Kuka elättää ja ketä?
Siis kuinka tämä asia ilmaistaan nykyaikana? Tapaus:
Kotiäiti, pari lasta ja aviomies työssä.
Elättääkö mies vaimonsa ja lapsensa vai ovatko rahat perheen yhteisiä huolimatta siitä kuka ne tilille tuo?
Ihan vaan silläkyselen kun kuulin ystäviltäni kuinka heidän rahat ovat yhteisiä ja hekin saavat hankkia ihania asioita itselleen. meillä mies kokee elättävänsä koko perheen yksin, välillä kuulema ei jaksais kun pitää aina kaikki yksin maksaa. hän reissuaa lomillaan ja ostelee uusia vaatteita, mutta mulla ei ole kht-rahoilla yksinkertaisesti vara tehdä mtn sellaista.
onko rahat yhteisiä vai omia jaoisko siitä pitänyt sopia ennen naimisiinmenoa vai ei? Me ei olla sovittu mitään, ja mies eleeleekin omillaan herroiksi ja mä kituutan lasten kans kht-rahalla
Kommentit (61)
sinulle 8; toimii varmaan kun noin on sovittu. me ei olla sovittu mitään etukäteen ja tilanne on ajautunut siihen että minä hoidan omat laskuni ja lasten hankinnat kht+lapsilisä tienesteistäni...eli ei mulle jää mitään noiden jälkeen. kyllä mies antaa mulle rahaa ruokakauppaan ja pyytää jopa joskus kaupungille mukaan makutuomariksi kun ostaa itelleen vaatteita.
mutta eihän sen pitäis mennä niin että mies ANTAA mulle rahaa? perkele, kun nyt alan tämän tajuumaan vihdoin, nii nehän on oikeesti yhteiset rahat!
Mies tienaa (ja ihan kohtuuhyvin tienaakin)ja itse hoidan lapsiamme kotona. Perheen rahat ovat yhteiset ja mieheni on antanut minulle luvan käyttää yrityksensä rahoja tarpeen ja oman tunnon mukaan. Silloin tällöin kassakaappiin jätän sydämin koristellun lapun, että "hani vei satasen tai kaksi". On se vaan ihanaa, kun on itsellen saanut miehen, joka oikeasti arvostaa kotiäitinä olemista!
Yhteisestä päätöksestä jäin kotiin eikä mies ole valittanut koskaan mun rahankäytöstä. Mä en käsitä, että miten joku voi olla kotona lasten kanssa ja mies tienaa vain itselleen. Perhehän te olette.
Näin koko perhe saa saman elintason ja lapsia ei tarvitse laittaa vauvoina hoitoon.
Siis ap:n tapauksessa, miehen elintaso on korkeampi ja muistaa myös kertoa sen.
Oli sitten sovittu mitä tahansa. Muuten asiasta kannattaa kyllä jutella ja sopia kummallekin sopivat pelisäännöt.
Meillä rahat ovat olleet aina yhteisiä. Itse olen meistä se suurituloisempi. Maksoin aikalailla kaiken miehen opiskellessa ja nyt ollessani kotona lasten kanssa raha-asiat ovat enemmän miehen vastuulla.
Mies tienaa (ja ihan kohtuuhyvin tienaakin)ja itse hoidan lapsiamme kotona. Perheen rahat ovat yhteiset ja mieheni on antanut minulle luvan käyttää yrityksensä rahoja tarpeen ja oman tunnon mukaan. Silloin tällöin kassakaappiin jätän sydämin koristellun lapun, että "hani vei satasen tai kaksi". On se vaan ihanaa, kun on itsellen saanut miehen, joka oikeasti arvostaa kotiäitinä olemista!
Aika erikoista että yrityksen rahat on yksityisessä käytössä. Ei taida olla kovin kummoinen liikevaihto. Palkka palkkana ja yrityksellä on oma tili josta menee yrityksen menot
Yhteisestä päätöksestä jäin kotiin eikä mies ole valittanut koskaan mun rahankäytöstä. Mä en käsitä, että miten joku voi olla kotona lasten kanssa ja mies tienaa vain itselleen. Perhehän te olette.
