Mitä mieltä olette tästä lapseni tempauksesta, miten pitäisi kasvattaa? Opelta tuli palautetta

kyniä ja muita ei saa syödä koulussa ja sit hommaatte uuden kynän



mielikuvitusleikit loppuu aikanaan =)

Ts. mielikuvitusleikit eivät häiritse oppimista?



Äh..en olisi ollenkaan huolissani. Onhan se nyt parempi, että energia purkautuu myönteisellä tavalla mielikuvitusleikkeihin kuin esim. se, että lapsi kiusaisi muita.



Mutta kyniä ei tietenkään saisi kovin järsiä :D

Lapsesi ei ole tavis keskivertolapsi, joten tuottaa opelle ja kouluinstituutiolle liikaa vaivaa ja ahdistusta.



Mitäpä tähän muuta voisi sanoa!

Ihanaa, että lapsesi on luova! Hänellä on pääsy maailmaan, joka on aivan liian monelta suljettu, ja ilmiselvästi lahja avata se ovi myös kavereilleen. Antakaa välineitä ja tilaisuuksia mielikuvituksen kehittämiseen, älkääkä missään nimessä katkaisko hänen siipiään. (Anteeksi nyt sekava kielikuva :D )



Tuo kynäepisodi on vähän erikoinen. Meidän lapsemme koulussa saa kirjoittaa sitten sillä pureskellulla kynällä jos kerran menee kynänsä pilaamaan; vai opettajanko kynän lapsesi puri pilalle? En oikein saanut selvää. Jos se kynä oli opettajan, niin tietysti silloin pitää korvata. Jos kynä oli nimenomaan annettu koulusta lainaksi, nin on korvattava. Muuten kuulostaa aika oudolta.

Minulla on ollut tapana pureskella kyniä. Kaikki kynäni olivat kouluaikana täynnä hampaanjälkiä, mutta ei se kirjoittamista haitannut.

Kynän pureminen auttoi keskittymään kun mietin jotain asiaa.



Nykyään kirjoitan lähes kaiken tietokoneella, joten kynät saavat olla rauhassa.

En pureskele tietokonettakaan =D



Osta ap tytölle omia kyniä, ja opettajalle kouluun uusi kynä.

kertomasi perusteella riittää että sanoit lapsellesi ettei kyniä saa syödä. Kuten hän sanoi oli ajatuksissaan sitä syönyt, ei tahallaan. Sitäpaitsi kuulostaa kyllä aika oudolta että opettajan täytyy tuosta tehdä numeroa, ellei sitten ollut opettajan oma kynä....



Ja tuo mielikuvitushahmoleikki, miksei saisi sellaista leikkiä leikkiä? Huh huh, mitä haittaa siitä kenellekkään on? Aika omituisista asioista annetaan palautetta....

Mielikuvitus ei ilmeisesti häiritse oppimista. Ekaluokan todistukset olivat hyviä, oppii nopeasti ja on esimerkiksi matematiikassa tosi hyvä. Hän pärjää myös urheilussa hyvin, on siis tasaisen normaali oppilas.



Joskus on tullut sellaisia kommentteja häneltä, että tehtävät on helppoja ja jää aikaa ja on tylsää. Mutta ei viimeaikoina. Opetushan menee kuitenkin koko ajan vähän haastavampiin aiheisiin joten eiköhän sitä pian ole enää melko vähän aikaa pureskella kyniä.

Kynän järsiminen on vähän ikävä tapa, mutta eihän tyttö sitä tahallaan tee. Ei sitä noin vain lopeteta, vaikka ope sattuisi pyytämään. Pyytäkääpä kynsien pureskelijaa, että lopettaisi pureskelun. Puhun kokemuksesta, järsin niitä kyniä vieläkin ja ikää 35 v - eipä siitä suurta haittaa ole elämässä ollut :)



Niin ja mielikuvitusleikit. Siis miten tuosta voi saada huonoa palautetta?! Rakentavat kotona rekvisiittaa ja vanhemmat ei tykkää?!! Älytöntä. Jos vanhemmat ei tykkää niin kieltäköön muksuaan. Jos leikki itsessään on mukava ja ei aiheuta koulussa harmia niin aivan turha antaa palautetta.



Ihme meininkiä. Ap, sun lapsi kuulostaa kivalta.

Minulla on hauska ja luova tytär. Hän on vasta 8 vuotias, paljon mielikuvitusta, tunnollinen ja touhukas. Paljon kavereita ja intoa, tykkää koulusta kovasti.

