Kiroileeko teidän miehenne hoitaessaan vauvaa yöllä?
Meillä herättelijävauva, joka jo 10kk ja yöimetys loptettu ja muuten sitten hyssytettävä jos herättelee. Teemme sitä vähän vuorovedoin miehen kanssa, ja toki opetamme vauvaa ettei saa yöpalvelua. Mutta viime yönä taas mies kiukkuisena "anna sille joku saatanan vellipullo, vittu tätä jaksa" kun vauva herätti toista kertaa yöllä. INHOAN että mies kiroilee vauvanhoidossa! Ei nyt niin ihmeellistä ole että vauvat herätelevät, eihän se kivaa ole vanhemmille, mutta jotenkin tuo kiroilu vauvanhoitoon liittyen ei vaan kuulu asiaan!! Mies perustelee että kun väsyttää, ei jaksa.. joo, niin minuakin mutten kiroile.
Kommentit (36)
Mutta harvoin enkä silloinkaan pidä siitä. On myös joskus paiskannut makkarin oven voimalla kiinni mennessään sohvalle nukkumaan. Meillä on kolme pientä lasta, joten kokonaisia yöunia en ole nukkunut yli kolmeen vuoteen, mies silloin tällöin saa sellaisen onnen kokea, joten ymmärrän kyllä, että välillä hermostuttaa kun esikoinen esim. herättää ja alkaa meuhkata ettei voi nukkua kun peitto on väärän värinen.
Ap, mitä jos sovitte hoitavanne vauvaa esim. vuoroöin, jolloin toinen voi nukkua rauhassa toisessa huoneessa. Jos mies ei ennen hirveästi heräillyt vauvaa hoitamaan (siis silloin kun vielä imetit öisin) niin voi kestää hetken aikaa ennen kuin tottuu yöheräilyihin osana lapsiperhe-elämää.
Mutta tokikaan tuo kiroilu ei ole asiallista ja tuntuu pahalle kun eihän vauva ole tehnyt mitään ansaitakseen sitä. Jos kiroilu on aika harvinaista, anna mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Siis mikä hemmetin määre on, että kotiäidin pitää herätä ja "työssäkäyvä nukkuu"? Haloo.. nyt kyse vauvasta 10kk eli jokainen tietää, että työssäkäynti on paljon iisimpää kuin vauvanhoito kotona. Vauva on yhteinen -ei mikään "kotiäidin projekti".
Justiinsa viime viikolla todistin keskustelua, jossa äidit valitteli kun miehet ei hoida lapsiaan (kouluikäisiä) niin että äiti pääsis vapaalle -mut jos ei niiden miesten anneta/käsketä hoitaa lasta vauvasta asti niin ne tottuu kovin mukavaan elämään.
Vastauksena ap:n kysymykseen. Kyllä meillä ainakin hermot menee vuorotellen. Useammin tosin mieheltä. Se on tosi tunteellinen ja lyhyt-pinnainen ihminen, joka ei tahdo jaksaa sitä että lapsille (meillä tarhaikäisiä) pitää asiat toistaa moneen kertaan ja lapset tuntuu aina osaavan sen pinnan venyttäminen äärilaitaan asti. Kiroileminen ei ole hyvä tapa, mutta en usko että saan sen kitkettyä miehestä irti.
Tämä ei kuitenkaan ole tehnyt miehestäni huonoa isää vaan hän kyllä esimerkillisesti hoitaa ja puuhaa lasten kanssa. Mä käyn harrastuksissa/iltamenoissa ja muutaman kerran vuodessa myös itse viikonloppureissuilla. Ei ole KOSKAAN ollut mikään juttu meillä. Lapset ovat yhteisiä. piste.
yhden ainoan 11-kuisen hoitaminen kotona on huomattavasti helpompaa kuin valvoa yö ja käydä töissä päivä.
Älä nyt viitsi, aikuinen ihminen!
Miten se AIKUINEN mies ei voi ymmärtää, miten typerää käytöksensä on? Ensinnäkin lapsi pelkää oikeasti, toisekseen ensimmäiset sanat ovatkin sitten juuri näitä ihanuuksia..
Sanottu on miljoonia kertoja, nykyään olenkin jo niin luovuttanut että teen kaiken itse. Tyhmää, eikä jaksaminen tunnu riittävän. En vain halua lapseni "kärsivän" turhaan.
Valvoo yöt ja tienaa rahaa päivät - ja mamma makaa himassa päiväunilla vauvan kanssa ja pällistelee kun mies alkaa uupua!
Mitäs kun sillä mammalla on pari isompaa mukulaa, joista isomman kuskaa aamuisin tarhaan ja iltapäivällä takas ja siinä välissä hoitaa ja ulkoiluttaa sitä uhmaikäistä taaperoa ja kitisevää vauvaa? Taapero nukkuu päikkärit jos nukkuu eikä varmasti samaan aikaan kuin se vauva.
"Työssäkäynti helpompaa??" Millaisissa töissä teidän miehet oikeen on? Jossain tehtaan liukuhihnalla? Sänkyjen koemakaajina Aku Ankka -tyyliin?