Näin koko perhe saa saman elintason ja lapsia ei tarvitse laittaa vauvoina hoitoon.
Siis ap:n tapauksessa, miehen elintaso on korkeampi ja muistaa myös kertoa sen.
tarkoitin, että kun meillä on yhteiset rahat, saamme kaikki saman elintason.
nyt kun mietin koko avioliittoani tarkemmin nii ei tässä kyllä muutkaan aiat mee ihan tasan. miehellä on paljon ylitöitä ja pitää niitä sitten vapaana. saattaa olla viikkokin vapaata kerralla. hän makaa persehomeessa sängyssäpuoleen päivään joka ikinen vapaapäivä ja mänousen AINA lasten kanssa 6-7. kesälomallaan pyysin että olis vähä luksusta saada nukkua itsekin pitkään muutamana aamuna, nii ne piti oikeen kalenteriin merkata mitkä aamut miehelle kävis nousta aiemmin ja nousuhan se. kuitenkin oli jo 8 aikaan huutelemassa ovelta etä mitä muksuille aamupalaksi ja mitä päälle...nousun sitten itse laittamaan.
ei, emme todella elä koko perhe samalla elintasolla, vaan mies omalla luksus tasollaa, ja mä lasten kanssa paljon vaatomattomammin
Meillä on alusta asti ollut yhteiset rahat. Kun muutimme yhteen, niin sovimme että minä maksan vuokran ja mies auton, kaikki muu maksettiin miten sattui.
Nykyään se maksaa, kummalla rahaa on. Mies käy töissä ja minä olen neljän lapsen kanssa kotona. Mieheni ei ikimaailmassa itse juhlisi rahojen kanssa, ja antaisi perheensä kituuttaa vähemmällä. Tosin lainalyhennysten ja ruokien jälkeen ei hirveästi rahaa juhlimiseen jäisikään :)
sinulle 8; toimii varmaan kun noin on sovittu. me ei olla sovittu mitään etukäteen ja tilanne on ajautunut siihen että minä hoidan omat laskuni ja lasten hankinnat kht+lapsilisä tienesteistäni...eli ei mulle jää mitään noiden jälkeen. kyllä mies antaa mulle rahaa ruokakauppaan ja pyytää jopa joskus kaupungille mukaan makutuomariksi kun ostaa itelleen vaatteita. mutta eihän sen pitäis mennä niin että mies ANTAA mulle rahaa? perkele, kun nyt alan tämän tajuumaan vihdoin, nii nehän on oikeesti yhteiset rahat!
Istukaa alas ja sopikaa. Meillä oli vielä lapsen synnyttyä muutama kuukausi tilanne, jossa molemmilla omat rahat ja jok'ikinen kauppareissu päättyi riitaan. Minä olisin halunnut täysin yhteiset rahat, mies ei. Pitkällisten keskusteluiden jälkeen päädyimme tähän. Toimii ihan ok.
Olemme luonteiltamme erilaisia kuluttajia, joten nyt emme ole tilivelvollisia toisillemme. Pakolliset lapsen ulkovaatteet yms. ostamme yhteiseltä tililtä, mutta "onpasöpöbody"-vaatteet ostan minä, tuleehan minulle se lapsilisäkin ja myönnän että moni näistä ostoksista on turhia. Mies ostaa kyllä omalta tililtään suuret, yllättävät hankinnat kuten pesukoneen. Miehellä on auto, jonka kuluihin minä en osallistu. Luulen että menemme vastaavalla järjestelyllä myös sitten, kun palaan töihin. Täysin yhteiset rahat ei vaan mahdu kaikkien perheiden nykyajan realiteetteihin, vaikka teoriassa kuulostaakin upealta.
