Kurjuutta perheille LS ilmoituksilla

Vanhempien ja lasten fyysistä ja psyykkistä sairautta, työttömyyttä, "sairaita" eli homeisia asuntoja jne. Kertynyt todella paljon kurjia juttuja, joiden vuoksi ITSE olemme hakeutuneet lastensuojelun piiriin. Tuen tarvetta olisi, mutta tässä nykyisessä asuinkunnassa sitä ei ole saatavilla. Työntekijät vain kohauttelevat olkapäitään: myöntävät että perhetyöstä emme hyödy, koska kasvatusasioissa ei ole ongelmaa, vaan tarvittaisiin nimenomaan lisäkäsiä ja käytännön apua, joita ei taas täällä ole saatavilla, vaikka olisi mitä suosituksia.



Minä en kyllä muuten ikinä muista keittäneeni perhetyöntekijöille kahveja. Jos ovat meillä käyneet niin ihan olkkarissa on istuttu juttelemassa tai sitten ulkoiltu. Itsekään en juo kahvia, niin en todellakaan rupea sitä keittelemään jollekin perhetyöntekijälle. Sen sijaan jonkun kerran olen käynyt sossun piikkiin kahvilla keskustassa perhetyöntekijän kanssa.

Ne ls:n perhetyöntekijät on kieltämättä kyllä pelottavaa porukkaa. Ne entisen DDR:n agentit tunkeutuvat kotiisi kaksin kappalein ja kyyläävät liikkeitäsi sohvallasi, odottavat kahviasi ja utelevat kaiken näköistä elämästäsi. Sitten kun ne tekevät niitä virheitä ja valheita täynnä olevia raportteja niin niissä riittää sitten selvittämistä. Et pysty mitenkään oikaisemaan heidän väittämiään jossei sinulla ole mitään todisteita. Kuinkakohan monta turhaa huostaanottoa on tapahtunut näidenkin kyylien takia? Tällaiset välikädet mukana soppaa sekoittamassa lisäävät väärinkäsityksiä entuudestaan..

niitä perheitä mitä silmällä pidetään, niin ihan syystä näin on. Ja oikeasti monessa tapauksessa pitäisi herkemmin ottaa lapsi väliaikaisesti huostaan ja odottaa, että vanhempi/vanhemmat saavat sotkunsa selvitettyä. Monesti on käynyt niinkin, että kun niitä lapsia ei oteta pois, vaan ajatellaan, että kyl se siit', niin seuraavalla viikolla lapsi on pahoinpidelty kuoliaaksi tms. Lastensuojelussa ajatellaan LAPSEN etua ja parasta. Ja tottakai, JOS vanhemmat pystyvät huolehtimaan lapsesta se on lapsen paras, mutta todellakaan aina ei näin ole. Ja jälkiä esim pahoinpitelystä peitellään, ettei ne ls-tyypit tajua mitään sellaista.



Miltä tuntuu ajatus, että vaikkapa 3-vuotiasta kidutetaan ja hakataan, mutta ei oteta huostaan, koska vanhemmat eivät halua? SAIRASTA! On sekin helevetin mustavalkoinen ajattelutapa, että vanhemmat rakastaa lastaan yms, koska se ei todellakaan ole aina niin.

Ymmärrän oikein hyvin, että sinun on vaikea muille, saati itsellesi myöntää, että kasvattajan kyvyissäsi ja jaksamisessasi saattaa olla puutteita.



Mutta jos nyt palattaisiin oikeaan elämään. Lastensuojelun työntekijöitä ja resursseja ei ole likipitäenkään tarpeeksi. Turhia palavereita ei ole kenenkään aikaa järjestää, aiheellisistakin tingitään.



Ja huostaanotto on lastensuojelun keinoista kallein ja sen takia siihen ei todellakaan ryhdytä kuin viimeisessä hädässä. Sinun tai kenenkään muunkaan kiusaksi tai litistämiseksi ei lapsia oteta huostaan.



Välillä tietenkin käy niin, että lastensuojelussa lähdetään liikkeelle turhaan. Jokainen ilmoitus on tarkistettava, joten turhaakin työtä tehdään siinä mielessä, että perhe osoittautuu kelvoksi ja avuntarvetta ei olekaan. Mutta aivan varmasti ammattilaiset näkevät tilanteen aika piankin - eivätkä tärvää kallista aikaansa turhaan työhön.



