*** SYYSnaperoiden la-su ***

Tulipa hyvä mieli, kun huomasin, että vaikka olen vaan taustaillut, enkä ole kuulumisia raaputtanut, niin silti vielä muistetaan. Snif...

Eli pakkohan se on kirjoittaa ja onpa taas kotoisa olo, kun on tämä tuttu näkymä edessä.



Eli, MAHTAVAA löytää teidät vielä täältä ja kiva lukea kuulumisianne. Itse olen siis ollut (kai oikeastikin) niin kiireinen, että on ollut pakko tinkiä pinoutumisesta.



Opiskelut painaa ihan tosissaan päälle, kun tämä Ansku kotona - opinnot yliopistolla - yhdistelmä on aika vaativa. Kaikki vapaa-aika menee opiskellessa ja yritän kovasti tasapainotella kodin, lasten ja opiskelujen välimaastossa. Mies on ollut myös kiireinen töidensä kanssa, joten hermoja ja jaksua kysytään tässä perheessä.



Asiaa ei helpota se, että lapset ovat sairastelleet koko syksyn. Ansku on nytkin ollut kuumessa pari päivää ja ihan veto veks. Esikoisella menossa syksyn varmaan sadas korvatulehdus ja ensi viikolla laitetaankin jo kolmannet putket pojan korviin.



Ansku on sairasteluista huolimatta aivan ihanan aurinkoinen pakkaus. Tämä on ollut ihan mahtavaa aikaa Anskun kanssa, vaikka kiire on ollutkin. Kiirettä pitää myös tytön perässä pysymisen kanssa, koska Ansku on aikamoinen tekemään kaikenlaisia tuhotöitä kotona. Kaapit tyhjenee alta aikayksikön ja esim. yksi päivä löysin hiusharjani roskiksesta. Mimmuliko puhui siitä, että Nöösan suusta ei vielä juttua paljon tule. Sama homma meillä. Ansku sanoo ehkä kolme tunnistettavaa sanaa, mutta en ole huolehtinut siitä. Kyllä ne jutut aikanaan tulee. Vauhti on muutenkin nyt niin kova, että ei kai sitä aikaa riitä puhumisen opetteluun.



Huomasin myös, että Ankkis on muuttanut perheineen, joten onnea uuteen kotiin! Varmaan n. tuhat muutakin asiaa on tapahtunut, jotka on mennyt minulta ihan ohi. Yritän kuitenkin pitää itseni ajan tasalla kuulumisistanne ja kirjoitella myös omiani taas.



Hauskaa pikkujouluaikaa syystaaperoille ja mammoille.

Odotus... ja Ansku

Taas siitä on suoriuduttu ;-) väillä tosiaan tuntuu että se on suoritus,mutta tahtoo sitten kuitenkin sinne..



Pakastepizzaa täälläkin odotetaan..Ai,ai!!!Mutta hyvää on!



Kiva Odotus kun pistäydyit.Paljon oon miettiny et mitenhän teillä menee,kun on sillai sama elämä et isompi poika ja pikku typy...Mut mulla ei tosiaankaa opiskelua,en tajuu miten pystyt!Tsemppiä!!!!



Ynikselle voima halaus!!

Mulla melko samanlaisia fiiliksiä..Väsy nyt ihana kamala,vaik jo pääasiassa nukuttaan yöt.SIt mua ärsyttää kaikki...mies ei tee mitää oikein,sais hävitä jonnekkii...porukat kävi,mut kiva ku läksivät....lapset vaa kiljuu ja riehuu..tekis mieli jättää koko sakki!!Onks tää joku lopullinen uupumus vai täydellinen tympääntyminen??!

Toivottavasti sulla on kuitenkin hauska ilta!!!



Nyt typy repii valokuvia ja poika kiusaa kissaa...täytyskö puuttua?!



jatu

eihän lauantai ole mikään syy lintsata työvuorostani palstalla ;)



Koira löytyi :) Oli lähitalon pihalla hihnassa. Olivat ottaneet hotellin pihalla kiinni, eivätkäolleet ihan varmoja omistajasta (uusia naapureita,eivät aivan vieressä). Kovasti oli nuupallaan ja väsynyt koirarukka, mutta ihan kunnossa.



