Miten voin varmistaa ettei valitsemani psykoterapeutti ole itse hullu?
Muut edellytykset
Kelan terapiaa antavan terapeutin tulee olla itse työkykyinen. Jos terapeutti tulee osittain tai kokonaan työkyvyttömäksi
ammattiinsa käynnissä olevan terapian aikana, hänen mahdollisuutensa toimia Kelan tuella järjestettävän
psykoterapian antajana harkitaan tapauskohtaisesti erikseen. Tällöin otetaan huomioon tehtävien ratkaisujen merkitys
kuntoutuvan asiakkaan kannalta. Silloin kun terapeutti on psykiatrisen sairauden vuoksi työkyvytön tai saa itse terapiaa,
hän ei voi toimia Kelan tuella järjestettävän psykoterapian antajana.
Kommentit (22)
Toiset vain pärjäävät sen hulluutensa kanssa. Toiset tarvitsevat muiden apua.
päättää itse sairastua lopullisesti kannattaa hakeutua toiselle terapeutille.
Itse opiskelen psykologiksi ja teen kaikkeni, että olisin myös itse mahdollisimman hyvässä henkisessä tasapainossa. Tosin tämäkään ei luonnollisesti tarkoita täyttä ongelmattomuutta, koska monet henkiset ongelmat ovat hyvin inhimillisiä, vaan ennemminkin niiden aktiivista käsittelyä.
Terapeutitkaan eivät ole yli-ihmisiä. Mielestäni hyvä terapeutti on juurikin sellainen, joka myöntää omatkin ongelmansa ja pyrkii ratkaisemaan ne. Siinä saatetaan tarvita itsekin ihan ammatilaisen tukea. Se ei ole mikään ammattitaidottomuuden merkki. Haitallisempaa terapeutilta olisi "unohtaa itsensä", kieltää omat tunteensa, jolloin ennemmin tai myöhemmin hänen mielenterveytensä järkkyisi pahemman kerran.
kannattaa etsiä mielummin kognitiivinen terapeutti kuin vaikkapa analyyttisesti suuntautunut.
Yksityiselämässään jokainen saa olla vähän vinksahtanut.
mun EGO ei nimittäin kestä sitä että joku toinen on hullumpi kuin minä.
Aloita vaikka vastaamalla niihin ja pyydä sitä julkaisemaan sun jutut.
En mene sellaiselle terapeutilla, joka vaan kuuntelee, kun minä puhun. Vaikka rakastankin itseäni enemmän kuin ketään toista aikuista.
Monia hullujakin on vapaalla jalalla eivätkä pahemmin erotu massasta. Harvoja enää suljetaan mielisairaaloihin.
Hän on kärsinyt masennuksesta jo kauan. Välillä meni paremmin ja välillä käytiin sitten psykiatrilla.
Ei haitannut mua.
vai sattuuko kohdallesi sellainen, joka ei ole itse sekoamassa tai seonnut joskus.
Ja neuvoja en ota, ratkaisuehdotuksia ehkä, mutta jos ne eivät miellytä, teen niinkuin itsestä tuntuu. Kuten olen tehnyt tähänkin asti.
...ja ammatiltaan psykoterapeutti, on yhä edelleen. Hän asensi mikrofoneja paikkoihin, joissa liikun (esim. työpaikalleni) saadakseen todistetuksi, että rakastelen kaikkialla kaikkien kanssa. Itse hän oli seksiaddikti ja toi tuliaisina minulle tartunnankin (mutta syytti siitä minua). Hän halusi viedä minut väkisin hypnoosiin, jotta tunnustaisin "kaiken". Hän kielsi minua tapaamasta miespuolisia ystäviä ja löi, jos esimerkiksi tulin kotiin 12 minuuttia yli sovitun ajan ("olet käynyt panemassa naapurirapussa ne 12 minuuttia") tai sylki kasvoihin. Hänellä oli aina kaikki laskut maksamatta ja ulosotossa, hän riitaantui milloin kenenkin kaupan myyjän kanssa, koska kaikki nälvivät ja loukkasivat häntä – riidoissa hän uhkasi kirjoittaa aina vastapuolelle pakkohoitolähetteen. Hänen kotinsa oli niin sotkuinen, ettei toisen huoneen ovea edes voinut avata kun lattialla oli rojua melkein polviin asti, myös ruoantähteitä. Se oli kamalaa aikaa ja olisi kiinnostavaa ja kamalaa tietää, miten monen potilaansa elämän tämä terapeutti onkaan mahtanut nyrjäyttää sijoiltaan tähtitieteellistä maksua vastaan.
