Lue keskustelun säännöt.
Ovatko muut luopuneet Facebookista ahdistuksen takia?
08.09.2011 |
Itselläni on siellä vähän alle 50 ystävää, kaikki eivät siis todellakaan ole lähimpiä ystäviäni. Jotenkin alkoi ahdistaa se touhu. Päivästä toiseen pitää lukea kehuskeluja, avoimia tai peiteltyjä. Miten ihanaa ja vaivatonta elämä on. Ja näillä jutuilla on aina 20 hännystelijää.
Aikani kirjoittelin ihan tavallisia kuulumisia, mutta eivät ne saa ketään klikkaamaan tykkää-napista. Paitsi ne neljä kilttiä, jotka tykkäävät ihan kaikesta.
Koen voivani henkisesti paljon paremmin, kun en enää mene koko Facebookiin.
Kommentit (13)
sielä on ihan huumoripitoisia ja hauskojakin juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut mun juttu tuo Facebook mutta onneksi ei tarvitse ollakaan.
Arvelin sen aiheuttavan liian sosiaalisesti kiusallisia tilanteita kun en hyväksyisi työkavereita tai pomoa kavereikseni, tai kun ei kiinnosta joku vanhat koulukaverit 20 vuoden takaa, joiden kanssa en edes puhunut koulussa..
Sitte mulla olis liuta jotain muka-kavereita, kehuttais ja tykättäis toistemme teennäisistä jutuista, heiteltäis pari lammasta...
Juu, ei kiitos :-)!!
Pidän sen profiilin nyt kuitenkin, jos joku haluaa sen kautta lähettää viestiä, mutta ne näkyvät sähköpostissa, joten ei tarvitse siellä käydä tarkistamassa.
yhteydenpitoon eräiden poliitikojen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yhteydenpitoon eräiden poliitikojen kanssa.
on huomattavan paljon ahdistavempi ko naamakirja :)
Ja ne pahimmat lässyttäjät olen piilottanut :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle se on tietolähde tapahtumista, kulttuurista, uutisista. Kavereiden päivityksiä kommentoidaan ahkerasti mutta ei kukaan siellä mitään tuollaista kirjoittele kuin sinun kaverisi. No okei pari naista mutta ei niitä tarvitse lukea. Mun seinällä puhutaan paljon politiikkaa ja pohdiskellaan asioita.
Kaikilla on aina kaikki niin hyvin ja upeeta ja mahtavaa. Siellä ei ainakaan saa myötätuntoa, jos on sairas ja työtön ja ahdistunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itsehän kukin päättää kuinka usein päivittää statustaan ja millä tavoin. Ei siellä pelkästään mitään kehuskeluja ole, eräät kaverit ovat myös tiedottaneet elämässään tapahtuneista vaikeuksista (avioero, keskenmeno) ja saaneet paljon sympatiaa. FB:n kautta suru-uutistenkin tiedottaminen voi olla kätevää, meneepähän tieto kaikille samanaikaisesti yhdellä napin painalluksella, eikä tarvitse liikoja selitellä.
Koskaan en ole ymmärtänyt vikinää fb:n ahdistavuudesta, mutta selvisihän se viimeinkin. :P
No enpä ole tuollaista koskaan ajatellut, että se jotenkin ahdistaisi - minulle ainakin samanlainen tapa pitää yhteyttä toisiin ihmisiin kuin esim. mese, sähköposti tai puhelin. Ja ei, nämähän eivät sulje pois myöskään naamatusten toisten ihmisten tapaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koskaan en ole ymmärtänyt vikinää fb:n ahdistavuudesta, mutta selvisihän se viimeinkin. :P
No enpä ole tuollaista koskaan ajatellut, että se jotenkin ahdistaisi - minulle ainakin samanlainen tapa pitää yhteyttä toisiin ihmisiin kuin esim. mese, sähköposti tai puhelin. Ja ei, nämähän eivät sulje pois myöskään naamatusten toisten ihmisten tapaamista.
Ja mullekin facebook on myös tuo jonkun mainitsema tietolähde tapahtumista yms. Ihan pihalla oisin ilman fb:ia!
Yli vuosi sitten ja en ole katunut. Mistään en ole jäänyt paitsi. Hyvät ystävät ja kaverit kyllä kutsuu mut edelleen juhliinsa ja soittelee jne.
Jotenkin sellaista hiekkalaatikko meininkiä että rupes yököttämään.