Tajusin juuri, että taidan sairastaa BED-syömishäiriötä
eli hallitsematonta ahmimista, johon ei liity oksentelua. Tein BED-testin ja vastasin yhtä vaille kaikkiin kysymyksiin kyllä. Olen noin 10 kg ylipainoinen, mutta pelkään, että tilanne pahenee, jos en saa jotain apua. Toisaalta avun hakemisen kynnys on todella suuri, koska asia hävettää aivan suunnattomasti.
Omalla paikkakunnalla olisi anonyymien ylensyöjien ryhmäkin, mutta en voi kuvitellakaan, että menisin sinne. Tämä oivallus on myös saanut kauhean masennuksen tunteen päälle, tuntuu, että olen tuomittu ikuisesti painimaan tämän ongelman kanssa.
En tiedä, mitä tekisin. Tänne kirjoitin, koska ei ole ketään, kenelle voisin tästä puhua ja ahdistaa niin, että piti saada jotain helpotusta.
Onko täällä ketään kohtalotoveria?
Kommentit (5)
Kiinostaa, koska mulla on tapana syödä niin kaun, että pahaa tekee.
Syömishäiriö on yleensä seurausta jostain pahasta olosta. Ehkä kärsit masennuksesta, joka oireilee syömishäiriönä ja sitä kautta vasta oivalsit masennuksen tunteen.
Sinun kannattaa hakeutua juttelemaan elämän ongelmakohdista terapeutille. Uskon, että tätä kautta saat myös ahmimisen hallintaan.
Tsemppiä ja kaikkea hyvää sinulle! :)
ja mistä löysit terapeutin, joka osasi auttaa? Kun olen netistä lueskellut ihmisten tarinoita, olen huomannut, että on vaikea löytää terapeuttia, joka ymmärtää ahmimishäiriöitä ja tunnesyömistä.
Mun menneisyydessäni on yksi asia, mikä saattaa olla tämän kaiken alku ja juuri ja se pitäisi varmaan käsitellä pois terapiassa.
Muuten en kyllä pidä itseäni masentuneena, ulospäin olen sellainen "superäiti", jonka jaksamista kaikki aina ihailevat. Eivätpä ihailisi, jos näkisivät todellisen minäni...
voisko tuolta lähteä liikkeelle? Sieltä saa myös vertaistukea ja keskusteluapua, varmaankin tietävät myös hyviä terapeutteja
mulla auttoi terapia, ravintoterapeutti ja fluoxetin-lääkkeet (oli myös masennusta).
joskus pari kertaa vuodessa ahmin vieläkin päivässä:
kokonaisen rullakebabin
litran jäätelööä
levyn suklaata
leipää + voita
limsaa
sipsejä
kokonaisen keksipaketin kahvin kera
ennen söin kerran viikossa noin salaa. nyt tosiaan vain pari kertaa vuodessa. eli parempaan päin menossa.