Lyö miehelle faktaa pöytään siitä, kuinka paljon kotonaolosi tällä hetkellä säästää miehesi rahoja: ei mene hoitomaksuja, saat kotihoidontuen ja mahdollisen kuntalisän. Käytä sitä neuvotteluvalttina.
Minä kotona lasten kanssa ja mies tekee pitkää päivää töissä.
Meillä minun ei tarvitse perustella mitään mitä ostan vaikka meilläkään sitä rahaa ei mitenkään paljon ole. Minulla on myös mieheni pankkitunnukset kuten myös toisinpäin. Meillä raha-asiat ovat aina olleet täysin yhteisiä, se on jotenkin niin ollut luonnostaan, ei siitä oo koskaan edes puhuttu.
Meillä mies on ihan tyytyväinen tähän. Ei oo koskaan ilmaissut mitenkään ettäkö tympäsis. Meillä on myös tosi hyvä suhde ja ollaan niin tiiviisti yhdessä että tämän on senkin puolesta luonnollisinta. Kaikki lainat ja laskut on myös yhteisiä ja se näpyttelee kumpi jaksaa.
Meillä minä käytän enemmän rahaa harrastuksiin, varusteisiin ja vaatteisiin.
Minulle sanoi aikanaan teinityttösenä pomoni (vanha, harmaa ja viisaas mies) kun aloin seurustella, että muistahan heti alusta asti aina kassalla siirtyä sivuun ja mennä pakkaamaan ostoksia ja pitää itsestään selvänä että mies ne maksaa. Että se pitää alusta asti jotta siitä tulee itsestäänselvyys :D
eli maksan omaat puh ja nettilaskut, lasten kerhomaksut, lääkärit( käymme yksityisellä putkien takia) Lehdet olen kaikki perunut. Ruokakaupassa maksan niin kauan kuin loputkin rahani riittävät. raha riittää n.2-3vko. Yleensä 2.loppukuun mies maksaa ruoat. Mies maksaa lainan ja sähkö+vesi, auton(auto on työväline) mies maksaa omat vakuutuksensa ja mun äiti maksaa armosta mun henkivakuutuksen ja lasten hoitovakuutukset kun mulla ei ole vara ennenkuin olen taas töissä. heh, hauska juttu, huomasin ettämiehen henkivakuutuksessa on edunsaajana hänen äitinsä ja korvaus summa jotain yli 100000e!!! vittu sentään...
rahat on yhteiset koko perheelle.
Jos yhdessä päätetään lisääntyä ja vielä päätetään hoitaa lapset kotona, niin myös taloudelliset seuraamukset kannetaan yhdessä.
Eihän se ole reilua, että kotiin jäävä menettää palkan (ja myöhemmin vielä häviää eläkkeessä) ja joutuu kituuttamaan kotihoidontuella. Ja se joka jatkaa töissä saa elää ihan erilaista elintasoa.
En ymmärrä millä perusteella lapset on monessa perheessä pelkästään äidin vastuulla ja lasten aiheuttamat kulut äidille kuuluvia menoja. Pahimmassa tapauksessa äiti yrittää selvitä omista ja lasten menoista pelkällä kotihoidontuella, ja mies ostelee itselleen kaikenlaista kivaa ja käy matkoilla ties missä.
nyt kun mietin koko avioliittoani tarkemmin nii ei tässä kyllä muutkaan aiat mee ihan tasan. miehellä on paljon ylitöitä ja pitää niitä sitten vapaana. saattaa olla viikkokin vapaata kerralla. hän makaa persehomeessa sängyssäpuoleen päivään joka ikinen vapaapäivä ja mänousen AINA lasten kanssa 6-7. kesälomallaan pyysin että olis vähä luksusta saada nukkua itsekin pitkään muutamana aamuna, nii ne piti oikeen kalenteriin merkata mitkä aamut miehelle kävis nousta aiemmin ja nousuhan se. kuitenkin oli jo 8 aikaan huutelemassa ovelta etä mitä muksuille aamupalaksi ja mitä päälle...nousun sitten itse laittamaan.
ei, emme todella elä koko perhe samalla elintasolla, vaan mies omalla luksus tasollaa, ja mä lasten kanssa paljon vaatomattomammin
miehes pitää sua jonakin taloudenhoitajana ja lapsenpiikana, joka saa joskus pitää vähän vapaata sovitusti. Äijä ei ota mitään vastuuta lapsistaan! Sovinisti se on!
