Aloittelen Lorna Byrnen Enkeleitä hiuksissani.

Luin sen ensimmäisenä kovin odotuksin enkä mitenkään pysty uskomaan että siinä kerrotut jutut ovat totta, vaikka uskonkin että jonkinlaisia enkenleitä on olemassa. Toisin sanoen, Lorna B on varmasti vilpitön ihminen, tai teeskentelee sellaista älyttömän taitavasti, mutta hänellä täytyy olla jonkinlainen neurologinen häiriö tms. joka estää häntä erottamasta todellisuutta omasta mielikuvituksestaan mutta joka ei estä häntä muuten olemasta tolkun ihminen. Harmi, koska todella, todella toivoisin että hän puhuisi todellisista asioista.



----Spoileri kakkoskirjasta, älä lue jos et halua tietää ------



Mulle on liian paksua, että hän näkee kuinka maa halkeaa ja siellä on äiti maa, joka ojentelee lonkeromaisa raajojaan tai jotain. Ja että jättimäinen sodan enkeli taistelee pitääkseen maanjäristykset tms. kurissa ja pyytää juuri Lornaa rukoilemaan maapallon puolesta. Eh. Menee yli.

Kerrohan sitten kokemuksestasi kun olet vähän päässyt eteenpäin kirjan kanssa, olisi mukava kuulla enemmän. Vilkaisen samalla olisiko tuota kirjastossa.

Kerrohan sitten kokemuksestasi kun olet vähän päässyt eteenpäin kirjan kanssa, olisi mukava kuulla enemmän. Vilkaisen samalla olisiko tuota kirjastossa.

Nosta tämä viesti joskus! Itselläni ei ole tapana... ;)

Toivottavasti muistan! Ja hyviä lukuhetkiä joka tapauksessa.

kirjailijasta pelkkää postitiivista epäilijöistä huolimatta. :)

Nosta tämä viesti joskus! Itselläni ei ole tapana... ;)

Toivottavasti muistan! Ja hyviä lukuhetkiä joka tapauksessa.

Itse en ole kauhean uskovainen (hihhuli toisin sanoen), mutta luin tuon kirjan äitini kehumana (joka taas on enemmän uskovainen kuin itse olen). Ja tämä on arvioni siitä:



Kirja oli osiltaan mielenkiintoinen tarina nuoren irlantilaisen tytön kokemuksista, mutta liiaksi otettiin mukaan "oman hännän nostatusta". Eli enkeleitä kuvattiin kaikilla mahdollisilla tavoilla monta sivua ja Lorna kertoi kuinka tiesi tulevista tapahtumista enkeleiden avulla. Ja niitä erillaisia enkeleitä kun kuvattiin sivu kaupalla..

Jollekin enemmän uskovaiselle tämä kirja voisi tuottaa enemmän. Olen itse siis siinä mielessä uskovainen, että rukoilen ja uskon Jumalaan/taivaaseen. Mutta esimerkiksi hyväksyn homojen avioliitot, abortit ja naispappeuden, joten sinänsä en ole kaikkein vanhoillisin uskovainen. Kirja sopi minulle, mutta liikaa siinä oli toistoa ja kerrontaa joka häiritsi minua.

Vai sorrutteko te nykymamit ihan kaikkeen, mitä joku suosittelee, kunhan ette vaan ala uskoa totuuteen?

ainakin vaikutuin siitä.

Minulla on sellainen käsitys, että Byrne ei ole fanaattinen, vaan ikäänkuin meidän tavallisten ihmisten ja "muiden" välissä "seilaava".

