Tiedättekö miten inhottavaa on jäädä kaikesta aina ulkopuolelle?

Kaikkeen tottuu.

Joo ei ole kivaa.Töissäkin apuni kelpaa aina,mutta itse en sitä saa...viesteihin ei monesti edes vastata. Lähes sama juttu siviilissä.

Tä alotus sattuu niin paljon sydämeen, kun tiedän mistä puhut. 

Täällä kans, yksi joka valittiin aina koulussa viimeisenä ja mieluusti ei silloinkaan. Koulun pakollisilla tanssitunneilla sain valssata kahdestaan opettajan kanssa. Jos joku joutui mun pariksi niin mut saatettiin vaihtaa lennosta jonkun toisen "luuserin" pariksi. Ei siinä muuten mitään, mulle on aina ollut se ja sama kenen pari mä olen, mutta sattuuhan se nyt ihan helvetisti. Olin ulkopuolella kaikesta koko peruskoulun. Jopa kaveriporukassa, mistä mut lopulta heitettiinkin pihalle.

Lukiossa mut kyllä oltaisiin otettu vastaan. Ihmiset tuli puhumaan, yritti tutustua ja kohteli mua kuin toista ihmistä. Ja sitten mä jättäydyinkin itse ulkopuolelle, en vain osaa olla ihmisten seurassa... Ajattelen kokoajan että muut pitävät mua oksettavana ja ne juttelee vain säälistä. Kaveriporukassa olen jälleen kerran ulkopuolella, mutta tällä kerralla ihan omasta syystä. En uskalla kysyä ketään minnekään, koska ajattelen ettei mulla ole "oikeutta" siihen. Sillä miksi kukaan haluasi vapaa-ajallaan hengata tällaisen oksettavan friikin kanssa? Hemmetti jos vain pääsisi näistä ajatuksista eroon ja voisi elää normaalisti...

Tuttu juttu ja herättää myötätuntoni. Itse jäin ulkopuoliseksi jo alussa, kun osoittauduin perheen ylimääräiseksi väärän sukupuolen takia. Olen herkistynyt huomaamaan ulkopuolelle jättämisen ja pyrin helpottamaan kaltaisteni oloa. Itse selvisin, mutta en välitä ihmisistä.

Maailma on täynnä ristiriitoja. Vähiten minua ei ihmetytä se, miksen ole oikein koskaan saanut jalansijaa missään joukkuelajeissa. Vaikka tiedän olevani lahjakas ja hyvä pelaaja ei minua pyydetä koskaan mihinkään joukkueisiin. Syytä en tiedä. Johtuneeko siitä etten tykkää viinan kanssa rällätä ja muutenkaan pidä meteliä itsestäni. Olipa peliporukka kuinka heikkotasoinen hyvänsä niin jos turnausporukka kasataan niin olen auttamatta ulkona. Pelaavat mieluummin huonommalla kokoonpanolla kuin, että valitsisivat mut. Varmasti kokevat saavansa kolhuja omalle itsetunnolle, jos näkisivät mun loistavan.

Pitäkööt luuserit tunkkinsa! Mä en rupee kenenkään perseennuolijaksi päästäkseni joukkueeseen.