Lue keskustelun säännöt.
Ismien kuolema edessä! Millainen on uusi demokratia? Tässä yksi kriisin syy!
23.09.2011 |
Minä luulisin kyllä, että nuo Lapuan liikkeen jälkeläiset ovat menneet sossujen vaatteisiin.
Mieletöntä sekasotkua kaikissa puolueissa kun ovat menneet vääriin vaatteisiin.
Nyt pitää lopettaa sellainen demokratia joka asettaa työväenluokan kommunistien ja sosialistien leiriin ja työnantajat kapitalistien ja oikeiston leiriin. Kommunismi, sosialismi, kapitalismi, feminismi, globalismi yms ismit ovat yhdistyneet suureksi sopaksi.
Todellisella työväenluokalla ja yläluokalla on samat intressit ja kumpikin haluaa toiselleen hyvinvointia. Ismit tulivat ja sotkivat ihan kaiken. Nyt on ismien aika kohdannut loppunsa ja nyt täytyy pelastaa työväenluokka, maaseutuväestö ja kaikki kunnon kansalaiset. Ismit tappavat näitä nyt salakavalasti mitä ihmeellisimmillä tavoilla. Siitä on oireena kaikki työttömyys ja syrjäytyminen ja muka mielenterveysongelmat yms.
Jos demokratia kaatuu siihen, että se perustuu ismeihin ja sijoittaa kaikki ihmiset sellaiseen skaalaan, niin sitten saakin demokratia kuolla, sorry vaan...
Onneksi ainakin minä olen aina ollut koko poliittisen toiminnan ulkopuolella. En ole äänestänyt kait juuri koskaan elämässäni, koska minulla ei ole todellakaan ollut ketään jota olisin voinut äänestää - ja jonka olisin tuntenut ajavan minun ja ryhmäni asiaa.
Nyt loppu näihin nykypuolueisiin sitoutuminen. Nyt pitään kansan ääni saada kuuluviin jollakin toisella tavalla!
Kommentit (2)
Aloitus on helppo torjua väitteellä "eipäs". Se on nimittäin sisäisesti ristiriitainen. Ap luettelee pari väestönosaa ja ynnää ne "kunnon kansalaisiksi". Kunnon kansalaiset pitää määritellä jotenkin, ja heidän pelastamisekseen (miltä?) pystytettävän ohjelman ideologinen perusta on ismi siinä kuin muutkin ismit.
Itse olen olen osittain pysytellyt sivussa kaikesta poliittisesta toiminnasta, koska en usko yhdenkään puolueen diktatuurin tai huomattavan vallan johtavan hyvään. Toisaalta olen äänestänyt puoluetta, joka käsitykseni mukaan olisi ollut ohjaamassa yhteiskuntaamme hyvänä pitämääni, tasapainoiseen suuntaan.
Minun uskoni demokratiaan ei ole mennyt. Sen sijaan uskoni siihe, että eläisimme sellaisessa, on rapissut. Kysymys kuuluu, että millä keinoin saamme jonkinlaisen demokratian takaisin. Se edellyttää varmasti joiltakin luopumista välittömästä hyvästä ja toisilta suoranaista taistelua. Nykyinen yhteiskunta on siitä kumma, että mitä huonommin sillä menee, sen enemmän sillä on varaa pistää väkeä sivuun. Vielä ehtisi luopua kapeakatseisesta kehitys- ja kasvu-uskosta. Jo nyt syrjäytyneiden joukossa on älykästä ja kykenevää väkeä, jolla riittää resursseja ja kapasiteettia organisoida jonkinlainen kansannousu. Jos nykyinen kärjistyminen jatkuu, tilanne alkaa muistuttaa kevättä 1918 edeltäneitä vuosia ja vuosikymmeniä. Hyväosaisimpien ei todellakaan kannattaisi ajaa vähäosaisimpia tilanteeseen, jossa he tuntevat, ettei enää ole mitään menetettävää. Ja tähän ei kelpaa selitykseksi, että yhden menestys ei ole toiselta pois. Loogisesti asiaa ei voine selittää sinne tai tänne. Ihmisten oma kokemus ja tunteet ratkaisevat ja motivoivat niihin tekoihin, joita he tekevät.
En ole ennustaja, enkä edes tulevaisuudentutkija. Enkä usko siihenkään, että historia toistaa itseään. Historia ei ole tulevaisuuden malli, vaikka yhtäläisyyksiä varmasti on nähtävissä, kunhan tulevaisuudestakin tulee menneisyyttä. Sen sijaan siitä olen varma, että ne jotka erityisesti hyötyvät tämän hetken tilanteesta, vastustavat muutosta kaikin keinoin. Viimeisin väitteeni on yhtä altis eipäs-kiistolle kuin ap:n viesti. Sen myönnän. Ehkä joku hyväosainen oikeastikin haluaa vähäosaisille hyvää ja on valmis panostamaan siihen. En vain ole kuullut yhdestäkään tapauksesta, saati tavannut moista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä näin, mutta mikä sitten on se vaihtoehto?
Perussuomalaisia monet äänestivät vaihtoehtona, mutta käytännössä sekin on vain yksi puolue muiden joukossa. Eikä mulla ainakaan ole parempaakaan ideaa miten asiat sitten hoidettaisiin kuin puoluesysteemin kautta.