Itse en ole kauhean uskovainen (hihhuli toisin sanoen), mutta luin tuon kirjan äitini kehumana (joka taas on enemmän uskovainen kuin itse olen). Ja tämä on arvioni siitä: Kirja oli osiltaan mielenkiintoinen tarina nuoren irlantilaisen tytön kokemuksista, mutta liiaksi otettiin mukaan "oman hännän nostatusta". Eli enkeleitä kuvattiin kaikilla mahdollisilla tavoilla monta sivua ja Lorna kertoi kuinka tiesi tulevista tapahtumista enkeleiden avulla. Ja niitä erillaisia enkeleitä kun kuvattiin sivu kaupalla.. Jollekin enemmän uskovaiselle tämä kirja voisi tuottaa enemmän. Olen itse siis siinä mielessä uskovainen, että rukoilen ja uskon Jumalaan/taivaaseen. Mutta esimerkiksi hyväksyn homojen avioliitot, abortit ja naispappeuden, joten sinänsä en ole kaikkein vanhoillisin uskovainen. Kirja sopi minulle, mutta liikaa siinä oli toistoa ja kerrontaa joka häiritsi minua.

että se hyväksyy abortin täysin. Jos siis olet himouskovainen, jätä kirja väliin!

Kirjassa kerrotaan kauniisti kaikista sikiöistä, abortoiduista tai muuten kuolleista, jotka tiesivät jo alunperin kohtalonsa ja sen takia esimerkiksi haluavat lohduttaa aborttiin päätyneitä vanhempiaan ettei hätää ole. Tämä ei siis sovi kaikkien uskovaisten maailmankuvaan, joten siitä haluan varoittaa.



-6-

että se hyväksyy abortin täysin. Jos siis olet himouskovainen, jätä kirja väliin! Kirjassa kerrotaan kauniisti kaikista sikiöistä, abortoiduista tai muuten kuolleista, jotka tiesivät jo alunperin kohtalonsa ja sen takia esimerkiksi haluavat lohduttaa aborttiin päätyneitä vanhempiaan ettei hätää ole. Tämä ei siis sovi kaikkien uskovaisten maailmankuvaan, joten siitä haluan varoittaa. -6-

Minulla on sellainen käsitys, että Byrne ei ole fanaattinen, vaan ikäänkuin meidän tavallisten ihmisten ja "muiden" välissä "seilaava".

Itse en ole kauhean uskovainen (hihhuli toisin sanoen), mutta luin tuon kirjan äitini kehumana (joka taas on enemmän uskovainen kuin itse olen). Ja tämä on arvioni siitä: Kirja oli osiltaan mielenkiintoinen tarina nuoren irlantilaisen tytön kokemuksista, mutta liiaksi otettiin mukaan "oman hännän nostatusta". Eli enkeleitä kuvattiin kaikilla mahdollisilla tavoilla monta sivua ja Lorna kertoi kuinka tiesi tulevista tapahtumista enkeleiden avulla. Ja niitä erillaisia enkeleitä kun kuvattiin sivu kaupalla.. Jollekin enemmän uskovaiselle tämä kirja voisi tuottaa enemmän. Olen itse siis siinä mielessä uskovainen, että rukoilen ja uskon Jumalaan/taivaaseen. Mutta esimerkiksi hyväksyn homojen avioliitot, abortit ja naispappeuden, joten sinänsä en ole kaikkein vanhoillisin uskovainen. Kirja sopi minulle, mutta liikaa siinä oli toistoa ja kerrontaa joka häiritsi minua.

Byrne kertoo enkeleistään ja uskostaan hyvin lämpimästi mutta pintapuolisesti, eli mikään tietty uskonto ei puske läpi. Hänhän on alkuperältään katolilainen, mutta mitään uskontoa hän ei tyrmää/tuomitse. :)

-6-

Mutta totesin, että se on täyttä paskaa.

ap *kyselee*

Mutta totesin, että se on täyttä paskaa.

kirja oli hämmentävä. Ei toisen ihmisen kokemuksia voi väheksyä. Uskon siis, että hän puhuu oikeasti siitä, mitä näkee. Tykkäsin siis kirjasta, mutta tietyllä varauksella uskon samoihin asioihin itse.



Kakkososaa en ole lukenut. Se on kuulemma jo liian paksua.



Olen uskovainen.