Kysely: Kuinka usein etävanhempi soittaa lapselle tai kyselee tämän kuulumisia lähivanhemmalta?
Kommentit (9)
yötä ja kyselläkseen kuulumisia. :)
Itsekin pyydän lapsia soittamaan isälleen aina jos jotain kuulumisia on.
Mun kanssa ex puhuu ehkä kerran viikossa tai harvemmin, meilitse lisäksi välitämme infoa lasten harrastuksiin tms. liittyen.
juuri koskaan.
lapsi soittaa joskus kun minä ehdotan.
Kyllä kuulumiset ehtii vaihtaa, kun tapaa lapsia. Soittelu ex-perheeseen on kiusaamista ja kotirauhan häirintää, ellei aloite tule lapsilta.
Kyllä kuulumiset ehtii vaihtaa, kun tapaa lapsia. Soittelu ex-perheeseen on kiusaamista ja kotirauhan häirintää, ellei aloite tule lapsilta.
Jos kaksi aikuista OSAA olla aikuisesti, niin ei tosiaankaan ole kyse mistään häirinnästä! YHTEISESTÄ lapsestahan on kyse! Miksei olisi oletusarvoisesti parempaa se, että lapsen asioista, niin pienistä kuin isoista jutellaan ja usein??
Meillä ei tosin koskaan kysele. Näkee jokatoinen vkl yhden päivän.
Lapset joka toinen viikonloppu mulla eikä siis mitään syytä joka päívä soitella. Lapset tai ex-mies osaavat kyllä soittaa minulle päin jos tarpeen.
kyselee kuulumisia, ennen yritin kertoa viestitse ja soittaa etälle mutta kun ei vastannut eikä ilmeisesti halunnut kuulla mitään en enää jaksanmut yrittää. Nyt jos kyselee tahi soittaa toki vastaan hänelle mitä lapselle kuuluu jne.. mutta tätä tapahtuu todella harvoin. Lapsi on vielä pieni, ei omista puhelinta mutta osaa kyllä jo siihen puhua muttei etää siltikään kiinnosta :(
Meidän yhteisiä lapsia sentään tapaa (vaikka hänen vanhemmuutensa näköjään rajoittuu vain ja ainoastaan näihin tapaamisiin), esikoisensa hylkäsi vuosia sitten eikä ole pitänyt tähän minkäänlaista yhteyttä.
Veikkaan, että meidän tapauksen etävanhempi ihmettelee sitten joskus vanhana, että miksi omat lapset ja lapsenlapset eivät pidä häneen mitään yhteyttä.
Minä en lähivanhempana kannusta lapsia olemaan etävanhempaan yhteydessä, koska ensinnäkin lapset ovat pieniä ja toisekseen mielestäni on vanhemman tehtävä olla lapseensa päin aktiivinen. Etävanhemman passiivisuus kielii vain ja ainoastaan hänen tunnemaailmansa köyhyydestä ja kykenemättömyydestä rakkauteen. On pikkuisen kurjaa huomata saaneensa lapsia sellaisen luuserin kanssa....