Antsa ei esitellyt minulle seisomaan nousemista vielä tänäänkään. Ehkä haluaa väläyttää taitoaan vain sisaruksilleen ja isilleen ;)



Odotus, kiva kuulla sinustakin :D



Nyt on kai mentävä, jottei miesrukka aivan tympäännyt.



Lauantai-illan huumaa kaikille!



Saamuska

.. eli loistava linkki av:ltä. Jos ei joku ole tätä linkkiä lukenut miesten edesottamuksista, suosittelen lämpimästi.



http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=2057948&p=&mpage=1&tmode=…

Ei mitään asiaan, odottelen lounaan valmistumista.



Tänäänkin kävin reippailemassa, ihan yksin.



PL

Lilli vaknade som vanligt kl. 6.30, men somnade på nytt efter några (ganska många) portioner mjölk, och vi steg upp 9-tiden. Oj vad det var skönt att sova så länge! Nu är farmor ute med alla tre barn så att jag ska ha tid att packa, och vad gör jag - skriver hit förstås!



Det var roligt att höra av Odotus och Porche, titta in lite oftare är ni snälla. Porche, är det så att det var du som började med septembermammaskrivandet för snart två år sedan?



Yniäinen, hoppas att du hade roligt igår och att du fick sova den här natten.



Tikru-Pikru, ledsen att ni miste er katt :-(



Ha en bra svenska dagen allihopa!



Ankkis och [color=red]♥Lilli♥[/color]



PS. Ni får nog skriva på finska fast det är svenska dagen ;-)

I morgon återgår jag också till finskan.

Shumua. Päässä ainakin.



Juu Ankkis, täällä toinen " pakkaaja" .



Hellu nukkuu vaunuissa eteisessä, kun mummolle tuli pissihätä pihalla :) Ihanata, kun sai ä&i rauhassa tehdä ruokaa ja siivota ja puuhata. aaAAh.



Tää marjatta on nyt myös sienettä. Juuri kippasin viime (toissa siis, eli 2004) syksyiset suppilovafferot ja kanttarellit roskiin... montamonta rasiaa. Kyllä otti päähän, mutta ei mahda mitään. Ei tää mennyt vuosi ole ollut mikään kurmeevuosi... ei ole sienistä saatu ruuaksi asti.



Jiihaa ja eikun hommiin!

Jaksua, puss&kram,

m - Utan Svampar

Wow Ankkis, minä taisin jopa ymmärtää kaiken! :) Mun ruotsi on aika surkea, mutta näköjään sitä luettua vielä ymmärtää jonkin verran. Onko teillä muuten jotain traditioita tälle päivälle?



Jatu, minä elän uskossa, että tää väsähdysvaihe vielä joskus menee ohi. Pakko sen on mennä! Huomenna käydään perheneuvolassa ja on sellanen olo, että saisko koko päivän aikaa. Eihän tunnissa mitään ehdi:) Mies tulee myös eikä aiheena ole suinkaan minä, vaan lastenkasvatus:)



Mua aamulla ahdisti kovasti, kun mietin tätä touhua. Miten epäreilua onkaan, kun itse ainoana olen edes jonkin verran kärryillä lasten touhuista ja tavoista. Tuntuu, ettei miehen pitäis käydä töissä tai varsinkaan työmatkoilla, koska se aiheuttaa meidän erityistavoista vieraantumista ja sen takia kohtuutonta huutoa ja kiljuntaa. Miten tonkin ilmasis miehelle, ettei toinen ajattele mun pitävän oikeasti sitä vääränä, että hän käy töissä. Jotenkin vaan isorinsessakin on niin erikoinen tapaus ja tosi herkkä ja osaa olla vaikea ja muutaman päivän matkan aikana ehtii jo pudota kärryiltä, kun asiat muuttuu jo sillä aikaa. Tylsää kuunnella vieressä sitä huutoa, kun tietää asioiden voivan sujua paremminkin. Mutta ei kai joka välissä voi mennä tuputtamaan omia neuvoja ja kokemuksia, vaan pitäis antaa toisten pärjätä keskenään.