Sinun on tietenkin vaikea itsellesi myöntää, että et olekaan kovin jaksava tai peräti Hyvä äiti. Mieluummin haukut lastensuojelua ja ajattelet, että he vain kafkamaisesti vainoavat lapsiperheitä legitimoidakseen oman työnsä.



Ei se nyt kumminkaan niin ole.... jos sattuisi joskus käymään niin utopistisesti, että lastensuojelulta loppuisivat aidot asiakkaat ja lapsiperheiden olosuhteet kävisivät täydellisiksi, sosiaalityöntekijöiltä eivät työt loppuisi silti koskaan.

motiivi? Tuskin haluavat mitään virkavirheitä tehdä ja kiduttaa perheitä suotta. Kaikki lastensuojelulliset toimenpiteet maksaa todella paljon rahaa erityisesti pienille kunnille eikä niihin turvauduta kuin ihan hätätilanteissa, ikävä kyllä. Paranoidista porukkaa täällä...

motiivi? Tuskin haluavat mitään virkavirheitä tehdä ja kiduttaa perheitä suotta. Kaikki lastensuojelulliset toimenpiteet maksaa todella paljon rahaa erityisesti pienille kunnille eikä niihin turvauduta kuin ihan hätätilanteissa, ikävä kyllä. Paranoidista porukkaa täällä...

Seuraavaksi ap väittää, että lastensuojeluun on valikoitunut sadistisia ja vallanhimoisia ihmisiä, jotka huvikseen kyttää lapsiperheitä...

-51-

Suomeen ja täten kustanna tätä lasten"suojeluksi" kutsuttua puoskarointia. Pyrin välttämään verokarhua kaikilla mahdollisilla tavoilla, täten en ainakaan itse ole osallinen turhiin huostaanottoihin ja elätä ylisuureksi paisunutta hysteeristä rouvien kyttääjäklaania. Nämä kyylät ovat ilmeisesti jokin oma rotunsa, niin outo niiden ajatusmaailma on. Valitettavasti näitä kyylärouvia on joka paikassa eikä niitä pääse karkuun ja niitä värvätään kokajan lisää ja lisää. Nyky Suomi on pahenpi kyttäysvaltio kuin DDR oli aikoinaan.

motiivi? Tuskin haluavat mitään virkavirheitä tehdä ja kiduttaa perheitä suotta. Kaikki lastensuojelulliset toimenpiteet maksaa todella paljon rahaa erityisesti pienille kunnille eikä niihin turvauduta kuin ihan hätätilanteissa, ikävä kyllä. Paranoidista porukkaa täällä...

Seuraavaksi ap väittää, että lastensuojeluun on valikoitunut sadistisia ja vallanhimoisia ihmisiä, jotka huvikseen kyttää lapsiperheitä...

-51-

Sossuarmeijaan näitä sadistisia ja vallanhimoisia ihmisiäkin mahtuu aivan varmasti, kai ne sossutkin näitä ihmisapinoita on, vai onko ne ihan oma lajinsa.

Auttajia on yksinkertaisesti liikaa. On sosiaalihuolto, terveyskeskukset, hoitolaitokset, poliisit ja epämääräinen joukko avohoidon palveluja. Lisäksi löytyy suuri joukko oikeuden piirissä toimivia ammattilaisia, erilaisia yhdistyksiä, perhetyöntekijöitä, lastenkoteja, lapsikyliä, isovanhempia, läheisiä, psykologeja, hoitajia – auttajien rinki tuntuu loppumattomalta.



Keskusteluyhteys eri viranomaisten kesken ei yksinkertaisesti toimi. Jokainen hoitaa vain oman siivunsa ja lapsi jätetään yksin kaiken keskelle.



Miten voimme odottaa, että seuraavasta sukupolvesta tulee vastuuntuntoisia ja itsestään huolehtivia ihmisiä, kun heitä jo pienestä pitäen pompotetaan vanhempiensa kanssa luukulta luukulle? Sata-komitea yritti saada näihin asioihin jonkinlaista ratkaisua, mutta vieläkin lapsiperheet seikkailevat todellisessa auttajien viidakossa.



