Maailmantalous kriisissä, joko olet huomannut omassataloudessasi?

Ja vähän luulen, ettei tulekaan näkymään. Olemme miehen kanssa molemmat alalla, joka yleensä voi hyvin lama-aikoina.

palkankorotuspyyntö esimiehellä selvitettävänä, miehelle soittelee headhunterit jatkuvasti ja sillä tulossa siirto yhtä pykälää ylöspäin nykyisessä työssä.

isot bonukset luvassa.

Lehdestä saa lukea isoista tilauksista lähellä olevissa yrityksissä.

Siksi vaikea uskoa tätä 'talouskriisiä'

Se on hyvä muistaa, että tää kurjuus alkoi jo v. 2007 ja silloin länsimaiden hallitukset ottivat kriisin kontolleen ja jatkoivat kiihtyvällä tahdilla valtioiden velkaantumista. Nyt alkaa tulla pää vetävän käteen pikkuhiljaa myös Suomessa. Valtion velka tuplaantuu ensi vuonna vuodesta 2007 ja valtion tulot ei kasva, joten menoleikkurit alkavat viuhua. Sitten muuten alkaa tuntumaan.

Valittavat aika usein, miten rahat eivät riitä, vaikka taloudessa kaksi tulonsaajaa. Tämä siis normaalitilanne. Miten sitten selvitään, kun kakki verot nousevat, asumiskustannukset nousevat (asuminenhan vie jo nyt leijonanosan tuloista) ja sitten vaikka lomautus päälle. Itse uskon, että vaikeuksia tulossa mo ellekin, mutta ei vielä myönnetä.

Valittavat aika usein, miten rahat eivät riitä, vaikka taloudessa kaksi tulonsaajaa. Tämä siis normaalitilanne. Miten sitten selvitään, kun kakki verot nousevat, asumiskustannukset nousevat (asuminenhan vie jo nyt leijonanosan tuloista) ja sitten vaikka lomautus päälle. Itse uskon, että vaikeuksia tulossa mo ellekin, mutta ei vielä myönnetä.

Hullua kyllä, olen työttömänä, mutta siitä huolimatta/sen ansiosta oma talous voi paremmin kuin vuosiin. Töissä ollessa on ollut jatkuvaa kituuttamista ja rahan taikomista tyhjästä, kun hoitomaksut ja bensat on vieneet kaiken liikenevän ja ylikin. Nyt ansiosidonnaisella minulle jää käteen parisataa euroa enemmän kuin töissä ollessa (hoitomaksut ja bensat), lisäksi ruokakustannukset on tippuneet hurjasti, kun ehdin kasvattaa itse kaikkea ja miettiä ja kun mies ei käy heräteostelemassa ruokakaupassa. Eikä ole ollut pakko ostaa itselle tai lapsille uusia vaatteitakaan: pieni reikä kumpparissa ei haittaa, kun ei ulkoile kaatosateessa eikä tarhatäti valita risoista housuista.



Asuntolaina tippuu tänä vuona alle sadantonnin, opintolainan sain maksettua. Työttömyyydestä huolimatta olen täydennyskoulutuksessa ja uskon sen edesauttavan työllistymistä (joka ei ole ennenkään ollut kovin vaikeaa, kunhan paikka on löytynyt). Pari vuotta on armonaikaa ansiosidonnaisen kanssa, uskoisin selviäväni laman yli kuivin jaloin.



Ainoa näköpiirissäni oleva uhkatekijä on mieheni, jonka velat saattavat viedä koko meidän omaisuutemme, vaikka minä saankin yhteisen asuntolainan maksettua aivan yksin.

niin maailmantalous on sen mukaan ollut kriisissä 90- luvulta asti.

Kun ei muutoinkaan olisi varaa matkustella tai ostella merkkivaatteita. Eikäö autoakaan tartte vaihtaa.



Mutta siis, eipä nuo lomautuksetkaan ihan älyttömästi meidän taloutta heilauta. Ollaan totuttu elelemään pienillä rahoilla.

Onko siis irtisanomisia, vaikeuksia maksaa lainaa,oletko kahden asunnon loukussa, ei enää varaa matkustella, ostaa uusia merkkivaatteita, lykätty autonvaihtoa yms.?

Meillä ei ole ollut toistaiseksi ongelmia. Lähinnä on positiivisia vaikutuksia, kuten matalat korot ja halvemmat polttoainekustannukset.

Rouva Hulda Huoleton, Vuittonin laukku heiluu edelleen kädessä. Eli eipä huomaa kriisiä.

lainan korko on alempana kuin koskaan ja laina on lyhentynyt supervauhtia viime vuosina.



Kokonaisuuden kannalta kehitys ei tietenkään ole positiivinen, mutta me olemme olleet tässä voittajia - toistaiseksi. Kukaanhan ei tiedä miten tämä vielä päättyy tai jatkuu, mutta olemme ottaneet kaiken hyödyn irti niin kauan kuin se on otettavissa ja lainan suhteen ollaan osin tuon nopean lyhennystahdin jo hyvinkin turvallisilla vesillä vaikka toki se oli alunperinkin mitoitettu niin että siitä selvittäisiin myös worst-case scenariossa :).

Tosin mulla ei merkkivaatteisiin oo varaa tuhlata muulloinkaan.

Työpaikka suht varmalla alalla, miehellä tuulisempaa.Nähtäväksi jää.

Ei vielä hetkauta, koska ikinä ei ole ollut varaa eikä kiinnostusta aloituksessa mainittuihin asioihin.

Joko alkaa ansiosidonnainen loppua?

En juurikaan osta mitään mitä en tarvitse, varsinkaan merkkivaatteita. Autoa ei tarvitse vaihtaa koko ajan, työpaikka on ja säilyy, lapset ovat harrastuksissaan, matkaillaan edelleen.

Turhaako vouhkataan?

vuodessa. Netti sen sijaan on lisääntyneen kilpailun ansiosta halventunut. Auton osto tai asunnon vaihtaminen ei ole ajankohtaista, matkustaminen ei ole itselleni elintärkeää, mutta nousevat peruselinkustannukset mietityttävät.



Kyllä mä aika huolestuneesti odotan ensi vuotta, kun valtio ja kunnat aloittavat säästökuurin. Lisäksi Euroopan talouskriisissä voi käydä miten vaan ja tietenkin se heijastuu Suomeen.