Vanhemmat antavat lapsilleen liikaa periksi

Tuli aiemmasta nirsoilu-aloituksesta mieleen, että minun mielestäni monet vanhemmat antavat lapsilleen periksi liian helposti. Jotenkin uskovat että meidän "Pertti" nyt on vain nirso, kun ei suostu syömään mitään vihanneksia tai salaattia, ja ainoa mitä syö on ranskanperunat ja nakit tyyliin. Samoin ei pidetä kiinni siitä, että kädet pestäisiin ulkoatullessa, ja ruuan jälkeen sanotaan kiitos jne.



Olen vilpittömästi sitä mieltä, että esim. opettajilla on opetustyö ykyään nliian raskasta siksi, että nykyvanhemmat eivät jaksa pitää kiinni nukkumaanmenoajoista, monipuolisesta ruuasta, aikuisten kunnioittamisesta, käytöstavoista jne. On se kumma että omassakin työssäni olen nähnyt, että se sama pikkuTiina, joka ei kotona koskaan suostu syömään puuroa, pistää sen aamupuuron tarhassa kiltisti poskeensa, aivan iloisena ja yökkäämättä, vaikka äiti selittää ihan tosissaan, että meidän Tiina ei suostu syömään puuroja...



Vanhempien pitäisi oikeasti jaksaa vain vääntää sen lapsen kanssa näistä pelisäännöistä ja olla antamatta periksi. Enkä nyt tarkoita sitä, että pakotetaan se oma tenava yökkäämisen uhalla syömään jotakin todella lapsen inhoamaa ruokaa sadistisesti , vaan yleisellä tasolla.