Kolmosluokkalaisen opesta ja kommenteista

Pitäisikö se horsma nähdä opettajan kanssa? Mistä ihmeestä lapsi tietää missä opettaja on liikkunut ja nähnyt niitä kukkia. Mitä sitten, jos ope asuisi eri paikkakunnalla? Koulunpiha olisi ainoa mikä tulee tutuksi. Olis pikkasen vaikeaa tehdä tuollaisia tehtäviä.

kirjoittaa esim. tien vieressä, aurinkoisella paikalla jne.



Mutta en minäkään sitä kysymystä noin ymmärtänyt. Pojan olisi pitänyt ymmärtää.

kirjoittaa esim. tien vieressä, aurinkoisella paikalla jne. Mutta en minäkään sitä kysymystä noin ymmärtänyt. Pojan olisi pitänyt ymmärtää.

tuosta horsmasta ja sehän kasvaa missä vaan mm pihoissakin. olipas opelta outoa käytöstä.

Mä olisin ehkä johdatellut tosta takapihasta kyselemällä sen, että kasvupaikka on aurinkoinen ja avara. Eli sanonut oppilaalle että lisää sinne nuo ja hyväksynyt myös sen takapihan vaivihkaa.



Kolmasluokkalainen ei vielä ajattele niin abstraktisti, että jos kysytään "missä", niin tarkoitetaan oikeasti "millaisilla paikoilla".



ope

kun aiheena oli home. Ja hän vastasi kysymykseen missä olet nähnyt hometta - 'meidän leivässä'. Ja arvaa oliko äiti iloinen.

Toi oli tosi hyvä juttu.

Meidän takapihalla oli kaksi horsmaa ja sanoinsin, että luonnonkasvi ja kasvaa vapaasti siellä täällä.

Tuijotti vain mallivastausta eikä osannut järkevästi perustella kun pojan vastaus olikin "väärä".



Olisi tosiaan pitänyt johdatella ja on ihan totta ettei 3.-luokkalainen ajattele että "missä" tarkoittaakin kavupaikkatekijöitä.



Kirjasarjat ovat osittain aika ala-arvoisellakin tasolla. Tiesittehän ettei kirjasarjoja enää tarkasta mikään taho, vastuu kirjan valitsemisesta ja käyttämisen tavasta on opettajalla. Valitettavasti liian moni etenkin iäkkäimmistä tai aivan tuoreista opettajista tukeutuvat opetuksessaan kirjoihin jopa siinä määrin että kirjasarja määrää etenemisen, mitä käsitellään, miten laajasti ja kynnys käyttää kirjaa käsikirjamaisesti ja rakentaa opetus esim. toiminnasta on suuri.



Jos opettaja uskaltaakin jättää kirjan "sivurooliin", niin jestas mikä paine ja painostus voi syntyä kollegoilta, koska he haluavat tukeutua kirjaan eivätkä tehdä mitään mistä voi seurata vaivaa ja suunnittelua hieman ekstraa. Sillä kun ei kaikilel ole merkitystä että mielekkäät ja mukavat tunnit ovat mukavampia pitää kuin koomainen tarpominen aukeama/oppitunti tahdilla ja valmiin työkirjan mekaaninen täyttäminen kotitehtävinä jne.



Kumpi on parempi kotitehtävä: missä maitohorma kasvaa? Vai: Etsi lähiympäristöstä pihalta maitohorsma ja katso millainen löytöpaikka on? Jolloin jälkimmäisestä jutellaan koulussa, kootaan havainnot taululle (oppilaat käyvät kirjaamassa tunnin alussa porukalla, niin ei mene aikaa) ja tehdään johtopäätös siitä millainen on horsman kasvupaikka.



Jälkimmäisestä vanhemmat soittelevat opelle, että eikö tullut mitään "oikeita tehtäviä", kun lapsi vain käväisi pihalla maitohorsman hakemassa.



Jälkimmäisessä lapsi oppii tekemään itse havaintoja, tulee materiaalintuntu että millainen se horsma on, horsmat tuodaan luokkaan, saadaan näytteitä tutkittavaksi, lapsi näkee kuinka havaintojen perusteella määritellään erilaisia kasvupaikkoja, tulee käyneeksi pihalla (vaikka sataisi).



Entäs jos oppilas tekisi tehtävän koulumatkalla, voi joku kysyä, että sitten ei tekisikään läksyjä kotona. Tässä tullaan siihen että oppiiko se lapsi tekemään velvollisuutensa ja onko tarkoitus oepttaa läksyjen tekoa niiden tekemisen itsensä takia, vai onko tarkoitus tähdätä aitoon oppimiseen ja monipuolisuuteen. Mielestäni voi tehdä vaikka heti koulun pihassa koulun jälkeen horsman poimimisen tai aamulla kouluun tullessaan. Merkityksetön kirjoittelu työkirjojen aukkopaikkoihin on merkityksetöntä, teetän sitten kirjallisia tehtäviä kotihommina niissä tilanteissa kun juuri se on tarkoituksenmukaista. Esimerkiksi äidinkielen tarinoita tehdään paljon, "artikkeleita" luokan lehtiin eri aiheista (myös ympäristö-ja luonnontiedosta) jne.



Vaatii vähän enemmän opelta, mutta on antoisampaa. Sikäli vaatii oppilailtakin paljon etteivät tällaisessa "ei-kirjavetoisessa" opetuksessa pääse passivoitumaan ja laitostumaan vaan pitää jaksaa pysyä skarppina ja tehdä muutakin kuin istua apaattisena päivät pääksytyksiin.