Miten opettaa vajaa 1,5-v. ettei pöydästä heitellä tavaroita/ruokaa?

Mikä pakko sille lapselle on antaa kokonainen viilipurkki. Anna vaikka lusikka käteen ja pidä itse viilipurkista kiinni. Lattialle sitä viiliä tietty silläkin tavalla päättyy, mutta sotku on kuitenkin vähäisempi.



Tuon ikäiselle kannattaa antaa käsiin semmoisia ruokia jotka eivät sotke kovin pahasti. Viili on muuten melko haastava ruoka yksivuotiaalle ;)



Me laitettiin vahakangas lattialle syöttötuolin kohdalle. Se helpotti kummasti siivoamista syömisen jäkeen. ..kaikkea sotkua kun ei pysty estämään.

1v heittelee esineitä tutkiakseen. Ei sen takia että olisi ilkeä. Heittely edistää matemaattista ajattelua ja on välttämätön vaihe. Mutta asiaan, itse pidin kiinni astioista jos muistin ja olin sen näköinen että ei, tätä et heitä, heitä se lusikka mielummin.

tarttumalla lentoonlähtevään esineeseen. Silti poika kirjoitti matematiikasta laudaturin keväällä.

Yksi ei riittää! Kun lapsi syö, istut vieressä, pidät vaikka viilipurkista kiinni, jos epäilet sen kohta lähtevän liikenteeseen. Joka tapauksessa keskitys 100% siihen lapseen. Siinä vaiheessa, kun lapsi aikoo heittää jotain, tartut heitettävään esineeseen ja sano esim. "Se on lusikka, sitä ei heitetä pois, sillä syödään." Ja tätä idioottimaista lausetta toistat uudestaan ja uudestaan estäen samalla lasta lusikkaa viskomasta. Ja jos hän kuitenkin siinä onnistuu, toteat, että jaha, syöminen loppui siihen, kiitos, mennään pesemään kädet.



Normaali lapsi oppii aika pian, että se pahuksen äiti on aika tosissaan.

ruokalautasen ja pöydällä oli vain muutama lelu. Kuka nyt laittaa viilipurkin niin lähelle lasta et saa sen heitettyä??



Miksi antaa näpeille kun se on lapsen leikki heitellä ja niin kivaa:)))))))

Psykologit ovat todenneet jo ajat sitten, että rikos ja rangaistus ei tehoa alle kaksivuotiaaseen. Vasta sitten lapsella on pieni kyky ajatella tekojensa seurauksia.

olletenkin olet ymmärtänyt jotakin siis väärin. Vauva-lehdessähän oli itseasiassa psykologi osiossa tänä vuonna juttukin nimenomaan 1,5v ikäisestä, joka heitteli leluja, ja siinä psykologi suositteli jäähypenkkiä. Että kyllä se ihan järkevä tapa on aloittaa jo tuolloin. Ja alle 2-vuotias pystyy kyllä ymmärtämään, mitä ei saa tehdä.

minä olen aina vaan sanonut lapselle, että ei saa heittää, ja oli vasta vähän yli 1-vuotias, kun lopetti ruoan viskelyn lähes kokonaan. Meillä ainakin ruokalautasta yms pidetään ihan lapsen lähellä, jotta ylettyy itse syömään niin halutessaan ja juomaan mukistansa. Lapsi nyt 1v8kk, mutta on saanut itse syödä jo ilman mitään heittelyongelmia 1v3kk ikäisestä. Sitä ennen sotkua tuli aika paljon, mutta se johtui vain siitä, että kun lapsi itse laittoi lusikkaa suuhun, niin matkan varrella ruokaa putosi vahingossa. Että kyllä se johdonmukainen kieltäminen auttaa. Monissa muissakin asioissa kuin ruokatilanteessa.

heittämättä, siihen tarvitaan paljon harjotusta. Aina välillä risoo se että mammat täällä av:llä on niin älyttömän tyhmiä! Ette viitti lukee mitään lasten kehityksestä! Mikä teitä riivaa, onko nyt vaikeeta lukea esim A.Wahlgrenin Lapsikirjasta, millä kehitystasolla ton ikänen on?

No kun ton ikänen lapsi ei saa mitään tavaraa irti kädestä heittämättä, siihen tarvitaan paljon harjotusta. Aina välillä risoo se että mammat täällä av:llä on niin älyttömän tyhmiä! Ette viitti lukee mitään lasten kehityksestä! Mikä teitä riivaa, onko nyt vaikeeta lukea esim A.Wahlgrenin Lapsikirjasta, millä kehitystasolla ton ikänen on?

Siis anteeks mitä?! Ei saa mitään irti kädestä heittämättä??? Haha, sun lapsilla taitaa kyl sit olla joku vakava kehityksen viivästymä! On meillä ainaki jo reilu vuoden ikäiset saaneet hienosti mukinsa pöydältä ja takas siihen ihan laittamalla. Ja leikkinyt leluillakin heittelemättä.

Vaikuttaa kyllä olevan melkoisia odotuksia taaperoikäisen 1,5 v suhteen. Taitavat olla esikoisten vanhempia nämä jäähypenkittäjät sun muut. Oikeasti, 1.5 v on vielä tosi pieni, ap:n kannattaa vaan nyt keskittyä lapseen eikä antaa mitään viilipurkkeja heiteltäväksi.

[quote author="Vierailija" time="12.09.2011 klo 16:11"]entä ap jos vaan olisit sen lapsen vieressä ja estäisit häntä heittämästä tavaroita?


Tämä on asia joka tulee jokaisen lapsen kohdalla. Jos läimäyttelet lasta tästä, niin mitä teet kun lapsi uhmaa.


