Lue keskustelun säännöt.
Tappaisin itseni jos mulla ei
13.09.2011 |
olisi tuota lasta. Nyt on sellainen tilanne, että mies on jättämässä mut. En koe, että selviän tästä tilanteesta mitenkään. Mulla ei yksinkertaisesti ole taloudellisia eikä psyykkisiä resursseja tällaisen asian kohtaamiseen.
Olen 29-vuotias ja jäämässä yksinhuoltajaksi pienelle lapselle, mulla on ammatti mutta ei työpaikkaa. Mua ei huoli enää kukaan ja suren unelmiani, jotka jäivät toteutumatta. Suren, että en pystynyt tarjoamaan lapselleni ehjää kotia ja sisaruksia. Suren sitä häpeää, joka tilanteestani aiheutuu. Elämäni hajoaa pala palalta enkä keksi miten saisin rakennettua palasista uuden, ehjän.
Olen niin rikki. Haluaisin vaan kadota, mutta en voi tehdä sitä pienelle lapselleni. Mistä löytäisin voimia jaksaa? Miten tästä voi selvitä hengissä?
Kommentit (3)
Miksi et selviäisi hengissä? Et kertonut mitään muuta kuin että taloudellisesti tulee olemaan tiukkaa ja henkisesti raskasta. Mikä siitä tekee niin erilaista kuin meillä kadella miljoonalla muulla Suomalisella joilla menee samalla tavalla? Täällä me kaikki talsimme sateessa ja jaksamme päivästä toiseen. Onhan elämässä joskus hienojakin asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopeta se sureminen ja häpeäminen, se on turhaa. Keskisty siihen, että tästä eteenpäin teet lapsellesi hyvän kodin, hänen ei enää tarvitse kärsiä vanhempien riidoista, vaan hän saa elää rauhassa rakastavassa pienperheessä. Kun sulla kerran on koulutus, etsi töitä. Työkkärikorvauksillakin selviää, mutta onhan elämä mukavampaa, kun on vähän enemmän rahaa ja rutiiniakin työ tuo elämään.
SUlla ei ole mitään syytä moiseen itsesääliin. Lue vähän tilastoja ja huomaa, että sadat ja tuhannet ihmiset selviävät koko ajan tuosta ja ja paljon pahemmasta. Mikset sitten sinäkin.
ottaa nyt erilainen asenne, kun sä et voi hylätä sun lastas. Eikö vaan, et sä teet kaikkesi sun lapses eteen?
Työpaikan saat, kuhan aluksi kelpuutat muutakin kuin koulutustasi vastaavaa työtä. Tekevälle riittää hommia, ja puolen vuoden päästä voit vaihtaa paikkaa, jos paremman paikan haluat. Kunhan nyt aluksi saat CV.seesi jotakin hommia näkyviin. Kotona makoilu näyttää huonolta.
Reippaan ja iloisen yksinhuoltajan ottaa mielellään moni mies. Unelmiasi kerkeät toteuttamaan sitten vähän myöhemminkin kunsaat asiasi ensin kuntoon. Näytä sille miehellesi, että kyllä sä pärjäät. Häpeästä viis, enemmän se hävettää, jos nyt putoat pohjalle, etkä saa elämästäsi kiinni. Et sinä elä muita varten vaan itseäsi ja lastasi!!
Nyt hengität syvään, teet suunnitelman ja aloitat jo TÄNÄÄN pienin askelin rakentamaan uutta tulevaisuuttasi. Kyllä se siitä. Uusi alku on ain auusi mahdollisuus. Tsemppiä!