Kuinka "pahana" pidät tätä:

Mulla kans riittää omia ikkunoita pestäväksi.

Olisit pian minun entinen kaveri. Monesti joutuu suunnittelemaan aikatauluja, että jää aikaa kavereille ja vituttaa tommoset viime tipan perumiset. Sen takia ehkä sanoin jollekin toiselle kivalle tarjoukselle ei. Raukkamaista tuollainen.

Tosin sanon suoraan kun en jaksa, en viitsi eikä huvita. Jos siitä joku loukkaantuu niin sittenpähän loukkaantuu. En jaksa sellisia kavereitakaan, joitten takia pitäisi keksiä jatkuvasti valheita.

Mulla on vaan pari hyvää ystävää joille voi sanoa rehellisesti asiat ja he mulle. Hyvä näin.

Olisit pian minun entinen kaveri. Monesti joutuu suunnittelemaan aikatauluja, että jää aikaa kavereille ja vituttaa tommoset viime tipan perumiset. Sen takia ehkä sanoin jollekin toiselle kivalle tarjoukselle ei. Raukkamaista tuollainen.

sunnuntaina vaan alkoi todenteolla tuntumaan, että en millään jaksa tavata tätä kaveria. Tekosyyni oli sellainen, että se upposi kaveriin ihan täysin, ja syy oli jotain "minusta riippumatonta".

Asian vierestä, miten sun mielestä olisi pitänyt toimia? Ottaa kaveri kylään ja olla todella huonoa seuraa väsyneenä ja uupuneena, vai sanoa suoraan että "en jaksa nyt sua enkä ketään, älä tule kylään"?

ap

Tapaamisen peruutukset valheen avulla tyrmään minäkin, mutta noi kaksi muuta on ihan okei.

Mun mielestä olis reilua sanoa että tällä viikolla oon väsynytja peruutan kaikki tapaamiset ja lepään. Että anteeksi, tiedän että tämä harmittaa mutta nyt en vaan jaksa. J sovit uuden päivän.



Tollanen tekosyitten keksiminen just v*tuttaa noitten viime hetken peruutusten kanssa.



Mulla on entisiä kavereita tollaset kun menee lupailemaan sitä ja tätä ja sitten ei huvitakaan ja peruutetaan jonkun tekosyyn varjolla. Itse on tehnyt tilaa kalenteriin ja järkkällyt ja peruuttanut jonkun kivan jutun ja sitten istuukin yksin kotona kun toinen peruuttaa.



Noihin muihin nyt saakin sanoa ei mutta kyllä siihenkin saa ihan rehellisesti sanoa ettei nyt vaan ehdi.

Olisit pian minun entinen kaveri. Monesti joutuu suunnittelemaan aikatauluja, että jää aikaa kavereille ja vituttaa tommoset viime tipan perumiset. Sen takia ehkä sanoin jollekin toiselle kivalle tarjoukselle ei. Raukkamaista tuollainen.

sunnuntaina vaan alkoi todenteolla tuntumaan, että en millään jaksa tavata tätä kaveria. Tekosyyni oli sellainen, että se upposi kaveriin ihan täysin, ja syy oli jotain "minusta riippumatonta". Asian vierestä, miten sun mielestä olisi pitänyt toimia? Ottaa kaveri kylään ja olla todella huonoa seuraa väsyneenä ja uupuneena, vai sanoa suoraan että "en jaksa nyt sua enkä ketään, älä tule kylään"? ap

Kyllä. Noin on rehellistä sanoa. Suututko itse jos joku soittaisi ja sanoisi: "Hei sopiiko että tavataan vaikka ensi viikolla,mullaon nyt sellainen olo että haluan vain istua hetken yksin. Olisin tosi huonoa seuraa juuri tänään."?

Ihan turhissa asioissa vielä. Sotkeudut verkkoihisi vain.

Olisit pian minun entinen kaveri. Monesti joutuu suunnittelemaan aikatauluja, että jää aikaa kavereille ja vituttaa tommoset viime tipan perumiset. Sen takia ehkä sanoin jollekin toiselle kivalle tarjoukselle ei. Raukkamaista tuollainen.

sunnuntaina vaan alkoi todenteolla tuntumaan, että en millään jaksa tavata tätä kaveria. Tekosyyni oli sellainen, että se upposi kaveriin ihan täysin, ja syy oli jotain "minusta riippumatonta". Asian vierestä, miten sun mielestä olisi pitänyt toimia? Ottaa kaveri kylään ja olla todella huonoa seuraa väsyneenä ja uupuneena, vai sanoa suoraan että "en jaksa nyt sua enkä ketään, älä tule kylään"? ap

Kyllä. Noin on rehellistä sanoa. Suututko itse jos joku soittaisi ja sanoisi: "Hei sopiiko että tavataan vaikka ensi viikolla,mullaon nyt sellainen olo että haluan vain istua hetken yksin. Olisin tosi huonoa seuraa juuri tänään."?

sellaisesta kaverista, jolla on mielenterveysongelmia... hän ei ymmärtäisi, olen siitä melko varma.

ap

Minä ymmärrän kyllä, itsellänikin on muutama kaveri jolle ei kelpaa syyksi että haluaa omaa aikaa. Nämä kun vain ovat sellaisia persoonia että tykkäävät että ihmisiä on lähellä, eivätkä omien sanojensa mukaan kaipaa sellaista itsekseen oleskelua. Minä aina vieressä sitten ihmettelen miten joku jaksaa käydä töissä, hoitaa kodin ja lapset sen lisäksi vielä pyhittää ison osan vaapa-ajastaan kavereille. Vanhetessa sitä on sitten ymmärtänyt että heille sosiaalinen toiminta on eräänlaista "latautumista", kun taas itselle se rauhoittuminen tapahtuu kotisohvalla yksin, miehen tai koko perheen kera. Valitettavasti tämä ymmärrys ei ole molemminpuolista, joten valkoiset valheet ovat tulleet tutuiksi :/



Mutta eka temppu on kyllä tuomittava. Jos on sovittu etukäteen niin on se inhottava kun perutaan. Tosin pakko myöntää että itsekin olen tuohon sortunut.

mutten hyvänä pidä noita muitakaan.



Kyllä meillä voi kavereidenkin kesken sanoa ettei kiinnosta tai jaksa ja jos joku asiasta loukkaantuu, niin se loukkaantuneen ongelma.



On itseänikin joskus harmittanut ettei kaveria kiinnostanut lähteä kanssani shoppailemaan, mutta ei sellaista kauaa jaksa harmitella :)



Sellaisista kavereista ei jaksa kuitenkaan perustaa jotka loukkaantuvat tämän tästä jos toinen ei kaikesta satu innostumaan...

Ei kai nyt varsinkaan sellaista kaveria, josta tietää ettei hän ymmärtäisi ja hyväksyisi sinun väsymystäsi, kannata laittaa oman hyvinvointinsa edelle! Jos tiedät, ettei kaveri ymmärrä tai välitä sinun jaksamiseesi liittyvää syytä, anna rauhassa sellainen syy joka menee läpi.

koska olen yleensä jo tehnyt järjestelyjä asian suhteen päivää ennen. En tekisi toiselle noin. Ymmärrän hyvin, että aina ei jaksa, mutta mun juttuja ei ole valehtelu eikä viimetipan peruutukset... Itse teen niin, että kerron ihan rehellisesti, että nyt on ollut tällaista säätöä tämä elämä ja en jaksa nyt stressailla enempää kuin on pakko. Toistaiseksi on kaverit sen kestäneet hyvin, koska minulle monesti sopiikin tapaamiset sun muut.