Tähän kaikkeen on yksi todella helppo ja yksinkertainen ratkaisu. Se vaatii kuitenkin toteutuakseen rahaa. Lopettakaamme lastenkotibisnes ja lasten erottaminen vanhemmista. Lastensa kanssa huonosti voivien vanhempien pitäisi saada apua heti vaikeuksien alettua. Ongelmien ei pidä antaa paisua suhteettoman kokoisiksi ja mahdottomiksi hallita. Monelle vanhemmalle lapsi on ainoa linkki elämään. Lapsi antaa voimia jaksaa eteenpäin. Aivan varmasti avuttomatkin vanhemmat rakastavat lapsiaan. He ovat vain olosuhteiden vangeiksi jääneitä ihmisiä.



Ottakaamme nyt vastuu käsiimme ja vaikuttakaamme, miten voimme. Minä vaikutan näin – kirjoittamalla. Toivon, että ihminen avautuisi kuuntelemaan sydämensä ääntä ja alkaisi huolehtia toisista. Lopettaisi väheksymisen, alistamisen ja erottamisen.



Vai olemmeko kuin sopulilauma, joka alkaa hylkiä laumansa jäseniä, jos niitä kertyy yhdelle reviirille liikaa? Tässä saattaa olla perää. Heikoimmille yksilöille meillä ei ole enää tilaa. Vain vahvimmat selviävät tässä eloonjäämistaistelussa. Asiaa meille kaikille pohdittavaksi.

Lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle eli huostaanotettujen lasten hoitaminen maksaa veronmaksajille vuodessa 600 miljoonaa euroa.

Stakesin tutkimusprofessori Matti Rimpelän mukaan summa nousee 50 miljoonalla eurolla joka vuosi.



Lapsen hoitaminen kun maksaa perhekodissa tai muussa laitoksessa tyypillisesti useita satoja euroja vuorokaudessa. Lastensuojelulaitokset ovat saaneet tähän saakka vapaasti hinnoitella palveluitaan, koska Suomessa on niin suuri "lastensuojelun tarve". Ja pyh!



Kreikalle annettu laina on pikku raha suomalaisten lasten ja nuorten hoitobisneksen rinnalla. Sen rahan on suomalainen sosiaalikoneisto hassannut jo moneen kertaan. Ja koko ajan vauhti vain kiihtyy, mutta sosiaalirouvat saavat rötöstellä rauhassa.



Näistä kodin ulkopuolelle sijoitetuista nuorista nimittäin vain viidesosa pystyy myöhemmin tulemaan mukaan työelämään. Neljä viidesosaa siis menetetään.



Tätä voi kutsua todelliseksi rahan tuhlaukseksi!

Vitsi mikä sekopää sä olet! Etkä tiedä yhtään mistään yhtään mitään, oikeesti. Muuta Suomesta pois, jos susta on kauheeta, että lapset joita pahoinpidellään, otetaan kotoaan pois. Ja voi luoja, jos sulla on lapsia!

Jo -90-luvulla esim.Lpr:ssa rakennettiin ns.ryhmäkoteja ja kustannettiin perhekoteja kunnan rahoilla, joilla mm.työttömät pariskunnat maksoivat ok-talojensa lainat huostaanotetuilla lapsilla saaduilla summilla (eettinen elinkeino!?) ja joihin hakemalla haettiin lapsia ja nuoria, jotta ko.pikkubisnes saatiin pyörimään ja niihin eri tahoilta haettavat avustukset ja tuet riittävillä asukasmäärillä nostettua. Toimeentulotuen anominen ajoi monen (yh-)perheen pulaan jo tuolloin. Taloudellinen hätä on suurin syy, miksi moni (yh-)perhe on joutunut ja joutuu sosiaaliviranomaisen 'syyniin' ja syyllistettäväksi ja lastensuojelun turhaan tarkkailuun. Tarkkailuhan ruokkii ilmiötä, löytyy sitä, mitä halutaan ja saadaan jeesustella ja 'leikkiä tärkeää' ihmiskohtaloilla! Minulla on alle 30v. tuttavan tytär, joka on hät'hätää sosionomi sossussa töissä lastensuojelussa ja tekee itse lapsettomana nuorena naisena huostaanottopäätöksiä mutu:lla harva se päivä ja on niin pelastajaa.. Sosiaalivirasto leikkii Jumalaa. Mutta niinhän se on simpansseillakin; hiukan vanhemmat sosiaalisessa hierarkiassa korkeammalla olevat naaraat varastelevat nuorten naaraiden poikasia silloin tällöin, ei kenenkää eduksi. Suomalaisilla ihmisillä hiukan useammin, muttei myöskään kenenkää eduksi, sen sijaan monen (yh-)perheen suureksi tragediaksi.

jonka mukaan niissä sosiaalityöntekijöissä on paljon oman lapsuuden traumauttamia. He "korjaavat" sitten kaikessa sitä omaa ongelmaansa ja näkevät vanhemmissa omat vialliset vanhempansa.