Tuohan on ihan selvä asia: jos työssäkäyvä ei kävisi työssä, jäisi palkka saamatta. Niin että totta kai se työssäkäyvä elättää muun perheensä. Muu on tekokosmeettista höpinää.
elätettävänä. Ehkä joo siinä tapauksessa, että miehen tulot olisivat niin hyvät, että rahaa riittäisi kaikkeen tarpeelliseen ja tarpeettomaankin, ja miehen työkin olisi kevyttä ja helppoa.
Olenkin säästänyt hoitovapaita varten töissä ollessani. Silti miehen pitää maksaa isompia ylimääräisiä juttuja, kuten auton huolto, isomman lapsen soittoharrastus tai uusi turvaistuin. Muuten pystyn maksamaan puolet kaikesta ja omat menoni. Tietenkin miehellekin on etua siitä, että olen kotona, mutta kyllä kotonaolo on silti helpompaa kuin työelämä, kun on vaativa työ.
ymmärrän, että elämisen edellytyksiin ei kuulu uudet vaatteet ja reiisut, mutta vituttaahan se kun toinen on jo kohta neljä vuotta mennyt menoilaan ja mä olen aina kotona lasten kanssa koska mulla ei ole varaa kähteä mukaan. olen toki mielelläni lasteni kanssa, ovat tärkeintä maailmassa ja tehdäänkin aina jotain superkivaa keskenään kun isi on laivalla, turkissa jne. Tehdään lasten kanssa vaikka yökylä viikonloppu mummolaan tai piknik päiväkävelyjä. lapseni onneksi nauttivat mun seurasta.
esikon synnyttyä mies halusi että lapsilisät sen tilille suoraan koska siellä ne muutkin rahat on...tuli just mieleeni tuo vanha juttu. ja toinen, möin pieniä lasten vaatteita krppiksellä, sain 68e, niin mies vaati puolta voittoa....oli pakko antaa!
Mies tienaa (ja ihan kohtuuhyvin tienaakin)ja itse hoidan lapsiamme kotona. Perheen rahat ovat yhteiset ja mieheni on antanut minulle luvan käyttää yrityksensä rahoja tarpeen ja oman tunnon mukaan. Silloin tällöin kassakaappiin jätän sydämin koristellun lapun, että "hani vei satasen tai kaksi". On se vaan ihanaa, kun on itsellen saanut miehen, joka oikeasti arvostaa kotiäitinä olemista!
Aika erikoista että yrityksen rahat on yksityisessä käytössä. Ei taida olla kovin kummoinen liikevaihto. Palkka palkkana ja yrityksellä on oma tili josta menee yrityksen menot
Hei tottakai yrityksellä on oma tili, jossa suurempi rahaliikenne tapahtuu!!! "Pikku rahoja" vaan kertyy eikä niitä jaksa pankkiin viedä ja niitä sitten säilytetään kotona. Viestini pointti oli, että miehen taloon tuomat rahat on koko perheen yhteisiä ja ihan vapaasti käytettävissäni.
Kamala mies!!! Jos olisin ap, niin harkitsisin vakavasti miehen dumppaamista. Tai vähintäänkin töihin menoa, niin saisi ainakin omaa palkkaa.
jos työssäkäyvä ei kävisi työssä, jäisi palkka saamatta. Niin että totta kai se työssäkäyvä elättää muun perheensä. Muu on tekokosmeettista höpinää.