Mitä ns etälasten pitäisi tehdä siellä vanhemman luona

Siivoojiksiko niiden pitää meille tulla.



Kai tää tästä helpottaa joskus. Ajattelen, että tuskin sitten enää haluavat tulla, kun alkavat olla 16-18v. Muutama vuosi sinne tänne. Isänsä tietysti haluaisi heitä enemmänkin. Mua se enemmän rassaa, etteivät tunnu viihtyvän ja että tämä on pakkopullaa.



Saavat tietysti käydä vaikka 20-vuotiaina, jos haluavat.

ja tosiaan jos kiinnostusta teille ei ole tulla, niin sitten järjestätte vaan päivätapaamisia arkisin ja vaikkapa sunnuntaina.



Minusta olisi hyvä kokoontua pöydän ääreen ja kertoa heillekin, miten teitä rasittaa heidän tappelunsa ja miten se ei ole teillä sallittua. Myöskään pelejä tai tv:tä ei saa katsoa koko viikonloppua. Esim. perjantaina voisi olla ok mutta ei lauantaina kuin enintään illalla. Sunnuntaina sitten ehkä tunti/lapsi. Yhteisiin juttuihin pitää osallistua narisematta. Niitä saa itse ehdottaa ja ehdotukset pyritään toteuttamaan ainakin jollakin kaavalla. Tehkää vaikka ihan lista, mitä kaikkea odotatte heiltä ja mitä he voivat odottaa teiltä. Juurikin yhdessä nuo ateriat ja nukkumaanmenot tiettyyn aikaan, koska ne ovat teidän perheen säännöt. Kerrotte myös, että teidän perheenne harrastaa eväsretkiä/metsäretkiä, kirjastoreissuja, museokäyntejä tai mummolavierailuja ja silloin nämä ovat mukisematta mukana. Toisaalta saavat itsekin ehdottaa puuhia ja silloin tällöin tehdään elokuva- tai ravintolareissujakin.



Jos lapsia ei kiinnosta kuin pelaaminen, niin kertokaa heille, että sitä ei voi teidän perheessänne harrastaa jatkuvasti, koska haluatte viettää aikaa heidän kanssaan. Jos heitä ei kuitenkaan kiinnosta, ette halua katsella nokka nyrpyllä olevia ja tappelevia lapsia vaan vaihtoehtona on myös se, että tulevat vain esim. lauantaiksi ja lähtevät sunnuntainakin ajoissa pois. Ehkä sitten yksi arki-ilta jollain viikolla voisi korvata sitä perjantaita. Tällöin isä voisi vaikka kuskata lapsia harrastuksiin tai viedä vaikka sinne uimaan.



Tässä vaiheessa on ihan oikeasti hyvä tehdä ne säännöt selviksi, jotta siinä todellisessa murrosiässä ei tarvitse asioista vääntää kättä jatkuvasti. Jos toinen lapsista aloittaa tappelun ja lyömisen niin se saa sitten vähemmän peliaikaa tai pelaaminen peruttu kokonaan. Ja pidätte siitä kiinni. Vaikka saisivatkin kotona läpsiä toisiaan sielunsa kyllyydestä, niin teillä se ei ole sallittua ettekä muutenkään aio sietää jatkuvaa nurinaa ja valitusta (vähän tietysti saa, se kuuluu ikään), vaan lapsilla on aina valinta jäädä kotiin. Lisäksi voisitte korostaa lasten yksilöllisyyttä. Toinen voi tulla, jos haluaa. Toinen voi jäädä kotiin. Arkisin isä voisikin tavata vain toista, jolloin saa enemmän sitä todellista laatuaikaa isän kanssa. Kiukuttelua esiintyy, koska saavat tukea toistensa kiukusta.

Että toinen saa tukea toisen kiukusta. Niin se varmasti onkin. Yksin kun joskus toinen on meillä, tunnelma on ihan erilainen, ei niin vihamielinen ja kiukutteleva.



Aikoinaan syytin itseäni ja mieskin mua (että jos mä muuttuisin niin lapset olisivat ihania), sitten joskus kun tulivat yksistään ja toisella oli vaikka joku meno/synttärit, niin sain jopa juteltua paikalla olevan kanssa. Ihan normaalisti. Se oli ihme ja mietin, että en kai mä yksin olekaan niin kamala.



Lasten äiti ei ennen ainakaan halunnut, että tulevat erikseen, ehkä hänelläkin on menoja, omia juttuja. Pitää varmaan miettiä jotain, pakkopulla on aina pakkopullaa...

tietokoneella poislukien nukkumisen. Tuntuuhan se oudolta, mutta haluaa olla ja äidillään koneenkäyttö on kovin rajoitettua, joten se on se juttu meillä. Illalla yleensä katsoo meidän kanssa leffaa mutustellen, syö yhdessä aterioita, pyritään vähän juttelemaan, mies vie joskus lätkäpeliin tmv., mutta enimmäkseen on koneella. Välillä mies tai minä pelataan kaksinpelejä, jotta tulisi jotain yhteistä tekemistä ja poika itse valitsee noi kaksinpelailut yhteiseksi tekemiseksi eli pyytää pelikaveriksi. Kaverit on 60km:n päässä, joten silläkään puolella ei ole toimintaa.



Ikää melkein 17 ja en koe, että meidän tarvii enää väkisin aktivoida häntä vaan saa pitkälti olla meillä oman tahtonsa mukaan. Tulemiset ja menemisetkin saa päättää, ei enää mennä minkään tapaamissopparin mukaan vaan mies soittelee ja pyytää, poika ilmoittaa, koska haluaa tulla. Käy onneksi ihan säännöllisesti edelleen, välillä tulee kolmekin viikkoa väliä, mutta käy kuitenkin on edelleen pe-su, kun tulee.:)

tai jos kaverit on harrastuksesta vapaalla, tapaavat heitä pihalla. Mutta meillä ei ole niitä kavereita heille tarjota.



Talvella "tietty" mies käy laskettelemassa heidän kanssaan, mutta se on vain talvi. Kesälle ja varsinkin pitkälle pimeälle loska-ajalle ei ole oikein tekoa.



Hoplopeista ja huimaloista ei oikein saa sellaista ympärivuoden tekemistä, eikä leffa/sea life/lintsireissuista. Kyllä me niitäkin tehdään. JOSKUS. Tai nykyään lähinnä mies ja lapset, kun on noi pienet natiaiset, joille moni paikka on vielä pikkasen "out".



Vaikka miten päin kääntelisi, niin on tää vähän kuplaelämää heille. Tulevat meille säilöön pariksi yöksi ja sitten pääsee kotiin normaalin elämän pariin.

kylään minulle eli isälleen. Viimeksi siivosi koko päivän. Pitäisikö tuosta maksaa palkkaa ja paljonko?

vois ottaa mukaan ruuanlaittoon. Käytte yhdessä kaupassa hakemassa tarvikkeet esim. omiin hampurilaisiin, leivotte sämpylät ja paistatte pihvit jne. Mnekää kirjastoon. Vuokratkaa leffa, mut tv:n katselun vois rajata tuohon leffa.