Onko ok sanoa lapselle, että hänen opettajansa on

asioista pitää pystyä puhumaan niiden oikeilla nimillä ja kaunistelematta asiaa.

Ihan samalla tavalla opettajat kyllä kertovat oppilailleen, jos heidän vanhempansa ovat epäpäteviä kasvattajia tai idiootteja. Tai vaan kouluttamattomia, yksinkertaisia, huonosti pukeutuvia tai esimerkiksi köyhiä.



Miksi lapsille pitäisi valehdella?

Kyseessä oli sijainen, jolla ei alan koulutusta ja joka käyttäytyi todella idiottimaisesti. Lasten piti värittää Ruotsin lippu ohjeen mukaan (keltainen pohja ja sininen risti). Lapseni sanoi, että värit ovat väärinpäin, ei se noin ole. Tällöin "opettaja" keräsi muut lapsen ympyrään lapseni ympärille ja jokainen lapsi sai sanoa jotain ikävää luokkakaverille, joka ei tiedä mistään mitään ja vänkyttää opettajalle vastaan.



Sen opettajan opetuspesti päättyi seuraavalla viikolla. Mutta hän todella oli epäpätevä idioott, mitä sitä kieltämään.

Jos lapsella menee luottamus opettajaan täysin, voi olla aika varma, että koulunkäyntikin menee huonosti. Huonosti motivoitunut lapsi ei yleensä viitsi tehdä esim. läksyjä kunnolla, vaikka niiden tekeminen olisi tärkeää oppimiselle silloinkin, kun opettaja on oikeasti epäpätevä. Tilanne voi olla eri silloin, jos kysymys on hyvin lyhytaikaisesta sijaisesta.

Lukekaapa joku koulun alkuun liittyvä opus. Kunnioitusta kehiin! Moukkaimaista kasvatusta, jolla on tipumus siirtyä sukupolvesta toiseen.