Teille jotka teette lyhennettyä työpäivää
Tuota äitien jaksamisketjua (joka sitten varastettiin kahden tyhjäpään inttämiskentäksi ihan muusta aiheesta) lukiessa heräsi kysymys työajan lyhentämisestä.
Mitä käytännön mahdollisuuksia siihen on? Jos äiti hakee osittaista hoitovapaata, voi siis saada osittaista kotihoidontukea niinkö? Mutta eikö silloin myös lapsen pitäisi olla kotona se aika? Eli pitääkö päiväkotipäivää lyhentää, jos on osittaisella hoitovapaalla? Silloinhan tämä ei ole ratkaisu jaksamiseen, eikä anna äidille enempää omaa aikaa?
Mitä muita mahdollisuuksia työpäivän lyhentämiseen on?
Miten olette selvinneet taloudellisesti, kuinka paljon tulot käytännössä putoavat?
Kommentit (51)
ainakaan vähenisi mitenkään..
kun hoidossaoloaika vähenee... Ei liity mitenkään tuloihin.
Yli 7 tunnin päivä on kalliimpi kuin alle 7 tunnin.
Ja jos hoitopäiviä on neljä viikossa, niin tietenkin maksu alenee.
Ja kai sen kanssa silti voi myös limittää työaikoja miehen kanssa...
Olen yh ja teen lyhennettyä päivää. Palkkani on matala, mutta veroprosentti 6,5. Kelan raha on olematon verojen jälkeen, mutta parempi kuin ei mitään. Toisen lapsen hoitomaksut nollaantuivat. Sopivasti sain ikälisänkin, kun aloitin lyhennetyn päivän. Mun tulot tippuivat käytännössä 100e. Kyllä sillä pärjää.
Ja mikä ihaninta, itse ei ole ihan kuollut päivän jälkeen. Lapset kerkeävät touhuta sisällä ja ulkona ja harrastaa. Meille hyvä juttu. Teen siis 6h:n päiviä.
Ja miten monella alalla onnistuu, että olet vuoroviikoin töissä... Ei monellakaan.
Aika monella alalla on esim. osa-aikaiselle eläkkeelle siirtyineitä, joilla on tuo 50% työaika ja tekevät useimmiten joka toinen viikko töitä. Eli kyllä se onnistuu, jos vain aukaisee suunsa ja kysyy. Joskus voi jopa yllättyä positiivisesti, esim. mieheni työnantaja oli oikein ilahtunut koko ajatuksesta, eikä edes tarvinnut neuvotella. Ajat ovat muuttuneet, lasten hoitoa arvostetaan enemmän ja osataan myös arvostaa sitä, että työntekijä miettii omaa jaksamistaan. Ja ei, me kummatkaan emme ole hyväpalkkaisessa työssä yksityisissä firmoissa, vaan olemme ihan tavallisia taatiaisia kunnallisissa hommissa.
Vai hyvätuloisten juttu
Olen yh ja teen lyhennettyä päivää. Palkkani on matala, mutta veroprosentti 6,5. Kelan raha on olematon verojen jälkeen, mutta parempi kuin ei mitään. Toisen lapsen hoitomaksut nollaantuivat. Sopivasti sain ikälisänkin, kun aloitin lyhennetyn päivän. Mun tulot tippuivat käytännössä 100e. Kyllä sillä pärjää. Ja mikä ihaninta, itse ei ole ihan kuollut päivän jälkeen. Lapset kerkeävät touhuta sisällä ja ulkona ja harrastaa. Meille hyvä juttu. Teen siis 6h:n päiviä.
Minusta kanssa on nimenomaan matalapalkkaisten juttu, koska tulot eivät merkittävästi putoa ja se Kelan kompensaatiokin oikeasti kompensoi jotain.
Mun nettopalkka tippui 300e kuussa (olen pienituloinen) kun aloin tekemään 4pv viikossa. Mies kuitenkin pystyy tekemään niin paljon ylitöitä kuin haluaa ja tekee niitä koska on hieman työnarkomaanin vikaa. Lisäksi lasten hoitomaksu tippui muistaakseni 120e kuussa ja eihän bensoihinkaan mene niin paljon rahaa (olin se pitkämatkalainen). Eli rahallisesti ei paljon tule takkiin, kiitos miehen työn).
