Kiroileeko teidän miehenne hoitaessaan vauvaa yöllä?
Meillä herättelijävauva, joka jo 10kk ja yöimetys loptettu ja muuten sitten hyssytettävä jos herättelee. Teemme sitä vähän vuorovedoin miehen kanssa, ja toki opetamme vauvaa ettei saa yöpalvelua. Mutta viime yönä taas mies kiukkuisena "anna sille joku saatanan vellipullo, vittu tätä jaksa" kun vauva herätti toista kertaa yöllä. INHOAN että mies kiroilee vauvanhoidossa! Ei nyt niin ihmeellistä ole että vauvat herätelevät, eihän se kivaa ole vanhemmille, mutta jotenkin tuo kiroilu vauvanhoitoon liittyen ei vaan kuulu asiaan!! Mies perustelee että kun väsyttää, ei jaksa.. joo, niin minuakin mutten kiroile.
Kommentit (36)
laskettelee suusta ulos tulevina vuosina kun pikkulapsi on hankala, kiukutteleva, väsynyt, itkuinen, sairas, leikkikaveria vaativa, sylin kipeä!!
Typerä mies todellakin!!!
vauvaa yöllä. Joten ei kiroile :D
Meillä siis 5 lasta.. ja mä olen herkkäuninen, mies on erittäin sukeäuninen. Joten jako on aina ollut helpompi näin ;)
mutta minä kiroan :D
mä kiroilen myös päivällä. En tosin ole hirveän ylpeä, mutta kun yli kolme vuotta on enemmän tai vähemmän univelkaa, niin kyllä sitä "välillä" pinna kiristyy. Tai patjat pississä 2, 3 kertaa viikossa, tai vaipan vaihtoa, pissiä hoisuissa, kaatuneita ja kaadettua kuppeja, töitä (vuoro sellaista). Joskus lapset on nukkumassa, kun tulen töistä ja seuraavaksi on aamuvuoro ja jos tulee jotain ylimääräistä, niin taas v*tuttaa. Toinen mukuloista on siis vaipoissa ja toinen ei. Juu, ja meillä on keittiöremppa meneillään...
Jotenkin nyt en ....? Monet miehet on taitavia käyttään työtään verukkeena ja syöttävät mitä sattuu vaimoilleen. Olen oikeesti huomannut tämän asenteen olevan vallitseva joka puolella. Ja ymmärränkin jujun, koska pikkulasten kanssa olo on tosityötä ja jatkuvana kuluttaa henkiset voimavarat. Juuri pikkulasten kotiäitien pitäisi ainakin kahdesti viikossa päästä muutamaksi tunniksi jumppaan, shoppaileen jne....Heidät pitäisi ajaa ulos talosta!!
Munkin ihana mies yritti oikein tosissaan mut en ollut jymäytettävänä. Harmittelen vaan et itsekin nielin alkuvuodet! Idea on tämä, kun lapsia hankitaan MOLEMMAT luopuvat paljosta ja piste!!!
lastenhoitoon mutta myönnän, että olen itsekin väsyneenä sortunut samaan.
Meillä muuten mies heräsi pääsääntöisesti yöllä vauvan kanssa (juu, ja kävi töissä). Johtui siitä, että minä olen niin sikeäuninen etten herännyt vauvan huutoon =D
Mutta minusta ne yöheräilyt kuuluvat molemmille. Tai siis pääsääntöisesti tietenkin sille, joka on kotona, mutta mitä siitä tulisi, että kotona oleva vanhempi on niin pahoissa univeloissa että alkaa jo voida pahoin. Ne lapset eivät ole vain äidin projekti.
mies saa nukkua yöt!
Kotona olo on helppoa jos yhtään on oirganisoinut sitä eikä vaan makaa sohvalla (tai tietsillä) ja anna elämän vyöryä yli.
Viikonloppuisin mies ottaa isommat että saan nukkua vauvan kanssa pidempään.