No tänään mieheni haki lapsen koulusta. Opettaja oli ollut kirjoittamassa juuri kirjettä kotiin, kirjeessä oli ollut tyhjä kuori mukana. Tyttäreni oli purrut lyijykynää niin, että se oli kauttaalta melko järsitty. Opettaja sanoi miehelleni, että hän haluaa uuden kynän tilalle ja että tuollainen kynän syöminen lopetetaan.

Olen samaa mieltä opettajan kanssa ja juttelin tytölleni, ettei tekisi enää niin. En usko että tekeekään, mutta minusta oli vähän hankala ottaa tähän kasvatuksellista otetta, kun en ollut itse paikalla enkä kehdannut enää illalla soittaa opelle. Mieheni ei oikein ollut osannut sanoa eikä kysyä mitään:-(

Siispä. Riittääkö että sanoin tytölleni ettei niin voi tehdä? Vai mitä tästä pitäisi päätellä. Onko hän kenties neuroottinen, onko kynän pureminen ollut opelle koulun omaisuuden tärvelemistä, onko lapseni kapinallinen? Kyselin tytöltä, hän sanoi vain reippaasti että oli ajatuksissaan kun mietti ratkaisuja johonkin tehtävään.

Voi voi. Tikusta asiaa, mutta jäi vaivaamaan. Lapsemme on ensimmäinen koulussa, joten en tiedä noita juttuja niin tarkasti vielä. Lapsi muuten sai vähän aikaa sitten palautetta, että on leikkinyt liikaa välitunnilla jotain mielikuvitushahmoleikkiä, muut kaverit kuulemma innostuvat rakentelemaan niille mielikuvituspalleroille kotonakin kaikkea rekvisiittaa ja vanhemmat taas eivät aina tykkää.

Jotenkin saan itse itsekseni mielikvuan, että liikaa mielikuvitusta ja haikuilua ja haaveilua, mutta en ole saanut asiaan mitään faktapohjaa. Palautekeskustelussa tuli tosin paljon positiivista, on hyvä oppilas ja taitava.

Mitäpä siis tehdä? Eihän mielikuvitusta voi litistää mutta eihän sitä sentään kyniä saa syödä.

minäkin pureskelin aina kyniä koulussa, sehän kuului ihan asiaan kun keskittyi. Kyllä niillä silti pystyi kirjottamaan, kun ei nyt ihan päreiksi rouskuta.



Ja tuo mielikuvitusleikkiasia... olisin siitä antanut itse koululle palautetta että eiköhän se ole vaan positiivista, että lapset leikkivät ja käyttävät mielikuvitustaan.

Onko opettaja kovin kokematon vai muuten vaan huono? En ymmärrä että hän ei selvitä tuollaisia asioita suoraan lapsen kanssa, tai että ne ylipäätään olisivat mainitsemisen arvoisia ongelmia. Tue tytärtäsi ja ohjaa mahdollisimman hellästi. Mainitsemistasi asioista sanoisin vain että kyniä ei kannata pureskella sillä se on epäterveellistä. Mahtavaa että on kehitellyt mielikuvituslekin joka on lumonnut kaveritkin!

Miten hauskoja vastauksia, nauran täällä miehelleni ja luen teidän kommentteja. Ei se ollut opettajan kynä:-) Mutta viisaita ja kivoja neuvoja annoitte, kiitos!



Pitää tosiaan miettiä, miten mielikuvitusta saisi kohdennettua siten, ettei se pistä kovin paljon koulussa silmään;-) Ope on tosi kiva, topakka ja asiallinen. En nyt ihan miehen selostuksen kautta tosiaan saanut itse otetta tilanteeseen joten pitää varmaan jossain välissä rennosti jutella hänen kanssaan.



Tyttöni ei ole ollenkaan kiusaajatyypiä, vähän sellainen harmiton hömpöttelijä välillä. Hiukset sekaisin puhaltaa menemään ja keksii paljon erilaisia teemapäiviä, pitää kavereilleen kerhopäiviä, on tehnyt aloitteita mm. jäätelötehtaalle kun on liian isoja tuutteja pikkuihmisille kertaheitolla syödä, leipoo kovasti, urheilee jne. Ja kun tätä kirjoitan, huomaan hänen olevan aika tuottelias. Pitänee kanavoida tuotoksia jatkossakin järkevästi, ettei mene ihan kynänpureskeluksi koulussa:-)



Korostan vielä, että ei ole ollut mitenkään häiriöksi tunnilla, on saanut kyllä tuntiosallistumista ihan hyvää palautetta. Ja on rauhallinen luonteeltaan, keskittyy hyvin ja lukeekin paljon joten ei ole ylivilkas.