Perhe voi paljon paremmin, lapsista on ihana olla äitin kanssa kotona ja miehestä kiva tulla kotiin kun on 3 päivää viikossa ruoka valmiina, muina päivinä mies on se joka hakee lapset hoidosta ja hirveällä kiireellä kotiin ruokaa tekemään. Itsekin voin paljon paremmin koska inhoan työtäni, täällä vain ei uutta vakituista paikkaa ole joka oksalla. Ties vaikka eläkkeelle asti joudun tässä työpaikassa kärsimään.
Jos hoitoaika jää kuitenkin yli sen kuuden (?) tunnin, niin eihän se hoitomaksu mihinkään pienene. Tai jos hoitopäiviä jää lyhennetyllä työviikolla yli viisitoista, niin eihän se silloinkaan vähene.
kun hoidossaoloaika vähenee... Ei liity mitenkään tuloihin.
Kun lasten hoitoaika muuttui 9-10 tuntia 5 päivää viikossa -> 9-10 tuntia 4 päivään viikossa. Tippui 120e.
Meidän kunnassa hoitomaksu muuttuu myös jos lapset hoidossa 5 päivää viikossa mutta päivittäinen hoitoaika vähenee esim 9 tunnista 7 tuntiin.
Mä oon luullu että nuo on koko Suomea koskevia juttuja eikä yksittäinen kunta tai kaupunki niitä itsekseen soveltaa...
Eri kunnilla on erilaisia porrastuksia maksukäytäntöihin. Toisilla on vain alle ja yli 5h ja joillakin on erikseen myös 5-7h. Eli kunnasta riippuu.
Sitten tuosta työajanlyhennyksen määrästä, niin 50% kummallakin vanhemmalla on aika iso tulonmenetys. Tällöin rahallisesti järkevämpää olisi toisen vanhemman vuorotteluvapaa, jolloin tulot ovat työttömyyskorvauksesta 70-80% (riippuen työssäoloajasta), eli käytännössä palkasta n. 50% tai vähän yli. Eli saisi saman korvauksen kuin lyhennetyllä hoitoajalla, mutta ei tarvitse käydä töissä ollenkaan ja toinen vanhempi voi tehdä täyttä työpäivää ja saada täyttä palkkaa. Vuorotteluvapaata saa maksimissaan vuoden, niin toisen vanhemman kannattaa tällöin ottaa se vuosi ja sitten toisen vanhemman taas se vuosi. Näin menisi 2vuotta ja tulot olisivat paljon suuremmat kuin sillä että kumpikin tekee 50% työaikaa.
Ihan yhtä tyhjän kanssa. Palkka tippui ja töissä oli hirveä kiire.
Jouduin tekemään joko liian pitkiä päiviä (joista sai pitää tunnit vapaana kun oli aikaa - arvatkaa oliko oikeastaan koskaan aikaa) tai tein töitä vielä kotona illalla (sähköpostien lukemista ja vastaamista jne).
Hauskinta oli kun rupesin tekemään taas täyttä päivää. Tehtävieni määrä pysyi samana mutta yhtäkkiä palkka nousi! Kukaan ei kiinnittänyt siihen mitään huomiota että tein taas pitempää päivää.
Meillä ei ole kellokortteja töissä ja etätyötä saa tehdä. Jatkoin siis yhä suurinpiirtein samanpituisten tuntien tekemistä töissä kuin aikaisemmin mutta nyt luin sähköposteja hyvällä omatunnolla iltaisin. Ne kun olivat ihan työaikaa eikä ylimääräistä "raadan niska limassa työajan ulkopuolella" töitä.
Riippuu tietenkin työnantajasta mutta enää en koskaan tekisi lyhennettyä työpäivää jos työnantaja olisi näin joustava työaikojen kanssa kuin nykyisin.
suurituloisen juttu.
Kun on isot tulot, verotus nielee niin ison osan, että käteen ei jää yhtään mitään.
Ja suurituloinen työ on myös hyvin kuluttavaa, joten vapaa nimenomaan auttaa jaksamaan.
Ja kun vielä laskee, että hoitokulut vähenee ja kotitöitä ei tarvitse ulkoistaa niin paljon (sillä esimerkiksi hyvien siivoojien ja remppamiesten löytäminen on ihan oma stressinsä!) ja ehtii esimerkiksi hyödyntää tarjouksia & tekemään ostokset järkevämmin jne.
Ja jos vielä on suurituloinen mies, joka näillä järjestelyillä pystyy panostamaan paremmin omaan työhönsä, hyötyä tulee sitäkin kautta.
t. suurituloinen äiti, joka lyhensi päivää
Jos hoitoaika jää kuitenkin yli sen kuuden (?) tunnin, niin eihän se hoitomaksu mihinkään pienene. Tai jos hoitopäiviä jää lyhennetyllä työviikolla yli viisitoista, niin eihän se silloinkaan vähene.
kun hoidossaoloaika vähenee... Ei liity mitenkään tuloihin.
