIÄ?! Onko mieheni seonnut? Mua kyllä huvittaisi mennä töihin, mutta en tiedä onko sekään sitten pitemmän päälle mukavaa jos äijä näyttää perseen näköistä naamaa aina kun työvuoro alkaa. :( Menisitkö SINÄ töihin miehesi mielipiteistä huolimatta?
Kommentit (13)
Jos töihinmeno ei aiheuta sen kummempia järjestelyjä eikä ole mitenkään mieheltä pois, menisin kyllä. Toteasisin miehelleni rauhallisesti, että kiitos mielipiteistäsi, mutta näen työssä sellaisia etuja, että aion sinne mennä.
En todellakaan alentuisi kyselemään mieheltä lupaa. Tää olisi mulle periaatekysymys. Vaikka mies näyttäisi hapanta naamaa, päätösvalta omasta elämästäni ajaisi sen ohi. Tuntuu, ettei miehen taholta tässä ole kyse töihin menostasi vaan kontrollista.
Mietipä, jos äitisi/isäsi/sisaruksesi/kaverisi reagoisi noin. Noudattaisitko neuvoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Normaali mies ei edes yritä sanella, missä hänen vaimonsa käy tai ei käy töissä. Hänellä voi olla mielipide, mutta hän esittää sen sivistyneesti (ja ehdottomasti karjumatta) ja jättää asian sitten ihmisen itsensä päätettäväksi.
Sinänsä en tiedä, onko sinulle uran kannalta hyötyä mennä tuohon firmaan keikióille, jos se ei ole koulutustasi vastaavaa. Rahankaan kannalta sillä tuskin on merkittävää väliä, koska tietenkin menetät siltä ajalta äitiyspäivärahasi, eikä erotus liene _niin_ kovin suuri. Mutta toisaalta on hyvä ihan vain pitää yllä suhteita johonkin työpaikkaan ja tunnetta siitä, miten töissä ollaan ja mistä sitä tietää, kuink< hyvin niintä oman alankaan työpaikkoja myöhemmin löytyy. Hyvä kun on jotain takataskussa. Ja onhan se vaihtelua päiviin, voi tehdä hyvää lapsenhoidollekin.
ps: se ei ole "kolmannen asteen koulutus", sellaista ei oleolemassakaan. Se on "korkea-asteen koulutus".
Jostakinhan tuo jyrkkä vastustus tulee. Ehkä mies tuntee itsensä huonoksi, jos sinun täytyy mennä töihin eikä pysty yksin elättää perhettä. Varmaan se että olet ylikoulutettu työhön tekee asiasta vielä raastavamman.
No joojoo, oli mikä hyvänsä koulutus, mutta varmaan ymmärsit. Eikä sen nyt ole tässä se pääasia. En saa siis enäääitiyspäivärahaa, koska kuten kirjoitin yllä, on lapseni jo reilu 1-vuotias. Saan tällä hetkellä kotihoidontukea.
Normaali mies ei edes yritä sanella, missä hänen vaimonsa käy tai ei käy töissä. Hänellä voi olla mielipide, mutta hän esittää sen sivistyneesti (ja ehdottomasti karjumatta) ja jättää asian sitten ihmisen itsensä päätettäväksi. Sinänsä en tiedä, onko sinulle uran kannalta hyötyä mennä tuohon firmaan keikióille, jos se ei ole koulutustasi vastaavaa. Rahankaan kannalta sillä tuskin on merkittävää väliä, koska tietenkin menetät siltä ajalta äitiyspäivärahasi, eikä erotus liene _niin_ kovin suuri. Mutta toisaalta on hyvä ihan vain pitää yllä suhteita johonkin työpaikkaan ja tunnetta siitä, miten töissä ollaan ja mistä sitä tietää, kuink< hyvin niintä oman alankaan työpaikkoja myöhemmin löytyy. Hyvä kun on jotain takataskussa. Ja onhan se vaihtelua päiviin, voi tehdä hyvää lapsenhoidollekin. ps: se ei ole "kolmannen asteen koulutus", sellaista ei oleolemassakaan. Se on "korkea-asteen koulutus".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
menisin töihin. Mies saa kiukutella sitten ihan keskenään.
paikkaa vielä. Kestääkö vimmainen miehesi, jos vaikka teet lopun elämäsi tavistyötä?
Itse teen työtä, johon olen ylikoulutettu. Työ on ok (stressitön, 3 pientä lasta, joten iso bonus) ja palkka myös, eipä siis voisi minua vähempää kiinnostaa mitä muut ajattelevat ylikouluttautumisestani, mieheni mukaan lukien.