Lapsihan kokeilee asioita ja kun niistä tulee reaktio, niin tekee uudestaan. Minusta on ihan älytöntä ajatella, että 1.5-vuotiaan pitäisi osata ei. Nythän sitä tuossa vasta harjoitellaan. Joka kerta kun käsi hamuaa tavaraa heitettäväksi, niin sanot ei.


Toinen vaihtoehto on tehdä niin, että otat pöytään pari tavaraa joita saa tiputtaa. Kun ne on tiputettu, niin sitten keskitytte syömään. Lapsi oppii ajan kanssa, että pois heitetty on menetetty lelu.
[/quote]

En ole ap, mutta kerronpa omasta 1,5 vuotiaasta.

Todellakin osaa ei-sanan ja tietää tasan mitä se tarkoittaa.

Hmm. "Käsi hamuaa tavaraa heitettäväksi" Jos olisikin asia noin helppo, että senkun nappaisi heitettävän esineen pois kädestä, mutta kuten ap:kin jo sanoi, siinä täytyisi olla yliluonnollisen nopeat refleksit. Lapsi nimittäin millisekunnissa nappaa haluamansa esineen.

Tuo, että olisi muutama tavara jonka saa heittää. Ei ole mielestäni hyvä juttu, koska ne tavarat olisi ensin uitettu ruoassa. Ja lapsi saa siinä vähän ristiriitaisen viestin mielestäni, että jotain sa heittää pöydästä ja jotain ei.

Meillä on nyt vasta muutamana päivänä mennyt tilanne pahaksi. Ennen heittelyitä oli silloin tällöin. Nykyään lähes joka ruokailulla.

Aion luultavasti tästä lähin pitää lautasen itselläni ja syöttää lasta. Harmi vaan, koska hänestä itsesyöminen on todella hauskaa. No oppii varmaan joskus kuitenkin olemaan ihmisiksi.

Poistaa ruokapöydästä jos ei osaa käyttäytyä tai ruoka lähtee nenän edestä jos ei osaa käyttäytyä ruokapöydässä. Aika nopeasti oppii.

Vajaalle hankallaa opettaa tapoja,hae apua kehariliitosta.

Komppaan nro 30, taitaa todella olla näitä esikoisen vanhempia jäähyttäjät ym. Kaikki, joilla on jo isompia lapsia ja ehkäpä useampia, tietävät että 1.5 v on oikeasti pieni taapero, jolta nyt ei voi odottaa liikoja. Jäähyttäminen omaan pinnikseen tms on todella liioittelua. Tuohon vaiheeseen todella kuuluu myös tutkia asioita ja se tavaroiden tiputtelu on kehitysvaihe. Keskity lapseen kun lapsi syö, pidä kiinni purkista jos on pakko antaa viiliä tms haastavaa syötävää, muovilautasia on pienille juurikin tuon vuoksi jos tippuu lattialle. Kielto riittää, mutta pitää muistaa ettei se tuon ikäisellä kauaa pysy mielessä. Ja ehkäpä sitten ei ole enää niin nälkäkään ja voi nostaa pois pöydästä. Mutta älkää satuttako taaperoita, lapset kasvavat eivätkä ihan oikeasti enää heittele tavoita alas pöydältä myöhemmin ( vai heitteleekö kukaan isompi lapsi vaikka ois miten huonosti kasvatettu??)

Tämä on vanha ketju mutta kun aihe on ajankohtainen meillä niin jatkan tähän.

Täälläkin siis puolitoista vuotias joka syö aikansa itse. Yhtäkkiä kun päättää ettei syö syystä tai toisesta niin ruoka lentää. Lautanen saa olla rauhassa tai pidän siitä kiinni mutta alkaa heittää ruokaa lattialle ja läästii sen ruokailualustaansa. Ei todellakaan haittaa kun ruokaa tippuu vahingossa ja tulee sotkua. Mutta tuo kun näkee toisen tekevän tahallaan sotkua😡 Mikään ein tai muun sanominen ei auta. Sama homma muidenkin kiellettyjen asioiden kanssa kun sanoo ei tms. Niin sama kuin seinille puhuis. Ei mitään vaikutusta! Muuten kyllä tottelee. Tulee pesulle, syömään tms kun pyytää. Mitä tuon kanssa voi. .

Vierailija kirjoitti:

noin pientä ei näpäytellä sormille!!!

Jos et jaksa siivota, niin älä anna sitä viilipurkkia sille. Tai istu ja pidä kiinni siitä purkista. äläkä ainakaan anna niitä takaisin jotka tippuu.

Ketään ei näpäyte tietenkään!

Pöydällä pti tuossa iässä olla rekvisiittaa. Leluja, kirjoja tms. Ei koskaan heitelty meillä lautasia menemään, ja aika pian rekvisiitastakin päästiin eron. 

Ongelma johtuu ap:n negatiivisuudesta.

"EI" ja fyysinen läpsyttely nolaa lasta, jolloin hän protestoi nolaamista vastaan - kierre on valmis. Vastaus ongelmaan olisi neutraali, rakastava ohjaaminen, ei suinkaan rajoittaminen. On nähtävä "tilanten yli". Tahallinen huono käytös on aina oire tyytymättömyydestä, joten huomio täytyy pitää syyssä eikä oireessa. Kaikki aggressiivisuus, komentaminen, ylimielisyys yms. - eli lyhytnäköisyys ja "oireeseen jämähtäminen" - pahentaa tilannetta.

Anna lapsen katsoa jotain kivaa vaikka iPadiltä tms. kun syö välipalaa. 

No lapsi on jo koululainen, mutta silti... ohje sopii monen ikäiselle!