Eivät siis ole lähtökohtaisesti sadistisia, mutta vihaavat vanhempia ja katsovat osaavansa hoitaa asiat paremmin. Luulevat tekevänsä hyvää, vaikkeivät teekään.

motiivi? Tuskin haluavat mitään virkavirheitä tehdä ja kiduttaa perheitä suotta. Kaikki lastensuojelulliset toimenpiteet maksaa todella paljon rahaa erityisesti pienille kunnille eikä niihin turvauduta kuin ihan hätätilanteissa, ikävä kyllä. Paranoidista porukkaa täällä...

Seuraavaksi ap väittää, että lastensuojeluun on valikoitunut sadistisia ja vallanhimoisia ihmisiä, jotka huvikseen kyttää lapsiperheitä...

-51-

Luulisi tyhmemmänkin tajuavan, että kun kyse on työstä jota ei voi tehdä täysin mustavalkoisin säännöin, vaan käyttäen lisäksi inhimillisten yksilöiden omaa arviointikykyä, virheitä tapahtuu aivan muista syistä kuin siitä, että sossu on psykopaatti. Ei kai muutakaan voi odottaa jos asenne on se, että ls-asiakas=vaarallinen lapsenhakkaaja ja hyvä perhe taas ei ole ls-asiakas?

Yksinkertainen esimerkki: Nimetön ilmoittaja epäilee perheen x pahoinpitelevän lapsiaan. Vanhemmat kiistävät jyrkästi eikä näyttöä ole. Pian ehkäpä tulee samanlainen ilmoitus (vaikkapa koulusta tai päivähoidosta), vanhemmat kiistää eikä pahoinpitelyn jälkiä näy. Teoriassa ilmoitukset ovat vääriä, mutta käytännössä ne voivat olla mahdollisia. Perhe siis otetaan tarkkailuun esim. puoleksi vuodeksi, jonka aikana todetaan mustelmia ja ruhjeita, joista ei kuitenkaan voi todeta syntyperää. Kertokaapas, miten tällaisessa tilanteessa toimittaisiin niin, ettei virheellistä päätöstä ole mahdollista tehdä. Sitten voinkin jo uskoa, että sossuja väärästä päätösestä syyttävät vanhemmat poikkeuksetta jättävät vain asioita kertomatta.

Vitsi mikä sekopää sä olet! Etkä tiedä yhtään mistään yhtään mitään, oikeesti. Muuta Suomesta pois, jos susta on kauheeta, että lapset joita pahoinpidellään, otetaan kotoaan pois. Ja voi luoja, jos sulla on lapsia!

Sä taidat ainakin olla jonkin sortin hysteerinen traumasossu kun näet mörköjä kaikkialla.

Suomessa lasten huostaanottojen lukumäärät ovat paisuneet niin suuriksi, että jopa uusliberalismin airot, EU, on siitä meitä monta kertaa näpäyttänyt. EU:n mielestä lapsen kodin tulisi olla aina se paikka, missä lapsi ensisijaisesti kasvaa. Yksittäisillä esimerkeillä - kauhu sellaisilla - ei ole painoarvoa silloin, kun tehdään ison linjan päätöksiä; silloin katsellaan tilastoja ja niiden perusteella Suomen sosiaalipolitiikassa on jotain todella pahasti vinossa.



Se tulisi myös kuntalaisille halvemmaksi - siis lapsen kodissa asumisen tukeminen - kuin lapsen lähettäminen vieraisiin olosuhteisiin; kasvatuskodit perivät nimittäin lapsen kasvattamisesta kolminumeroisia lukuja päivässä. Näissä on toki paljon kuntakohtaisia vaihteluita, mutta pohtikaapa, millainen hinta tästä koituu muutoinkin rahoituskriisissä painiskeleville kunnille. 10 000 euroa kuukaudessa ei ole hinta eikä mikään.