Itse tapasin juuri muutamia eräissä juhlissa. Olivat kyllä jokainen aika pihalla itsensä kanssa. Tavallaan sen voi ajatella auttavankin työssä - ymmärrystä varmaan riittää enemmän, kun on itsekin vinksahtanut. Mutta terapeutin kai tulisi kyetä jonkinlaiseen objektiivisuuteen, ja se voi olla vaikeaa, jos on kovin pahoja lukkoja omassa itsessä aktiivisena.
nimenomaan narsistisella tavalla. Uskon, että nautti työstään saadessaan mestaroida toisten elämää. Onneksi hän otti ja kuoli ennen kuin ehti suistaa raiteiltaan kovin monen elämän.
Itse kävin terapiassa ex-miehen jäljiltä, ja ai että se on tehnyt hyvää loppuelämälleni. Terapeutti oli lämmin, kokenut, kauniilla tavalla jämäkkäkin, kerrassaan omiaan minulle. Sitä en kyllä tiedä oliko hän hullu (sitä vaikutelmaa en saanut), mutta apua häneltä sain.
...ja ammatiltaan psykoterapeutti, on yhä edelleen. Hän asensi mikrofoneja paikkoihin, joissa liikun (esim. työpaikalleni) saadakseen todistetuksi, että rakastelen kaikkialla kaikkien kanssa. Itse hän oli seksiaddikti ja toi tuliaisina minulle tartunnankin (mutta syytti siitä minua). Hän halusi viedä minut väkisin hypnoosiin, jotta tunnustaisin "kaiken". Hän kielsi minua tapaamasta miespuolisia ystäviä ja löi, jos esimerkiksi tulin kotiin 12 minuuttia yli sovitun ajan ("olet käynyt panemassa naapurirapussa ne 12 minuuttia") tai sylki kasvoihin. Hänellä oli aina kaikki laskut maksamatta ja ulosotossa, hän riitaantui milloin kenenkin kaupan myyjän kanssa, koska kaikki nälvivät ja loukkasivat häntä – riidoissa hän uhkasi kirjoittaa aina vastapuolelle pakkohoitolähetteen. Hänen kotinsa oli niin sotkuinen, ettei toisen huoneen ovea edes voinut avata kun lattialla oli rojua melkein polviin asti, myös ruoantähteitä. Se oli kamalaa aikaa ja olisi kiinnostavaa ja kamalaa tietää, miten monen potilaansa elämän tämä terapeutti onkaan mahtanut nyrjäyttää sijoiltaan tähtitieteellistä maksua vastaan.
Taannoin oli MOTissa juttua erittäin kummallisesta kouluttajatahosta, josta valmistuneisiin psykoterapeutteihin en voisi itse luottaa yhtäään. Ottaisin siis selvää, mistä terapeutti on valmistunut. En menisi ainakaan sellaiselle, joka on valmistunut Helsingin Psykoterapiainstituutista.
http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/ajankohtaisohjelmien-aiheita/mot-terapia…
tulkittiin kasvojen piirteistä ja kallon muodosta. :)
Kannattaa varmaankin ottaa yhteyttä ja arvioida sen perusteella terapeutin toimintakyky ja sopivuus itselle.