Eilen oli kivaa illalla! Aika vaan kului niin nopeasti, että päästiin sitten nukkumaan vasta 1.30 ja se on meille tosi myöhään. Isorinsessa heräsi tietty klo 7 ja olin nukkunut huonosti koko yön. Nyt onkin aika väsähtänyt olo (ylläri!). Ei tosiaan auta väsymykseen valvoa myöhään, mutta en tiedä pitäiskö pysyä kotona vaan lasten kanssa aina ja unohtaa muu sosiaalinen elämä kokonaan. Ei taitais olla sekään hyvä vaihtoehto.



Nyt on taas riitaa ja huutoa alakerrassa, joten lopetan tältä erää.



Hilu, oletko juuttunut miehen kainaloon, kun ei kuulu mitään? :)



T: Ynis

Ei typyn masupipi ollutkaan niin vähäinen kuin alkuun näytti. Illalla alkoi hurja itkeminen ja mahasta kuului lorinaa ja poksuntaa. Yöllä alkoi ripulointi ja itketti kovasti tunnin verran. Supoilla onneksi nukahti uudelleen. Voi pientä rakasta. Toivottavasti huomenna on jo parempi päivä, kun en oo miehen apuna täällä koko päivänä. Onneksi olen edes siellä, mihin tulevat jos eivät kotona pärjää eli ensiapupolilla.



Teitä allergisia ajattelin yöllä. Jos altistus- (latistus :)) oireet on tuota: huutoa kaikki vartalon lihakset jännittyneinä, ilmavaivoja, ripulia ja äidin ja isän suurta huolta, niin ei taatusti tee mieli kovin herkästi kokeilla uusia ruokia saati sitten sitkeästi jatkaa antamista.



Eipä tänne sitten muuta. Tautiloista huolimatta täytyy pestä pyykkiä ja tehdä ruokaa. Itselläkin ruokahalu tiessään, saa nähdä oonko itse seuraava oksentelija.



Ankkis, det var ju en bra aivojumppa att du skrev på svenska ;)



- tea -

Ankkikselle också tack av den aivojumppa ;-) Miten niin menee ruotsi ja saksa sekaisin??? Kiva oli Yniksen tavoin huomata että lukemisen ymmärtäminen sentään vielä sujuu!



Katoksemme valmistuu! JEE!! Täytyy sit vissiin pitää jotku " ulkotuparit" glögin ja purtavan kera kun vihdoinkin voidaan sateellakin ulkona oleskella...



Tea: Osuit naulan kantaan tuossa allergia-pohdinnassasi. Meillä epäsopivasta tulee ainakin siis eniten just kauheita öitä huutoineen ja vääntelemisineen :( päivisin ripuloiden ja krampaten ja tietty kiukuten kun sattuu... Että jos tosiaan hyllytän " liian helposti" niin siihen on painavia syitä. Jotenki ite aattelen et ihottumaa kattois varmasti helpommin läpi sormien. Ehkä. Luulisin. Toivon pikkuiselle pikaista paranemista! Meillä taitaa olla Sassa nyt kunnossa. Massukin oli jo tänään ok. Näppyjä vielä vähän.



Ankkikselle vielä on pitäny huutaa: HURRAA, HURRAA!!! painon pudotuksen johdosta! Jos tarttuis inspis pinon välityksellä? Toivoton tilanne täällä, täysin ilman itsehillintää... Eilen tuntui niin kurjalta siellä lasten juhlissa kun ipanoiden serkku 7v monta kertaa huomautteli mun painosta :( Äitinsä kun on langanlaiha..... Teki mieli kuristaa se ipana. Ei vaiskaan, mut kurjalta tuntui.



Pilelle myöskin HURRAA-huuto " uuden elämän" aloituksen johdosta!!!!! Hienoa että ihmiseltä löytyy tahtoa ja aikaansaamista! ONNEA!





Kerppu

Viimeyö meni taas valvomisen puolelle,vajaa kaks tuntia aamuyöstä ja poikule heräs aamutuimaan.kyllä tosiaan on kaikki jaksu hormonit hävinny ja jäljellä vaan äksyä ja päänsärkyä aiheuttavat!!!

Taitaa typylle hampaita tulla...



