G: Jos elämäsi olisi nyt sitä, mitä kaksikymppisenä halusit, millainen elämäntilanteesi olisi nyt?
Kommentit (22)
olisin hoikempi ja minulla olisi aktiivisempi sosiaalinen elämä.
Olen äärettömän tyytyväinen elämääni näin, vaikkei asiat menneetkään kuten toivoin.
ikää nyt 25v, naimisissa, yksi lapsi ja toinen tulossa,AMK-opinnot loppusuoralla. Juuri näin olin toivonutkin/suunnitellutkin elämääni eteenpäin.
Ainoa mitä ei ole on omistusasunto mutta kyllähän sen vielä ehtii :)
paitsi kolmen pojan sijasta minulla olisi myös tyttö. Eli vaikka nyt sitten 2 poikaa ja yksi tyttö.
Mutta lapset tein ennen 30 vuoden ikää. Lapseni ovat kauniita/söpöjä ja urheilullisia, niin kun aina ajattelinkin. Opiskelen alaa joka on ihan juuri sitä itä haluankin. Minulla on komea ja ihana mies.
Melkein täydellistä, mutta ei ihan.
matkustellut paljon, ja tähän ikään mennessä (32) asuisin hienossa talossa, ja olisi ehka yksi lapsi. ja tietty hyvä työ.
nyt ei ole mitään niistä. Asun tosin ulkomailla ja matkustelen, ja työkin on ihan ok mutta..
ja hoidellut opiskelut loppuun ja ainakin 1 lapsi elämäni rakkauden kanssa. Ei mennyt ihan putkeen, ero tuli ja aborttiin painostettiin ja vaihdoin maisemaa. Nyt uusi ala, ei miestä eikä lastakaan. Ikää on nyt 30v. ja niin rankka ero juuri tästä takana (suhde kesti 6 vuotta), ettei enää tiedä mitä tekisi enää.
Ihana mies, kaksi kaunista ihanaa lasta, omakotitalo. Uraa en tiennyt silloinkaan enkä vieläkään. Olen koulutauttumassani ammatissa toistaseksi. T. Melkein 30v
Ehkä ihan onni ettei toteutunut. Lapsia en ainakaan vaihtais nyt pois.
lähetystyöntekijäksi johonkin eksoottiseen ja vaaralliseen maahan. Sauri-Arabia olisi varmaan ollut hyvä vaihtoehto.
Juu eipä mennyt elämä noin, onneksi...
mutta luulin että siitä seuraisi että olisin onnellinen, mitä en ole.
Muutoinkin toiveeni ja haaveeni tuossa iässä olivat kovin pinnallisia.
Nyt ikää on tuplasti tuo 20 vee ja elämäni on loistavalla mallilla, vaikka mies ei erityisen komea olekaan :D
tai en tiedä haaveilinko neljästä lapsesta, mutta ajattelin, että ne haluaisin joskus sitten aikuisena.
Nelikymppisenä sain esikoiseni, joten emme ikävä kyllä ehtineet saada niitä neljää...
Olen silloisessa haaveammtissani, miesmaku on ehkä vähän muuttunut matkan varrella. Nykyinen on oikein hyvä!
siinä 19-20v:na kuvittelin olevani silloisen avomieheni (nykyään ex) kanssa naimisissa, asuisimme jossain päin helsinkiä kivassa rivarissa 3 lapsemme kanssa. Mikään näistä ei toteutunut, ONNEKSI!!! Niin ja yliopistotason koulutuskin oli tähtäimessä.
Nyt asun "maalla" n. 60km Helsingistä, isossa omakotitalossa, olen naimissa ihanan miehen kanssa, 1 lapsi, kissa ja ihan duunariammatissa olen. Enkä tosiaan vaihtais mitään pois.
tai miettinyt tulevaisuutta. En koskaan parikymppisenä miettinyt, millaista elämäni olisi myöhemmin. Ainoa asia, mitä olen halunnut, on viisi lasta. Ei ole viittä lasta, ainakaan vielä.
ja ehkä harkitsisin ekaa lasta nyt. Matkustelisin paljon. Niin aina kuvittelin elämäni menevän.
Noh, todellisuudessa odotan neljättä lasta. Olen asunut useammassa maassa ulkomailla ja viettänyt ihan mukavaa elämää, töitä en ole ehtinyt tehdä kuin vähän. Lapsia en todellakaan antaisi pois :-D Eipä sitä aina mene elämä niinkuin kuvittelee. Kummassakin puolensa.
asuisin lähellä helsingin keskustaa, näkisin koko ajan kavereita, seurustelisin, mutta en liian vakavasti
Mulla olis suunnitelmien mukaan ainakin kolme lasta sen sijaan että nyt ei ole yhtään.
Mulla oli myös suunnitelmissa jäädä asumaan samalle alueelle missä kasvoin mutta eipä sekään toteutunut. Olen ulkosuomalainen.
Tavoitteena oli myös mennä naimisiin ja se toteutui melkein tavoiteajassa.
tosin tämä on yksi kerroksinen ja ainakin 100vuotta uudempi kuin haaveissani, lapsia olisi ainakin 2 enemmän, nyt 2kpl, mieskin olisi, ja olisin kirjoittanut ainakin 5 bestselleriä, nyt olen kirjoittanut kerran tätämieltä-palstalle.
mun elämä on nyt paljon enemmän, kuin mitä uskalsin kaksikymppisenä edes toivoa! Olen onnellinen, etten "saanut" sitä, mitä silloin toivoin: asuisin ihan eri kaupungissa ja eri miehen kanssa kuin nyt.