Kun lasten hoitoaika muuttui 9-10 tuntia 5 päivää viikossa -> 9-10 tuntia 4 päivään viikossa. Tippui 120e.
Meidän kunnassa hoitomaksu muuttuu myös jos lapset hoidossa 5 päivää viikossa mutta päivittäinen hoitoaika vähenee esim 9 tunnista 7 tuntiin.
Mä oon luullu että nuo on koko Suomea koskevia juttuja eikä yksittäinen kunta tai kaupunki niitä itsekseen soveltaa...
Vaikka maksimihoitomaksu on valtakunnallinen, niin kunnat voivat itse määrätä paljonko portaita hoitomaksuissa on.
On kuntia joissa päivittäinen hoitoaika määräytyy vain alle 5h ja yli 5h. Sitten on kuntia joissa on alle 5h, 5-7h ja yli 7.
Hoitopäivien määrässä tietyt kunnat laskevat hyvitykseen tietyn määrän poissaolopäiviä ja toisissa kunnissa määrää läsnäolopäivät (tällä merkitystä kun kuukaudessa eri määrä hoitopäiviä). Toisissa kunnissa huomioidaan maksuissa vasta alle 15päivän hoitokuukausi, jolloin jos neliviikkoinen kuukausi ja teet 4päiväistä viikkoa tulee hoitopäiviä 16! Tämä on kätevää kunnan kannalta.
Lisäksi on kuntia joissa huomioidaan vaan maksuissa joko lyhyempi hoitoaika päivässä tai vähemmän päiviä kuussa, ei molempia. Toisissa kunnissa huomioidaan molemmat.
Lisäksi on kuntia joissa koulujen loma-aikojen poissaolot hyvitetään kokonaan, mutta on monia kuntia joissa näin ei ole.
Maksukäytäntöjen osalta määrää kunnan halu ohjata hoidon käyttäjiä tai käyttää sitä kunnan kassan täyttäjänä. Eli kuntien käytäntö on todella kirjava. Kunta myös saattaa muuttaa maksukäytäntöään.
suurituloisen juttu.
Kun on isot tulot, verotus nielee niin ison osan, että käteen ei jää yhtään mitään.
Ja suurituloinen työ on myös hyvin kuluttavaa, joten vapaa nimenomaan auttaa jaksamaan.
Ja kun vielä laskee, että hoitokulut vähenee ja kotitöitä ei tarvitse ulkoistaa niin paljon (sillä esimerkiksi hyvien siivoojien ja remppamiesten löytäminen on ihan oma stressinsä!) ja ehtii esimerkiksi hyödyntää tarjouksia & tekemään ostokset järkevämmin jne.
Ja jos vielä on suurituloinen mies, joka näillä järjestelyillä pystyy panostamaan paremmin omaan työhönsä, hyötyä tulee sitäkin kautta.
t. suurituloinen äiti, joka lyhensi päivää
Ja juuri niin kuin joku jo kirjoitti että pienituloisen kannattaa lyhentää varsinkin jos puoliso on suurituloinen. Mitä pienempituloinen, sitä vähemmän reaaliansio putoaa. Esim. 30% alle 2000 euron palkasta on paljon vähemmän kuin 30% 5000 euron palkasta. Näin on siitä huolimatta vaikka verotus hitusen tasaakin tuota eroa.
Eri asia on jos haluaa laskea suurituloisella siivoojan palkkaamisen vaikutuksen. Hoitomaksuihin tietenkin vaikuttaa perheen tulot ja lasten lukumäärä ja se miten kunta porrastaa hoitomaksuja.
jotka molemmat ovat osittaisella hoitovapaalla. Kelan 90 euroa kuussa ei kata kuin reilusti alle 10% bruttotulon menetyksestä minulla. Nettotulon osalta en ole tehnyt laskelmia.
Mutta tarkoituksenahan on keventää etenkin lasten pitkiä ja rankkoja koulu+ip-hoito ja meillä myös eskarilaisen päiviä. Eskarilainen on perjantaisin kanssani kotona ja haemme koululaisen kotiin heti kuolupäivän päätyessä.
Mieheni käyttää osittaisen hoitovapaansa tällä hetkellä remontoimiseen. Jolloin sitten jää enemmän yhteistä vapaa-aikaa perheen kanssa.