Jumpassa olin tänään,väsytti lähtee,mut ku joku " piiskaa" ni nouseehan se jalka!JA ei kotona ois saanu nukkua kuitenkaa ni mielummin häipyy jumppaa,onhan se kuitenki kivaa.



mies vei pojan pihalle,mut pelkäänpä et kohta tulevat ku sade kovenee..saa taas sit poikaa hyssytellä et typy nukkuis.



Eilen oltii kävelyllä,vajaaa 40min..20min oli kävelty,typy alotti huudon!Se ei kai ikinä opi istumaa rattais nii et pääsis oikeesti lenkille :-(



Tean perheestä hus pois masupöpö!



Eilen sain selkäkivun pois venyttelyllä,jyväpussilla,saunalla ja siiderillä...viimeyönä pinniksen raunalla vietetty aika toi sen taas takasin!Ei kiva!



Ois pyykkiä ja ruuanlaittoo..taas!



jatu

Meillä on pakkasta. Kuusi astetta miinusta näyttää mittari, mutta vaunulenkillä tuntui hrrr-hyytävän-hrrr kylmältä. Lumihan lähti pois, joten joka puolella on vain kylmää kuuraa. Rinteet ovat kyllä kunnossa (lumetus), jos pakkanen jatkuu, mutta olisi se kiva saada lisää lunta laduillekin.



Käy tosiaan selän (+ mielenterveyden) päälle pinniksen vierellä valvominen. Mies on yleensä valvonut yöllä tarvittaessa, mutta viime yönä valvoin minä klo 02-03. Ja ylös sitten seitsemältä :( Sain kammettua miehen kohta ylös ja pääsin vielä pariksi tunniksi nukkkumaan (hyi minua!).



Minäkin sain tänään todistaa Antsan tukea vasten nousemista :)) Kun sohvalla on jotain jännää (esim. kaukosäädin), nousee poika sitä vasten seisomaan. Mutta jos yrittää käsistä pitäen taluttaa, loppuu Antsalla usko (tai viitseliäisyys) heti ja tupaa puskemaan itseään istumaan (sillä istuallaanhan tuo liikkuu erittäin nopeasti ja kätevästi).



Puseja ja krammeja täältäkin [color=red]♥[/color]



Saamuska

Paitsi että nyt en pakkaa, kun luistin tänne koneelle. Ei voi paljoa puhua, ettei mies huomaa. Homman nimi on esipakkaus - kaikki mahdolliset kaapit inventoidaan ja sisältö laitetaan kotilaatikoihin. Tämä olisi pitänyt tehdä jo monta vuotta sitten. Muutossa on hyviäkin puolia.



Pyhäinpäivänä meillä vieraili isäni. Isä käy harvoin eikä meillä ole kovin läheiset välit. Mutta nyt oli oikeasti tosi lämpöistä ja leppoista. Jäi hyvä mieli. Pönksy kurlasi, murisi, pöpötti ja höpötti pappansa kanssa suvereenisti, vaikka eivät ole montaa kertaa nähneet. Mies tuumi, ettei hän ole ikinä ennen noin voimakkaasti iloinnut appiukostaan. Minäkin huomasin ikävöineeni isääni kovin. Perheyhteys on pop.



Pönksy nukkuu edelleen hyvin. Elämä siis hymyilee. Putkituksesta on jo reilut kaksi viikkoa, eivätkä korvat ole olleet pipit. Ruokavaliota emme ole remontoineet lain.



Mersu, sairaan ihanaa että olet terve! Onnia ja ILOA pikkukakkosprojektiin :) Täällä myös Utan Bär, kun käyttämättömät toissavuotiset marjat lensivät biopönttöön. Viime syksynä ei saaliiksi tullut kuin hiukkaisen herukoita. Sieniä pakastinrukkani ei ole kai koskaan nähnytkään.



Mimmuli, kiitos virtuaalipakkaustuesta, se lämmitti. Täältä lentää säteitä (raksa-, muutto-, jaksu-, terveys-) sinnepäin pikalähetyksenä

--------------------------------------------------------------------->

että nyt sitä ei raaskis käyttääkään ollenkaan:) Laitoin kuitenkin äsksen sen päälle:)



Meillä on päivä mennyt aika lailla hukkaan. Esikoinenkin on flunssassa, joten ei tässä tietty kauheasti viitsi minnekään hötkyillä. On vaan molemmilla miehen kanssa niin veto poissa, ettei saada aikaseksi juuri mitään. Ei aina tarvikaan saada, mutta nyt se vaivaa ja päivä tuntuu pitkältä.



