Kuinka usein jaksatte
alaluokkalaisen kavereita? Siis onko teillä joka päivä kavereita? Meillä pyörii nyt joka päivä ja välillä kyllä väsyttää - varsinkin kun sitten taas vastavuoroisesti ollaan nihkeästi ottamassa perusteella että "ei me viikonloppuisin jakseta"...
Sellainen varsinkin ärsyttää, että ei voida kysyä esimerkiksi edellisenä päivänä, vaan lapsi ilmestyy vaan itku linssissä oven taa ja tietää, että jos ei ota sisään, lapsi on yksin monta tuntia ties missä.
Kommentit (7)
Meillä on ekaluokkalainen, eikä touhu ole tuollaista.
ja kyllähän nuita kavereita jokapäivä "nurkissa pyörii" ja hyvä niin:) Osa on etukäteen sovittuja (yökyläilyt aina) mutta hyvin usein kyllä ihan vaan ovikello soi ja joku kaveri kysyy voiko tulla tai tuleeko "Kalle" ulos? Enempi huolettaisi jos ei lapsilla olisi kavereita ja sitten sekin pointti että mieluummin kotona/omassa pihassa kuin jossain kylillä pahan teossa.
Kyllä kavereita on hyvä olla, mutta meillä on tilanne se, että me asutaan koulun vieressä ja sinne kulkee lapsia myös kauempaa.
Eli ei voi vain todeta ovikellon soittajalle, että "tänään ei sovi", kun tietää, että lapselle ei sitten ole mitään paikkaa mihin mennä moneen tuntiin. Minusta olisi reilumpaa, että vanhemmat kysyisivät etukäteen voiko tulla, eikä vain sinne kynnykselle ilmestyisi päivähoidokkeja.
ap
ja hakevat toisiaan ulos, mutta aika harvoin, ehkä kerran pari viikossa meille pääsee sisään leikkimään.
Miksi ne lapset ei voi leikkiä yhdessä ulkona?
kavereita ollut lähes joka päivä. Neljä omaa lastakin eli välillä sakkia piisas.
Joskus olen sanonut sitten selkeästi, jos en ole jaksanut tai on jotain sellaista omaa ohjelmaa, ettei kaverit sovi oikein sekaan.
Onneksi meillä on iso talo eli tilaa olla. Pienempien alakoululaisten vanhempien kanssa sovittiin kyllä pidemmät kyläilyt siis koko iltapäivä tms. Olen myös ihan korvausta vastaan huolehtinut muutamasta "ip-lapsesta".
Meillä sellainen kokemus tästä, että kyllä se on kannattanut pitää ovia auki kavereillekin. Nyt kun ovat teini-ikäisiä ei tarvitse murehtia missä kylillä lapset luuhaa, kun viihtyvät kavereidensa kanssa myös meillä hyvinkin paljon.
mutta kun tässä on nyt tällainen hätäpäivystyksen maku... Kun tosiaan kyse ei ole normaalista pihapiiristä, jossa voisi todeta, että "tänään ei käy" tai että "tänään voisitte olla naapurissa".
Kun en minäkään aina voi kotona olla... Tai edes sitten kutsuttaisiin joskus vastavuoroisesti muuallekin - ja vaikka niin että molemmat lapset pääsisivät niin, että minäkin saisin joskus oikeasti lapsivapaata aikaa.
ap