Hypoteettinen kysymys: Jos saisit vahinkolapsen miehesi veljen kanssa, kertoisitko miehellesi?

Olisi varmasti suurempi järkytys se, että hänellä olisi veli.

Aika epäolennainen kysymys kertooko miehelle. Oikea kysymys kuuluu mitkä LAPSEN oikeudet on tässä tilanteessa. Onko oikein salata lapselta, kuka hänen isänsä on? Sen takia, että äiti hyppii vieraissa?

Ja mikä vahinkolapsi? Jos nimitys on tämä jo ennen syntymää niin onko lähtökohta kovin hyvä hänelle?

Aika epäolennainen kysymys kertooko miehelle. Oikea kysymys kuuluu mitkä LAPSEN oikeudet on tässä tilanteessa. Onko oikein salata lapselta, kuka hänen isänsä on? Sen takia, että äiti hyppii vieraissa? Ja mikä vahinkolapsi? Jos nimitys on tämä jo ennen syntymää niin onko lähtökohta kovin hyvä hänelle?

rakastavan isän luona. Eihän ottolapsetkaan aina tiedä biologista isäänsä. Isä on se jo kasvattaa ja on lähellä. Kertominen ei ole yksioikoista, nimittäin voi olla, että veljelläkin on perhe. Yhden yön mokasta ei kannata pann akärsinään koko sukua ja useita lapsia ja aikuisia.

kertoisi?

En kertoisi edes lapselle. Saati sille veljelle. Silloin kukaan muu ei kärso. Pilaat miehen elämän kertomalla

Suomi on täynnä traumatisoituneita ottolapsia, jotka on vasta aikuisena saaneet selville oikeat biologiset vanhempansa. Monet on kokeneet vierauden tunnetta, aavistaneet jotain. Ennenhän ajateltiin, ettei lapsen tarvitse välttämättä tietää. Nykyään onneksi jo laki velvoittaa adoptiolapselle kertomaan. Lapsella on ihan lain mukaankin oikeus tietää biologinen isänsä, saati moraalinen oikeus.

Tuollainen asia ei koskaan voi jäädä lopullisesti salaisuudeksi. Se paljastuu AINA ennemmin tai myöhemmin. Mieti, onko parempi nyt vai sitten kun lapsi on jo aikuinen.

Perimä EI ole sama veljeksillä. DNA on täysin eri ja asia tulee kyllä ilmi aivan varmasti.

miehen veli kaukana mun miesmausta;)



Mutta jos tällanen tilanne olisi, niin en kyllä voisi jatkaa edes miehen kanssa olemista ja anoppilassa kyläilyä, eli eroaisin varmaan pikimmiten harrastettuani seksiä mieheni veljen kanssa kertomatta tapahtuneesta miehelle, jotta ei menettäisi myös hänelle tärkeää veljeään.

miehen veli kaukana mun miesmausta;)



Mutta jos tällanen tilanne olisi, niin en kyllä voisi jatkaa edes miehen kanssa olemista ja anoppilassa kyläilyä, eli eroaisin varmaan pikimmiten harrastettuani seksiä mieheni veljen kanssa kertomatta tapahtuneesta miehelle, jotta ei menettäisi myös hänelle tärkeää veljeään.

miten tuosta voisi ennemmin tai myöhemmin jäädä kiinni, häh? suurin osa ihmisistä ei testaa mitään..



mun mielestä pilaat kaikkien elämän kertomalla omasta mokasta. pitäisi kantaa teon seuraukset.

Asuivat samassa taloudessa.Sitä en tiedä tiesikö mies. Miniä oli kertonut hyvälle ystävälle.

vaikka miehen veli voisi olla miehelle melkein ulkonäkökaksonen niin en tosiaan jättäis kertomatta miehelle, koska



Tod.näk. kyseessä ois raiskaus



tai



Jos nyt mielenhäiriössä ikinä jotain niin typerää tekisin niin toki kertoisin, puolisolla on oikeus valita haluaako elää kanssani moisen jälkeen vai ei, vain luuserisääliö jättäis kertomatta.

Edelleen hypoteettisesti, jos minulla olisi ollut seksiä jonkun muun suurin piirtein mieheni ulkonäköä vastaavan ihmisen kanssa joka ei enää olisi elämässäni niin sitten en ehkä kertoisi. Mutta miehen veli olisi liian lähellä. Edessä olisi elämänikäinen ahdistus jos ei kertoisi.

Eli EN uskottelisi miehelleni hänen olevan isä. Tilanteesta riippuen joko tekisin abortin tai kertoisin totuuden ja valitsisin yksinhuoltajuuden.

Eli EN uskottelisi miehelleni hänen olevan isä. Tilanteesta riippuen joko tekisin abortin tai kertoisin totuuden ja valitsisin yksinhuoltajuuden.

ahdistus pitäisi siirtää mieheen, joka ei ole tehnyt mitään? Ei kai kenenkään oma paha ole tekemisestä voi lähteä sillä pois, että kertoo toiselle ja loukkaa tätä? Jokaisen on itse vastattava seurauksista, eikä siirtää sitää pahaa oloaan toiselle.