T: Ynis

On se reilua olla sunnuntaina töissä. Mutta voisitte te rakkaat ystäväiseni pitää mulle edes seuraa. Käy aika pitkäksi:) Oon varmaan kaikki palstat jo kalunnut läpi, kun on tätä aikaa. No tuota vauvapalstaa ei enää sillain kiinnosta lukea, kun ne imetysasiat ei oikein millään muotoa ole ajankohtaisia. Tai ne asiat eivät ole ajattomia, jotta niitä voisi taaperon äitikin mielenkiinnolla seurata.



Oikein hyvä Ankkis, että kirjuutit på svenska. Jatka vaan, saatais sopevaa aivojumppaa kaikki.



Me katottiin Rennyn leffa eilen joten yöunille mentiin puoli 1. Onni kaiketi nukkui hyvin ja heräsi vasta kello 7!!! Siis milloin on viimeksi nukkunut noin pitkään... Päädyin siihen tulokseen, että Onni tarvii unta vuorokaudessa 12h. Eli toissayönä nukkui 10h ja eilen päikyt n. 2h. Sitten viime yönä nukkui 11h ja kun puoli 1 vein päikyille meinas jo tunnin päästä herätä. Tässä vaiheessa teoriani menee mönkään, koska nostin pojan vaunuista sisälle sänkyyn ja uni jatkui, yhteensä 2h. Saa siis nähdä, mitä ensi yö on. JOko huippu hyvä tai sitten menee nukkuun 21 ja herää klo 6.



Mutta nyt päästy taas (toivottavasti) yksiin uniin. Ja heti ne alkaa tökkiä vaunuissa. Eli paluu entiseen; yhdet unet sisällä? Hope so. Onnin rohina on melkeinpä poissa kokonaan, eli nukkuminen lienee kivempaa nyt.



Mies. Ärsyttää. Ei puhuta mistään, ei varsinkaan mua vaivaavasta kissa asiasta. Olkoo sitten niin. Mökötellään nyt. Pah ja pyh.



T-P työn touhussa, niin kai

Sataa, sataa ropisee.. Kiva olisi jo päästä ulkoilemaan. Sinille mietin silloin aikoinaan Sade nimeä, mutta mies ei suostunut. Nyt mies on jo saanut mutustaa tuota Sade nimeä ja on sen mielestä ok. Itse kun olen sitä taivuttanut (esim. anna se Sateelle jne) niin nyt se ei se enää tunnukaan niin hyvälle. Kuura Orkidea olisi kiva tytön nimi, mutta mies repesi nauruun sen kuullessaan ja samoin tekivät ystäväni.. Eilinen ilta oltiin miehen kanssa nimisivuilla ja mikään nimi ei sovi oikein molempien suuhun.. Onneksi pojalle on käyttämättä jäänyt nimi. Plaah, vaivaa kun ei ole lapselle nimeä valmiina.. :-/



Mies oli aamulla joutunut syöksyä huoneen poikki, napatakseen Sinin kaatumasta keinutuolistaan. Sini selvisi kolauksetta, mutta mies reväytti pakaralihaksensa. Vauva-uinnissa kun olimme niin mies laski Sinin kanssa vesiliukumäestä ja onnistui kolauttamaan pohjaan molemmat istuinluunsa. On nyt sitten tämän päivän valittanut takamustaan! Sini tykkäsi hurjasti siitä vesiliukumäestä, ei vain taida ihan heti päästä isin kanssa siihen.. :-D



Täälläkin vietetty sunnuntaita, mitään ole saatu aikaiseksi. Joskus täytyy ottaa vähän rennommin.



Saamuska, hyvä että koira löytyi kunnossa!



Tunnustan, sanakirjaa tarvitsin että Ankkiksen teksti aukeni.. Ruotsi on ollut aina ollut se meikäläisen kompastuskivi. :-/



Tean typylle ja Jatun selälle paranemisia!



Lila75

..kiva ku oli kaivattu.häthätää olen ehtinyt taustailemaan,kun on kiirettä pitänyt.(ja sitten tästä näppäimistöstä puutuu kohta jo liian monta näppäintä).



