Mikä oli tärkein tekijä masennuksesta selviämisessä?

Lääkitys, teapia, aika ja oma perhe. Ennen kaikkea puolion tuki. Ja tärkeä oli myös sairauloma.

Ekalla kerralla terapia loppui liian aikasin.

Nyt toista kertaa toipumassa masennuksesta. Terapia jatkuu vielä pitkään. Onneksi eri terapeutti ja eri lääkäri.

Sairauslomani oli tällä kertaa lyhyempi, mutta taas osasin hakea apua ajoissa.

että mulla vaikutti eniten se, että kerrankin joku kuunteli ihan oikeasti, mitä mulla oli sanottavana ja sydämellä. Olin joutunut jo pitkään tukahduttamaan tunteitani ja olemaan hiljaa omasta olostani, koska se tyssättiin täysin sellaisella päättömällä perusteella, että jos sanon mulla olevan paha mieli, mulla sitten on paha mieli, mutta jos vannon ja vakuutan olevani hyväntuulinen, sitten olen varmasti hyväntuulinen. Lopulta pääsin vertaistukiryhmään, jossa sanottiin, ettei mun tarvitse olla hyväntuulinen, vaan olen masentunut, koska olen yrittänyt olla sitä liian pitkään.

pystyin taas nukkumaan normaalisti.

kävin kuntosalilla ja step aerobicissa.

olla masentunut. Toisekseen terapia, kunon psykoterapia monen vuoden ajan.

Se, että joku oikeasti kuunteli. Vaikeimpina aikoina erottui myös todelliset ystävät.

Olin tosi huonossa jamassa ja kaikkea kokeiltiin terapian ohella: sairaalahoitoa, lääkkeitä, jopa sähköshokkeja. Olen aina vähätellyt lääkkeiden merkitystä, mutta todennäköisesti nekin auttoivat. Ystävien ja vanhempien apu oli ihan välttämätöntä myöskin, mutta kyllä tuo terapia yksinään kaikkein tärkein tekijä oli. Ensimmäiset kuukauden kävin joka päivä, sitten kolme kertaa ja viimeisen puoli vuotta vain kerran viikossa. Kaksi vuotta tähän 100% sairastamiseen meni ja hyvin siinä loppujen lopuksi kävi.

Terapian kautta tajusin, että minä olen ihan ok just näin. Ei tarvitse olla täydellinen, virheitä voi tehdä ja olla silti itselleen lempeä ja rakastava.

Lääkkeet auttavat pahimpaan, niitä kannattaa syödä vaikeaan masennukseen. Mut intensiivinen terapia auttoi eniten, rakkaus tyttäreen ja mieheeni, lisäksi tytär "pakotti" jaksamaan ja mies oli suurena tukena kaikessa.

Keskivaikeaan tai vaikeaan masennukseen eivät rahahuolten loppuminen tai liikunta eivät ikävä kyllä riitä. Liikunnasta on tosin todistettua hyötyä masennukseen mut ei se niitä ongelmia poista.

lääkitys, aviomiehen ja perheen tuki ja hyväksyntä. Ammattiapu ja ammatillinen tukihenkilö. Sairauslomalla oli aikaa toipua ja kerätä voimia. Valo on mulle todella tarpeellinen!

tyroksiinihoito aloitettiin.

ja säännölliset elintavat. Riittävä lepo, riittävä ulkoilu ja terveellinen ruoka säännöllisesti. Rutiinit auttavat. Ja se että pyrkii fyysisempään elämäntapaan.

Mua auttoi pitkä terapia

mun masennus laukeaisi rahalla. Ei vaan ole näköpiirissä : (

Mutta sen lisäksi tulee liikunta ja terveelliset elintavat.

- Aika ja lepääminen.



- Negatiivisten ihmisten rohkea karsiminen lähipiiristä. Ei kannata seurustella sellaisten ihmisten kanssa, jotka vain vetävät sinut mukanaan syövereihin. Itselläni tämä tarkoitti narsistisesta vanhemmasta irtaantumista, lopullisesti.



- Henkinen rauha ja rauhoittuminen, oppiminen rakastamaan ja arvostamaan itseään juuri sellaisena kuin on. Itsensä kuunteleminen.



- Masennuslääkkeet ja rauhoittavat tarvittaessa, esim. stressaavissa sosiaalisissa tilanteissa.



- Puhuminen, sekä terapiassa että läheisille. Puhuessa monet umpisolmut avautuvat.



- Ulkoilu, liikunta ja joku uusi innostava harrastus, jossa voi mahdollisesti seurustella myös muiden ihmisten kanssa.