Ilmankos oikeistolaiset haluavat yksityistää lastensuojelun - mani, mani, mani. Odotan mielenkiinnolla, tulevien vuosien saatossa, milloin ensimmäiset yhteydet paljastuvat kuntapäättäjien, sosiaalityön ja liike-elämän välillä; kirkuvat lapset revitään vanhempiensa sylistä ylihintaiseen, laaduttomaan ja verovaroista kustannettuun huostaan? Siinä on sellainen raha-automaatti, jonka edessä monelta oikeistopäättäjältä valuisi kuola.



Suomen 300 000 ilmaistyötä tekevää "työtöntä" saisivat arvoisensa jatkeen. Yhden epäonni on toisen onni - tällä logiikallahan se kapitalismi pelaa.



Mutta sen sijaan, että kysytään, miksi lapset eivät päätyneet aikaisemmin huostaanotetuiksi, pitäisi kysyä, miksi perhe ei saanut aikaisemmin apua ongelmiinsa. Fakta on, että Suomessa esim. mielenterveyspalvelut ovat kiven alla ja kun tarpeeksi viivytellään, joudutaan tekemään radikaaleja ja kalliita päätöksiä - ongelmat kumuloituvat ratkaisemattomaksi vyyhdeksi, joka tuhoaa useamman kuin yhden ihmisen elämän. Uusliberalismin kielelle käännettynä: rikkinäisistä perheistä ei tule niitä tasapainoisia, tuottavia työntekijöitä. Hyvä esimerkki siitä, että säästäminen väärässä paikassa koituu itse asiassa kalliimmaksi. Suomessa harjoitettu oikeistopolitiikka on pitkälti hölmölän peitonjatkamista.

Pikemminkin ihmetyttää, kunnei lastensuojelu puutu! Tyttöni luokalla on oppilas, joka tulee kouluun suunnilleen kolmena päivänä viikosta 2 tuntia myöhässä, koska patalaiska ja elämänhallinnan menettänyt yh-äiti ei viitsi nousta ylös ja laittaa tyttöä kouluun. Kysymys on 6-vuotiaasta ekaluokkalaisesta... Ovat kyllä ls-asiakkaita jo valmiiksi. Tämän lisäksi mamma jättää jatkuvasti laskut ja vuokrat maksamatta, jotta saa sossusta uudelleen samat rahat. Viinaan ne rahat menee.



Sitten väitetään, että Suomessa pyörisi joku hirveä huostaanottobisnes, kun tuollaiseenkaan ei puututa. Kyllä vanhemman pitää sentään lapsi kouluun huolehtia...

sai allergisen reaktion ruuasta ja alkoi pelätä syömistä. Hän on pahasti allerginen. Samaan syssyyn tuli koulun aloitua ym. Lapsi joutui sairaalaan, jossa syömisen esteitä tutkittiin fyysisesti ja kun mitään ei löytynyt, niin jouduttiin lastenpsykiatrian konsultaatioon.



Moniammatillinen tiimi perhetyöntekijöineen tutki perhettämme ja kyseli vanhempien taustat ym. Kun kerroimme totuudenmukaisesti omasta lapsuudestamme 60 - 70-luvulla maalla, jolloin lapsia piiskattiin eivätkä vanhemmat osoittaneet lapsille rakkautta tms, niin meidät leimattiin mm tunnevammaisiksi ja kykenemättömiksi kasvattamaan lapsiamme. Syömishäiriöisestä lapsesta sanottiin mm, että "XX on päässyt perheessä pomon asemaan!"



Sairaala ei psykologisissa testeissä löytänyt lapsestamme mitään vikaa, vaikka oireet viittasivat todella selkeästi neurologiseen diagnoosiin.



Perheemme oli saamassa "tukea" perheneuvolasta ja pari perhehoitajaa oli jo tulossa kotiimme. Emme koskaan ymmärtäneet miksi, sillä olemme aivan tavallinen hyvin toimeentuleva perhe. Ainoastaan lapsemme oireiden perusteella olimme joutumassa lähes lastensuojelun hampaisiin.



Onneksi sitkeyteni palkittiin ja saimme lapsemme tutkimuksiin yksityiseen sairaalaan ja saimme hänelle diagnoosin, joka selitti kaikki oireet.



Tämä pysäytti viime hetkellä kaikki perheeseemme kohdistuneet "suojelutoimenpiteet" ja peruimme kaikki moniammatilliset tiimiajat.