2 viikon työkeikka vei voimat, vielä kun piti autolla ajella mennen tullen ja sitten ollaan kahtena viikonloppuna ajeltu jyväskylään, ekaks mies kävi kattoon yhtä asuntoa yksin toissa viikonloppuna jakoska se oli ihan harkittava tapaus,mä ajoin kattoon seuraavana päivänä ja sitten tänä viikonloppuna mentiin koko porukalla ja eikös ostettu,tuosta noin vaan! vähän hirvittää,kun se on vanha talo,kuntotarkastuksen mukaan kyllä ihan kunnossa, ja isommat jutut on rempattu 90 luvulla kuten katto,putket,ikkunat. mutta kyllä mä vielä levottomasti viimeyönäkin nukuin. jotenkin hirvitti kun ei kauheasti noita asuntoja käyty kattelemassa(tosin mä olen etuovessa roikkunut koko syksyn,sen minkä syyspalstalta olen ehtinyt). oikeastaan yhtenä viikonloppuna kierreltiin enempi ja sitten mä ajoin yhtä rivaria kattoon ja mies sitten tätä. että aika vauhddilla ratkaisu tehtiin......ja osittain tämäkin oli kompromissi,alue ei ole ihan kaikista kivoin, vähän hirvittää että onko nuorta väkea tuollaisella vanhalla okt-alueella,vanhoissa taloissa on tiettyjä epäkäytännöllisyyksiä kuten kierreportaat.....toisaalta on oma tosi kiva piha,pari omppupuutakin ja eiköhän me tuohon jonkin aikaa mahduta ja kaipa se pystyssä pysyy kun on kohta 80 v pysynyt.



aika pihalla olen jutuista, svenska oli minunkin kompastuskivi lukiossa.



Tean V:lle pikaista paranemista mahapöpöstä,se on kurja tauti se. Kurjaa kun lapsi on kipee,mutta on se aika kaameeta sit jos sairastuu ite kun toinen on jo virtaa täynnä taas,toivottavasti sulla on niin kova vastustuskyky ettet itse sairastu.



tiivii ja Pikku-V,vuosi sitten meillä sai pikku-ukko nimen.

Onpas paljon muuttajia syysmammoissa viime aikoina. Mäkin haluaisin, mutta joka sunnuntai Hesaria lukiessa masennun enemmän ja enemmän kun hinnat täällä Espoossa alkavat olla niin hirveitä. Ei ole tälläisella nippa nappa keskitulosella perheella mitään saumoja kivaan asuntoon kivalla paikalla:(



Olipas mulla taas nukutussessio äsken pojan kanssa. Poika selkeesti koettelee just mua ton nukutuksen kanssa. Kun mies nukuttaa, nukahtaa heti. Niin, meillä siis ed. joudutaan nukuttamaan poika, ei onnistu niin että vietäis vaan omaan sänkyyn ja sinne jäis. Meidän sänkyyn nukutetaan ja siitä siirretään omaan sänkyyn. Nyt kyllä päätin että pakko alkaa nukahtaa omaan sänkyyn, minen jaksa kannella tuollaista 11 kilosta jässikkää pitkää aikaa.



Saatiin viime viikolla tietää että poika sai tarhapaikan. Pääsi siihen tarhaan joka laitettiin ykkösvaihtoehdoksi. Minä kyllä täällä jo perjantaina itkeä tihrustin kun olin soitellut tarhaan. Tuli jotenkin niin konkreettiseksi koko homma. Helmikuussa vasta meen töihin, mutta kyllä niin jo ahdistaa. Miten ihmeessä ikinä voin jättää tuon pojan koko päiväksi johonkin?? Tällä hetkellä ajatus tuntuu vaikeelta ja oikeen rinnassa ahdistaa kun asiaa ajattelee:( Keskiviikkona meen tekemään hoitosopimuksen, varmaan silloinkin oon jo ihan tippa linssissä ja ne miettiin että miköhän hullu toikin on;)



Mä taidan mennä vielä etuoveen roikkumaan ja masentumaan lisää....



Mukavia öitä kaikille. Meillä ne edelleenkään ei ole kovin mukavia:(



Helli