Maksamme näistä järjestelyistä huolimatta ihan mukavasti veroja yhteiskunnan pyörittämiseen ja molemmat antavat oan työpanoksensa yhteiskunnallisesti merkittävissä töissään.
Yli 7 tunnin päivä on kalliimpi kuin alle 7 tunnin.
Ja jos hoitopäiviä on neljä viikossa, niin tietenkin maksu alenee.
Ja kai sen kanssa silti voi myös limittää työaikoja miehen kanssa...
meillä raja menee 5 tuntia päivässä tai 15 päivää kuussa...
eli työnantajan kanssa sovittiin, että olen työssä 18 t/vko, työnantaja palkkasi toisen työntekijän tekemään sen toisen puolikkaan. Sain puolet palkasta ja lisäksi osa-aikalisää, joka on puolet siitä puolikkaasta palkasta, eli rahaa tuli noin 75 % kokoaikapalkasta.
Ainoa vain, että tuon toisen työntekijän saaminen voi olla hankalaa, hänen olisi oltava vähintään 5 kk ollut työtön ja suostuttava vielä osa-aikatyöhön. Saa se toinenkin tietysti soviteltua päivärahaa puolikkaan palkkansa lisäksi, että paremmin siinäkin tienaa kuin pelkällä työttömyyskorvauksella. Minulla kävi tuuri, kun sellainen halukas löytyi.
eli työnantajan kanssa sovittiin, että olen työssä 18 t/vko, työnantaja palkkasi toisen työntekijän tekemään sen toisen puolikkaan. Sain puolet palkasta ja lisäksi osa-aikalisää, joka on puolet siitä puolikkaasta palkasta, eli rahaa tuli noin 75 % kokoaikapalkasta.
Ainoa vain, että tuon toisen työntekijän saaminen voi olla hankalaa, hänen olisi oltava vähintään 5 kk ollut työtön ja suostuttava vielä osa-aikatyöhön. Saa se toinenkin tietysti soviteltua päivärahaa puolikkaan palkkansa lisäksi, että paremmin siinäkin tienaa kuin pelkällä työttömyyskorvauksella. Minulla kävi tuuri, kun sellainen halukas löytyi.
Minulla on 2-vuorotyö ja olen osittaisella hoitovapaalla. Lyhensin työaikaa iltaviikosta, koska lapsi aloitti koulun ja joutuu kuitenkin tekemään kymmentuntista päivää. Ensin kouluun klo 9, sieltä iltapäiväkerhoon ja iltahoitoon. Minulla on 6-tuntinen työ ja iltaviikolla teen nyt 4,5 tuntia. Olen pienipalkkaisella alalla, joten kelan maksama 90 € korvaa lähes puuttuvan palkan, muutama kymppi jää tappiolle. Mies on reissuhommissa, joten yksin joudun arkea pyörittämään.
eri kuntien käytännöt... Meidän kunnassa hoidon tuntirajat on alle 5 tuntia, 5-7, 7-9 ja yli 9 tuntia. Sitten on myös varatut hoitopäivät. Kun jäin 4 päiväiselle työviikolle, ilmoitin kuntaan että lapset tarvitsee hoitoa 4pv viikko joka viikko. Kunnasta tuli päätös että 17pv kuukausi on keskimäärin ja hoitomaksu on tämä (reilu 300, aiemmin oli ollut maksimi).
Mun kaveri joka tietää noista maksuista tiesi kertoa että jos lasteni hoitopäiviä olisi varattu 16pv kuukautta kohti, hoitomaksu olisi alentunut vielä siitäkin. Mulla on tähän mennessä ollu joka toinen lauantai töitä joten ma-pe olen töissä vain 3 päivää. Mies on lasten kanssa niinä lauantaina kun itse olen töissä. Eli käytännössä joka toinen viikko lapset on hoidossa 3pv viikossa ja joka toinen viikko 4pv. Pitäis kysyä anopilta että jos muuttais varattuja hoitopäiviä 16:een, niin hoitaisiko lapsia niinä kuukausina sen 1 päivän jos käviskin niin ettei olisi yhtään lauantaita mulla töitä vaan lapset tarvitsisivat 17 päivää hoitoa.
23
enkä 10 000 kuussa, nettotuloissa ei todellakaan ole juurikaan eroa, koska se verotus on niin kova.
Ja jaksamisessa on nyt tosi iso ero!
Jos hoitoaika jää kuitenkin yli sen kuuden (?) tunnin, niin eihän se hoitomaksu mihinkään pienene. Tai jos hoitopäiviä jää lyhennetyllä työviikolla yli viisitoista, niin eihän se silloinkaan vähene.