Harrastaako kukaan nettitreffejä? Voitteko kertoa minulle...

Vastasin ilmoitukseen, läheteltiin sähköpostia, sitten chattailtiin, sitten juteltiin puhelimessa. Ekat treffit torilla muutaman viikon nettitutustumisen jälkeen. Nyt hyvin onnellisesti naimisissa ja kaksi lasta.

Kävin useille treffeillä. En puhunut etukäteen miesten kanssa puhelimessa, jotta en loisi henkilöstä käsitystä etukäteen päässäni. En myöskään halunnut antaa puhelinnumeroani kenellekään saati kertoa sukunimeäni, jotta minut olisi voitu jäljittää työpaikkaani. En todellakaan halunnut, että joku tuntematon sekopää alkaa vainoamaan.



Jos tyyppi osasi kirjoittaa fiksusti ja oli kuvassa siedettävän näköinen suostuin tapaamaan. Sovin lyhyitä treffejä arki-iltoihin (tyyliin kahvit tai lasillinen viiniä jossain keskustassa, max 1h), koska jos tuntui siltä, että natsasi niin voisi sitten tavata uudelleen. Tällä tavoin ei tullut kiusallisia pitkiä tilanteita esim. illallisen aikana.



Treffit lopetin aina sanomalla, että pitääkin vielä ehtiä mennä ostamaan jotain meikkiä tms. Ojesin iloisesti käteni ja kiitin tapaamisesta ja sanoin, että ollaan yhteydessä. Sitten kun mies otti yhteyttä treffipalstalla ja kyseli uutta tapaamisasta vastasin ystävällisesti, että kiitos vaan muttei kuitenkaan ollut minun juttuni ja hyvää jatkoa.



Kukaan ei ollut täysin erilainen kuin oli antanut ymmärtää, joten en joutunut kiusallisiin tilanteisiin. Jos sieltä olisi tullut joku mörkö niin olisin varmaan vaan lähtenyt kävelemään paikalta.



Tärkeintä on pitää iloinen ja avoin mieli sekä asenne. Miehetkin pitävät sellaisesta. Ja koeta pitää sellainen asenne että et oikeasti ole etsimässä ketään tai ainakaan mitään vakavaa. Mulla toimi hyvin :-) Muista, että voi mennä paljonkin aikaa ennen kuin löytyy joku kiva siihen viereen.





nimimerkillä

täydellinen mies löytyi kun sitä vähiten odotti

Eli te suosittelette nettitreffejä? Ehkä munkin pitäisi sitten vaan uskaltaa. Olen selaillut nettitreffi-ilmoituksia ja siellä on paljon tosi mukavan tuntuisia ihmisiä, en vaan uskalla ottaa yhetyttä koska pelkään juuri noita stalkkereita ym. Mutta kai sen sitten voi tehdä myös anonyymisti. Mieli kyllä tekisi kokeilla, kiva kuulla että ihmisillä on lähinnä hyviä kokemuksia.

t.ap

Tapasin noin 10nennen tapaamani nettimiehen elokuussa, lokakuussa muutimme yhteen, seurustelimme 2 vuotta ja nyt olemme olleet naimisissa 3 vuotta. Sitä ennen deittailin/kävin lasillisella muutaman muun kanssa (Oli hauskaa, mutten ihastunut). Kannattaa suhtautua nettideittailuun kevyesti-vakavasti. Menet iloisella mielellä ja toiveikkaana treffeille ja otat irti niistä sen, mikä lähtee. Aina ei tästä kaikesta seuraa aviomies, mutta voi olla hauska ilta. Joskus taas on hyvä olla tahdikas ja viheltää peli poikki aikaisin eli sen kuuluisan kahvin jälkeen. Olla rehellinen ja kertoa fiiliksistään, vaikka jälkikäteen ystävällisellä viestillä. Muistaa kannattaa, että 10. kerta voi "onnistua", vaikka ed. 9. kertaa "epäonnistuivat" ja mies/nainen ei vastannut toiveita sitten ollenkaan. Itse olen kysynyt aika paljon ja vaihtanut jonkinlaiset kuvat jo kirjoitteluvaiheessa. Tsemppiä!

- eronneet epätoivoiset, jotka pelkää yksin olemista niin paljon että kun vaimo lähti eilen tai ehkä lähtee huomenna niin nyt on pakko löytää joku vaan äkkiä luokseen asumaan.

- peräkammarinpojat, jotka ei oo ikinä naista livenä tavanneet, saati harrastaneet seksiä yms

- varatut vonkaajat

Siitä jos löydät omasi niin ole hyvä vaan!

4.kategoria: Helmet, jotka tekevät sinut onnelliseksi.

