Pystyttekö hyvällä omalla tunnolla olemaan koko päivän sisällä?

Mutta poden siltikin huonoa omaatuontoa jos ilma sallisi ulkoilun enkä olekaan saanut aikaiseksi sinne lähteä. Vauva tosin nukkuu päikkärit aina vaunuissa eli kyllä hän on ulkona. Mutta siltikään se ei ehkä riitä minun mieltä rauhoittamaan, ja on kuitenkin käytävä pieni lenkki vaunuillen, tai vauva rintarepussa. Huonoa omaatuntoa lisää se että koira ei pääse päivittäiselle lenkilleen, vaikka on pihalla irti ja kuluttaa aikaa metsän laidassa tai pellolla hiiriä pyytäen.



Hassu on tämän ihmisen mieli =) Ei kai sinällään paha kuitenkaan. Tekee ilmiselvästi hyvää minun mielelle.

ollaan välillä koko päivä (aamupäivä) sisällä. Pakko se on joskus siivotakin. Iltapäivällä on päiväunet, päivällisen tekemiset, tiskaukset yms, joten silloin ei taas ehditä ja illat menee myös vähän kotihommissa tai sitten mennään kauppaan/kylään/joskus harvoin ulos/meille tulee vieraita.

ihan hyvällä omalla tunnolla sisällä...

Jos ei lapset ulkoile yhtään koko päivänä. Silti joskus ollaan sisällä kun itseä ei huvita yhtään ulkoilla.

Ei ole ulkoilupakkoa meillä joka ikinen päivä, mutta kyllä siihen normaaliin vanhemmuuteen kuuluu minusta aika vahvasti se että lapsia viedään ulos suht säännöllisesti. Monen mielestä lapsia ei juuri näytä tarvitsevan ulkoiluttaa. Sitten ihmetellään huonoa käytöstä/levottomuutta. Helpommalla pääsee kun sinne ulos niitä vie.

Sitten taas kun ne lapset voi sinne ulos tökätä jo itsekseen, niin ei niitä pois sieltä viitsi monen mielestä juuri huudella, eikä myöskään perään katsella. Luulenpa että monen pullamamman lapsi ulkoilee vähän taaperona ja todella paljon sitten 3,4 tai 5v eteenpäin

Jos minulla on itselläni sisällä jotain niin tärkeää tekemistä, ettei ulos ehdi ja jos lapsi katsoo piirrettyjä vain hetken esim 30min esim. sen aikaa, kun minulla on joku keskittymistä vaativa työ. Haluan kuitenkin, että lapsi leikkii suurimman osan ajasta ja annan myös omaa aikaani ja huomiotani hänelle.

mutta lapsi nauttii paljon ulkoleikeistä, siksipä nakitan isommat sisarukset 10- ja 7-vuotiaat olemaan 3-v pikkuveljen kanssa joko yhdessä tai vuoroja vaihtaen.



Ehkä olen tylsä äiti, ehkä en.. Mutta näitä sisätöitäkään kun ei kukaan muu tee, mies on yrittäjä ja pitkään illastakin töissä.. en viitti yöksi laittaa häntä siivoilemaan ja kokkailemaan.

silloin kun mies on päiväsaikaan kotona viikonloppuisin, hän usein puuhailee ulkona niin, että lapset ovat hänen mukanaan. Lasten ulkoilu on hanskassa, mutta äidin ei.

mutta lapsi nauttii paljon ulkoleikeistä, siksipä nakitan isommat sisarukset 10- ja 7-vuotiaat olemaan 3-v pikkuveljen kanssa joko yhdessä tai vuoroja vaihtaen.

Ehkä olen tylsä äiti, ehkä en.. Mutta näitä sisätöitäkään kun ei kukaan muu tee, mies on yrittäjä ja pitkään illastakin töissä.. en viitti yöksi laittaa häntä siivoilemaan ja kokkailemaan.

joka päivä leikkipuistoon pääse (tai joudu).

tämä ei ole mulle omantunnon asia, voisin olla hyvällä omallatunnolla vaikka viikon sisällä, mut kyllähän siinä lapset alkaa hyppiä seinille ja omakin pää hajoaa...

joten emme yleensä vietä yhtäkään päivää vaan kotona, vaikka "homing" onkin nyt trendikästä ;)

Mutta huomaan kyllä viimestään illalla omassakin olossa sen ettei ole ulkona tullut oltua. On vain semmonen kumman vetämätön ja pöhnänen olo..hassua.



2

Meidän puoltoistavuotias tykkää niin kovasti ulkona olemisesta ja ulkoleikeistä. Suunnilleen heti herättyään alkaa tunkemaan mulle kenkiä jalkaan;-). Ei satunnaisesta sisäpäivästä kyllä mitään haittaa ole jos lapsi viihtyy:-)

Meidän puoltoistavuotias tykkää niin kovasti ulkona olemisesta ja ulkoleikeistä. Suunnilleen heti herättyään alkaa tunkemaan mulle kenkiä jalkaan;-). Ei satunnaisesta sisäpäivästä kyllä mitään haittaa ole jos lapsi viihtyy:-)

äh, anna olla vain. Kyllä silloin tällöin voi pitää rokulipäivän, ja vaikka katsoa telkkaakin koko päivän, jos ei tavaksi ota.

varmaan voisivat ehkä olla koko päivän sisällä. mutta mun pää ei kestä. olen ulkoillut jopa kuumeisena.