Saimme lapselle apua kouluun ja syömiseen. Nyt pärjäämme hyvin, kun lapsen oireilla on nimi ja osaamme toimia hänen kanssaan.



Mutta nämä ns ammattilaiset toimivat todella kummallisesti, kun perheestämme tehtiin jo lähestulkoon lastensuojelutapaus.. Alan jo paremmin ymmärtää tätä asiaa, kun olen täältä lukenut näitä ns lastensuojelujuttuja..



En tiedä mitä meille olisi käynyt, jos emme olisi saaneet lapselle oikeaa diagnoosia. Sairaalassa kuulemma ainoana tutkimusvaihtoehtona olisi ollut seitsemän viikon sairaalajakso lastenpsykiatrisella polilla ja sairaalakoulussa ja lapsiraukka oli juuri aloittanut koulun pikkupaikkakunnalla. Voi luoja!

Olen ollut monessa huostaanottojutussa seuraajana ja tukijanakin muutamille yh-äideille, kun nimenomaan ne nuoret sosionomityttöset ja vähän vanhemmat sossun naiset/miehet ovat kilvan olleet aloittamassa huostaanottoprosesseja, mitkä ei hevin pysähdy, joista jotkut ovat johtaneet kuluttaviin, vaikeisiin ja traagisiin tilanteisiin lasten vastaanotto-/lastenkoti'- ja sijoitusmenettelyihin, mitä on lähes mahdoton purkaa ilman pätevää (ja kallista) juristia. Sos.ltk:ssa esittelijänä huostaanotosta vain sos.vir.omainen itse jne. Olen jo 53v. ja omaakin lastani on ahdisteltu peruskouluikäisenä -90-luvulla; houkuteltu sillä, että "jos kotonasi on ikävää, voit muuttaa uuteen ryhmäkotiin", mihin tarvittiin asukkaita taloudellista kannattavuussyistä. En siis ole mikään 'eilisen teeren tyttö'. Suomessa ei suojella lapsia. Lapset ovat Suomessa valtapelien nappuloita (yh-)perheiden taloudellisessa hädässä. Köyhimpien (yh-)perheiden pitäisi elää 'hyvin' sillä summalla, millä ei vaan voi elää mitenkään. (Yh-)perheiden voimavarojen pitäisi riittää, tarkkailun alaisena, siihen jouduttuaan, mittoihin, mihin ei muiden perheiden jne. Yksikään tuntemistani huostaanottoyrityksen kohteina olleista (yh-)perheistä ei ole ollut alkoholisoitunut, ainoastaan taloudellisesti hieman riitaantunut siitä, mitä toimeentulotukeen kuuluu huomioida ja asetelma sos.vir.omaisten kanssa on ollut valmis väitteeseen, ettei (yh-)perhe kykene lastensa huoltoon. Myytti suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta elää uskomattoman sitkeänä. Varmasti on paikkakuntia, missä huomioidaan köyhien (yh-)perheiden tilanteet toisinkin ja taloudelliseen ahdinkoon joutuneiden (yh-)perheiden asiat hoidetaan "hyvillä kemioilla" viranomaisten ja asiakkaiden välillä vähintään kohtuullisen hyvin, muttei läheskään kaikkien kohdalla aiemmin, eikä nyt. Tuolla taajamiemme ulkopuolella elää muutamakin talo ja talous hyvin elinkeinoinaan huostaanotetut lapset ja nuoret, mikä on epäeettistä, minusta ja jälkikasvustani. Meillä molemmilla on nyt monenmoista koulutusta ja olemme nähneet maailmaa sen joka kolkilta. Minun ei tarvinne tässä iässä ja näillä kokemuksillani selitellä enempää suomalaisesta lastenhuollosta, mikä on hunningolla ja huonoa. Kysyihän se Venäjän pressakin täällä vast'ikään käydessään, miksi meillä on asukasmääräämme verrattuna huostanotettuja lapsia eniten Euroopassa?

Blogistilla on siis näitä sijoitettuja lapsia. Varmasti ihan ok äidin sijainen, hoitaa ja huolehtii. Mutta mä en voi olla ajattelematta, että tälle perheelle tämä tosiaan on busines. Näillä rahoilla sitten ostetaan sisustusjuttuja ym. joita blogissa esitellään.



Eikö näillä rahoilla voisi hankkia apua sille alkuperäiselle perheelle, ettei perheitä tarvitsisi rikkoa. Taidan olla tyhmä.