Imetin yöllä vielä kun vauva oli 10 kk. Lopetin yöimetyksen vasta kun täytti 2 v. Miksi sun nyt jo piti yöimetys lopettaa?!! Imetä yöllä, niin pääsette helpommalla. Anna miehesi nukkua. ÄIDIN hormonit auttaa äitiä nukahtamaan uudelleen imetyksen jälkeen. Isällä ei hormoneja ole joten isä ei pysty nukahtamaan yöllä uudelleen, kun on antanut maidon vauvalle.
Meillä kyllä onneksi mieskin osallistuu yövalvomisiin. Minun puolestani jokainen saa valvoa lastensa kanssa vaikka 15 vuotta putkeen, ei oo multa pois. Mutta se että vedotaan siihen, että miehellä on ah ja voih niin kamalan raskasta töissä, ettei voi edes viikonloppuisin/vapaapäivinä lasten kanssa valvoa, on naurettavaa. Monilla äideillä kun se lasten kanssa heräily jatkuu senkin jälkeen kun palataan työelämään, ja kappas, yhtäkkiä ei olekaan niin vaativaa jos joutuu heräilemään työpäiviä edeltävinä öinä. Tiedän montakin tällaista tapausta. Ja näiden samojen tapausten miehet jaksaa kyllä baarissä riekkua tai harrastustensa kanssa jopa työpäivää edeltävinä öinä...
Mutta joo, meillä minäkin olen se lyhytpinnaisempi. Varsinkin jos on univelkaa liikaa niskassa. Senpä takia on ehkä hyvä, että mies valvoo myös osansa ;)
paivalla paikkareita lapsen kanssa.
Ja sit se ärsyttää niin paljon, etten saa enää unta. Ja sit se ärsyttää vielä enemmän.
mutta MINÄ kiroilen (vaikka en muuten juuri kiroilekaan). Olen valvonut jä heräillyt joka yö useamman lapsen kanssa viimeiset 5 vuotta, joten saattaa siinä muutama ruma sana lennellä joo, kun olen niin loppu henkisesti ja fyysisesti (rytmihäiriöitäkin jo).
Päivällä en siis kiroile ainakaan hemmettiä pahempaa, mutta yöllä... en vain jaksa.
Jos ei, se kotiäiti tietty hoitaa myös nuo valvomiset. Täysin kohtuutonta, että työssäkäyvänkin pitää heräillä.
eikä tietenkään kuulukaan lapselle tai lapsen kuullen kiroilla.
Siinä vaiheessa kyllä yleensä mies ohjaa mut alakertaan sohvalle nukkumaan ja hoitaa itse lopun yön.
Jos ei, se kotiäiti tietty hoitaa myös nuo valvomiset. Täysin kohtuutonta, että työssäkäyvänkin pitää heräillä.
nukkua. Kyllä lasten hoito on ihan yhtä arvokasta kuin työssäkäyntikin, eikä kukaan pärjää, jos univelkaa kertyy vuosien ajan.
ei-ap
meillä jos mies kiroilee vauvanhoidon takii, niin meen siihen aina itse ja sanon et anna mun hoitaa. Sit mies suuttuu mulle ja rupee huutaan ja kiroileen. Vauva säihkähtää sit sitä ja alkaa kauhee huuto konsertti :( joten parempi vaan tehä kaikki itse, oon huomannu....
Meillä mennään myös vuorovedoin, tai no minä nukun ehkä 4yötä/vko vauvan 9kk kanssa ja mies loput yöt. Meillä kun mies on itse sitä mieltä, että kyllä aikuinen terve mies nyt jaksaa työnsä hoitaa vaikka yksi huonosti nukuttu yö onkin takana. Mies tekee vaativaa työtä mutta ei ole pumpulista.
Minä olen molempien lasten kanssa nukkunut yksin ekat 4-5 kuukautta, sen jälkeen on yleensä jaksaminen loppunut ja mies on astunut hätiin. Ei ole mitään järkeä, että yksi ihminen on ihan kanttuvei univelasta kun sitä univelkaa voi edes himpun verran tasata.
Mutta joo, on tullut muutampikin kerta kiroiltua yöllä lapselle. En ole siitä ylpeä mutta näin se vain nyt on ollut.