Lue keskustelun säännöt.
Teini-ikäisten vanhemmat, miten hillitä hermoja??
10.09.2011 |
Eli mulla tuossa teini (poika kohta 17v ja tyttökin 12v) ja kysyisin miten hillitä omia hermoja kun ne tuppaa menemään? Poika varsinkin koettelee, ei tee mitä sanotaan ja väittää vastaan jne. Olemme yrittäneet keskustella, mutta koska olen yh, hän jollainlailla katsoo selkeästi olevansa perheen pää.
Pelaamisesta ne suurimmat riidat tulee, koska katson että hänellä olisi muitakin hommia kotona kuin pelata. Olemme yrittäneet että on peliajat jne, mutta tuntuu että mikään ei toimi.
Sitten asiat menevät huudoksi, molemminpuolin. Olen aikas väsynyt tilanteeseen, olisikohan kenelläkään kypsiä, rakentavia ja viisaita neuvoja tilanteeseen?
Kommentit (5)
mulla kans meni kiljumiseks tässä vähän aikaa sitten, mutta sit vaan päätin että näin ei voi jatkua kun se jatkuva tappelu syö kaikkia.
minä myös yh ja tyttö 16v.
Sanoin tytölle että mieti itse mitä mieltä asioista, laita paperille kotitöitä ja allekirjoita ns. sopimus... sitä noudatetaan, välillä pitää muistuttaa mutta kait mä vaan oon löysännyt omaa vannetta.. mulla on 2 muutakin pienempää mukulaa hoidettavana..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta hankalat laitan pihalle 18v.
Toki avustan oman asunnon hankissa ja muussa, mutta en ala vääntämään nuoren aikuisen kanssa.
Nuoren aikuisen tukena voi olla, kun hän muuttaa omilleen.
voin tehdä kaiken ihan itsekkin. Siitä en ala vääntämään.
Moni kuitenkin siivoaa ja huoltaa sitten oman kämppänsä.
ja olen tehnyt selväksi että itse se oma elämä on rakennettava, elatusvelvollisuus on vain siihen asti kun täyttää 18, ja perusasiat hallittava. Olen myös yh mutta ilmeisesti on sitten auktoriteettia kun sanominen riittää, tekee osansa kotitöistä, hoitaa koulun ja miettii miten selviää ottamatta opintolainaa (aikoo yliopistoon). Jos ei joskus ala tapahtua niin jankkaan niin kauan että HÄNELLÄ menee hermo. Myöskin, kohtelen tuon ikäistä "tasavertaisesti", arvostaen hänen kykyään rakentaa oma elämänsä ja keskustelemme hänen asioistaan rakentavasti, eri vaihtoehtoja miettien niin että hän voi kokea olevansa oman elämänsä tekijä, päähenkilö, ei joku jonka käsketään tehdä sitä ja tätä. Perheessä myös 2 muuta lasta (toinenkin teini).
17v on jo sen ikäinen että hänen pitää olla kiinnostunut OMASTA elämästään, itsenäisestä elämästä, ei elämänsä jakamisesta muun perheen kanssa ja perheenpään roolin ottamisesta.
Sano että kirjaa paperille mitkä hänen mielestään ovat hänen oikeuksiaan ja mitkä velvollisuuksiaan 17-vuotiaana. Mikä hänestä on reilua?
Selvennä ensin, että 18v. tulee lain mukaan pitää itse itsestään huoli, joten tätä taustaa vasten ei voi ihan alakouluoikeuksin ja palveluksin kuvitella elelevänsä missään lepokodissa. Jos hän todella on vahvasti sitä mieltä että repii kaiken irti sinusta ja kotoa mitä saa kunens muuttaa pois, niin muutto on ehkä ajankohtainen heti 18-vuotiaana ellei aikaisemminkin. Joskus välit voivat mennä niin vaikeiksi että se on ainoa tie, opetella kantapään kautta ja aikuistua ja itsenäistyä ja lähentyä sitten hieman uudestaan.