Hän tosin onkin amispohjalta edennyt isoon pörssiyhtiöön johtajaksi. Ei sentää toimitus- tai pää- sellainen, mutta alaisia kymmeniä. Että näin se elämä heittelee itse kutakin. Turha niitä päästötodistuksia tiukasti tuijottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihmiset ei osaa edes tällaisia asioita hoitaa itse vaan tulevat kysymään neuvoa av.lta :)
Kun ihmiset riitelee, meneekö se tosiaan nettiaikaan niin, että sanotaan välillä : odotas kun käyn kysyyn aaveelta ensin, mitä mun pitää sanoa sulle.
ihmiset ei osaa edes tällaisia asioita hoitaa itse vaan tulevat kysymään neuvoa av.lta :)
Kun ihmiset riitelee, meneekö se tosiaan nettiaikaan niin, että sanotaan välillä : odotas kun käyn kysyyn aaveelta ensin, mitä mun pitää sanoa sulle.
tulin tänne kysymään muiden mielipiteitä asiasta. Teen niin melko usein. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö kykenisi itsenäiseen päätöksentekoon. Miksi itse käyt av:lla?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on sitä mieltä, ettei mun kannata mennä töihin, kun tienaan niin vähän. Nauroi mun reilu 10e palkalleni. Ja kyllähän se itestäkin tuntuu hölmöltä, että saan tehdä kolme tuntia töitä, että saan saman mitä mies tunnissa. :/ Mutta olis ainakin jotain omaakin tekemistä...?
jos se on itse joku "silmää tekevä" edes omasta mielestään ja nyt sen status kärsii kun mene ns. paskaduuniin? Jos sen statukseen sopisi paremmin ajatus että olette "tavisten" yläpuolella ja että sä olet korkeasti koulutettu kotirouva. Tai että jos menet töihin niin sen pitää tukea tätä statuskuvion ylläpitoa?
Vai pelkääkö tosiaan niitä kotitöitä? Vai onko siellä sun duunipaikassa kivoja miehiä ja pelkää et seikkailet siellä jotain niiden kanssa (tätä pelkoa selittää sellainen tausta jos miehesi on itse käynyt omissa työkuvioissaan aidan toisella puolella ruohoa maistelemassa)?
Jokuhan tuossa nyt on taustalla että noin voimakkaasti reagoi. Jospa rauhallisessa tilanteessa otat asian keskustelun alle ja kerrot miten paljon sinulle merkitsee aikuiskontaktit ja että pienikin rahamäärä tuntuu paljjon silloin kun eletään niukan budjetin aikaa jne.
Ja entäs sitten jos päättäisitkin haluta jäädä siihen työhön, vaikka olisitkin ylikoulutettu? Lemppaisiko miehesi sinut silloin, etkö sopisi hänen muottiinsa? Vai ymmärtäisikö, arvostaisiko hän päätöstäsi ja rakastaisi sinua edelleen sinuna itsenäsi kuten aiemminkin(?)?
Keskustelua rauhallisella äänellä kehiin ja sinä teet päätöksen tietysti itse.
Tietysti jos tuohon pakettiin kuuluu että teillä huseeraa esim. äitisi, eli miehen anoppi, lastenhoitajana päivittäin ja jos heillä on skismaa, niin onhan se miehelle aika sietämätön tilanne. Eli jos tuohon liittyy joku tämmöinen miehen kannalta negat. asia, joka hänenkin elämäänsä sitten päivittäin vaikuttaa, niin se olisi hyvä jutella, vaikka olisikon joku anoppitabu tms. mitä joskus voi joissain perheissä olla. Eli lapsenhoitokuvio pitää olla sellainen ettei se kuormita itsessään, tai sitten ulkopuolinen hoitaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Av diagnoosi; miehesi on narsisti.
miksi hän alkoi raivota (käytit sanaa karjua) sinulle niin voimakkaasti. Miksi kokee aikeesi uhaksi ja miksi vastustaa sitä niin voimakkaasti.
Ja sitten päätät, mitä teet.
Jos mies on oikeasti sitä mieltä, että hukkaat energiaasi huonoon työhön, niin sen vielä jotenkin ymmärtää, joskin hänellä ei siinäkään tilanteessa ole mitään syytä alkaa KARJUA sinulle.
Mutta onko tuossa taustalla jotain sellaista, että mies pelkää itse joutuvansa tekemään enemmän hommia kotona? Se ei kyllä käy syyksi vastustaa asiaa. Vai eikö tykkää, että itsenäistyt ja saat omaa elämää ja rahaa - se nyt vielä vähemmän kelpaa syyksi.