Minua ei oikeastaan koskaan näkeminen mietityttänyt, koska nähtiin aina ihmisten keskellä; helsingissä kahvilassa ja kävelyllä, leffassa, keilaamassa...



Aika montaa sai kyllä mennä tapaamaan, ennen kuin sitten löytyi se oikea. :) Kannattaa aina mennä avoimin mielin, sieltä tosiaan saattaa tulla mitä tahansa vastaan. Itse en tosin kohdannut ketään sen kummallisempaa (kaikki vastasi kertomuksiaan).

Miten uskallatte mennä tapaamaan jotakin täysin tuntematonta ihmistä? Eikö pelota että se toinen voi olla ihan muuta kuin antaa netissä itsestään ymmärtää?

Haluaisko joku kertoa kokemuksiaan nettitreffeistä, minua kiinnostaisi kuulla?

Ihan kauhee ajatuskin, että voisi joutua tapaamaan jonkun tuntemattoman! Minusta on ihan hirveetä, kun kaupungilla kulkiessa joutuu kohtaamaan ihan kauheasti tuntemattomia ihmisiä! Miksei ne voi pysyä kodeissaan silloin, kun minä menen kaupungille?

Ihan noin niin kuin kysymyksenä sinulle, oletko ajatellut mennä naimisiin isäsi/äitisi/siskosi/veljesi kanssa, kun tuntemattomien kohtaaminen noin paljon hirvittää?

Sokkotreffeillä joko tapaa mukavan ihmisen tai sitten saa hyvän tarinan kerrottavaksi. Et voi hävitä!



Mutta järki päähän. Ja tietty salaperäisyyskin kiehtoo. Mulla on anonyymi sähköpostiosoite, prepaid-liittymä ja treffit sovittu julkiselle paikalle!



Jos oikein hirvittää, niin hanki varmistus. Saatko kaverin samaan baariin vahtimaan tilannetta, tai jonkun soittamaan merkistä? Ja sitten pitää olla rehti ja sanoa, jos ei kipinä syttynytkään! Yön yli saa miettiä haluaako nähdä uudelleen, mutta sitten pitää ilmoittaa.



Mies ei ehkä ymmärrä sitä riskiä mikä tähän deittailuun liittyy, mutta minä haluan suojella ensinnäkin kotiani, lapsiani ja omaa aikaani.



Jos tuolta nyt joku vakavasti otettava löytyy, niin sitten ei ole edes kiire edetä vaan nautiskellaan kahden aikuisen välisestä ajasta. Kun tässä ollaan jo ns. toisella kierroksella.

Tapasin netin kautta 19 miestä vuosien aikana. Kahdeskymmenes mies oli se, kenen kanssa lopulta seurustelin! Erosimme nyt, ja olen jo tavannut kolme miestä netistä, ja neljännet treffit on sovittu. Olen nähnyt eritäin karmaisevia tapauksia. Esimerkkejä: eräs mies uhkasi itsemurhalla tapaamisen jälkeen koska en kiinnostunut hänestä. Toinen mies kirjoitti pitkän tauon jälkeen : "Anteeksi kun minusta ei ole kuulunut. Olin psykoosissa ja luulin olevani Jeesus."  Kolmas mies ei uskaltanut koko tapaamisen aikana katsoa minuun päin. 

Mutta ilokseni voin todeta että viime vuosina taso on parantunut, enää netistä ei hae seuraa vain epätoivoiset miehet. Normaalissa elämässäni en tututustu potentiaalisiin uusiin miehiin, nettitreffit on minulle kaikista toimivin ratkaisu sada uusia tuttavuuksia.

- eronneet epätoivoiset, jotka pelkää yksin olemista niin paljon että kun vaimo lähti eilen tai ehkä lähtee huomenna niin nyt on pakko löytää joku vaan äkkiä luokseen asumaan.

- peräkammarinpojat, jotka ei oo ikinä naista livenä tavanneet, saati harrastaneet seksiä yms

- varatut vonkaajat

Siitä jos löydät omasi niin ole hyvä vaan!

Ei voi jakaa koska sieltä löytyy miehiä myös tämän ryhmän ulkopuolelta

Aion lähteä nettitreffeille kiinnostavan miehen kanssa. Mitäpä siinä menettääkään; käy syömässä ja rupattelee niitä näitä. Kun en ole baari-ihminen ja harrastuksissa ei tapaa miehiä, niin vähissä on vaihtoehdot.

Mitä nää nettitreffit edes on? Treffataan netissä Skypellä??

Vierailija kirjoitti:

monet treffit olen sopinut luokseni.

Tehnyt ruokaa ja ollaan syöty ja joiden kanssa maisteltu vähän viiniä.

Enpä tiedä miksi pitäisi muuta varoa, turhaa.

Ei kyllä ensitapaamista kannattaisi kotiinsa ottaa.