Meillä mies tekee niin vaativaa ajatustyötä, ettei siitä väsyneenä tule mitään. Sitten menee ylitöiksi ja on paljon poissa kotoa. Toivoisin, että myös esim. bussikuskit ym. saisivat nukkua yönsä kunnolla ja olisivat töissä skarppeja.
T: Kotiäiti, joka ei nuku päiväunia, mutta hoitaa yövalvomiset. (Mies antaa nukkua sitten viikonlopusta toisen päivän.)
niin vauva voi myös huonosti. Minusta kotiäidin työ voi olla tosi rankkaa ja erityisesti väsyneenä äidin masennusriski on suuri. On tietysti luonnollista, että äiti hoitaa yöimetykset, mutta olisi reilua saada edes yksi hyvin nukuttu yö viikossa.
olla aikamoinen prinsessa. Tai sit miehelläs on todella helppo duuni :D
Siis mikä hemmetin määre on, että kotiäidin pitää herätä ja "työssäkäyvä nukkuu"? Haloo.. nyt kyse vauvasta 10kk eli jokainen tietää, että työssäkäynti on paljon iisimpää kuin vauvanhoito kotona. Vauva on yhteinen -ei mikään "kotiäidin projekti".
Justiinsa viime viikolla todistin keskustelua, jossa äidit valitteli kun miehet ei hoida lapsiaan (kouluikäisiä) niin että äiti pääsis vapaalle -mut jos ei niiden miesten anneta/käsketä hoitaa lasta vauvasta asti niin ne tottuu kovin mukavaan elämään.
Vastauksena ap:n kysymykseen. Kyllä meillä ainakin hermot menee vuorotellen. Useammin tosin mieheltä. Se on tosi tunteellinen ja lyhyt-pinnainen ihminen, joka ei tahdo jaksaa sitä että lapsille (meillä tarhaikäisiä) pitää asiat toistaa moneen kertaan ja lapset tuntuu aina osaavan sen pinnan venyttäminen äärilaitaan asti. Kiroileminen ei ole hyvä tapa, mutta en usko että saan sen kitkettyä miehestä irti.
Tämä ei kuitenkaan ole tehnyt miehestäni huonoa isää vaan hän kyllä esimerkillisesti hoitaa ja puuhaa lasten kanssa. Mä käyn harrastuksissa/iltamenoissa ja muutaman kerran vuodessa myös itse viikonloppureissuilla. Ei ole KOSKAAN ollut mikään juttu meillä. Lapset ovat yhteisiä. piste.
"Työssäkäynti helpompaa??" Millaisissa töissä teidän miehet oikeen on? Jossain tehtaan liukuhihnalla? Sänkyjen koemakaajina Aku Ankka -tyyliin?
Meillä mies tekee niin vaativaa ajatustyötä, ettei siitä väsyneenä tule mitään. Sitten menee ylitöiksi ja on paljon poissa kotoa. Toivoisin, että myös esim. bussikuskit ym. saisivat nukkua yönsä kunnolla ja olisivat töissä skarppeja.
T: Kotiäiti, joka ei nuku päiväunia, mutta hoitaa yövalvomiset. (Mies antaa nukkua sitten viikonlopusta toisen päivän.)
mutta itse kyllä vauvavaiheessa öisin kiroilin.
Mutta en enää, lapset jo 2 ja 5 ja nukkuvat aina hyvin.
ja jos jollakulla on voimia ja rahkeita pohtia jonkun kielenkäyttöä, hän ei ole uupunut, vaan elämää kokematon hemmoteltu rinssessa.
oli tilanne, että olisi teoriassa voinut nukkua päiväuniaikaan. Tosin itse tein silloin yliopistolla jatko-opintoja, joten sitä tein sitten silloin, ja jos en sitä, niin olin kävelylenkillä vaunuilla. En muista, että ikinä olisin nukkunut päiväuniaikaan. Seuraavien vauvojen kanssa sitten se olisikin ollut mahdotonta, koska muilla sisaruksilla ei silloin ollutkaan mitään päiväuniaikoja.
Itse olen aina kokenut, että töihin meno on lepäämistä, ja sitä vanhemman omaa aikaa. Olen yläkoulun ope.
Siinä vaiheessa kyllä yleensä mies ohjaa mut alakertaan sohvalle nukkumaan ja hoitaa itse lopun yön.
Meillä siis mies paaaaaaljon kärsivällisempi kuin minä.
Minulla on kaksi lasta, isompi erityislapsi ja nuorempi astmalapsi.
Enkä muuten ikinä kuskanntu sitä isompaan mihinkään tarhaan, vaan hoidin molemmat kotona. Tietenkin.
Ja tuossa mallissa, jossa isompi viedään hoitoon se äiti voi tasan nukkua silloin kuin vauvakin. Hänhän ei hoida sitä isompaa!
Ja ap:lla on yksi ainoa 10-kuinen lapsi.
Valvoo yöt ja tienaa rahaa päivät - ja mamma makaa himassa päiväunilla vauvan kanssa ja pällistelee kun mies alkaa uupua!