Lue keskustelun säännöt.
Minulla ei vain enää ole mitään omaa, ei edes elämäni
01.09.2011 |
Siinä se otsikossa tulikin. On vain lapset, koti, kodin siivous, osa-aikatyö ja perheen elukka. Ei ole enää ystäviä (kaikki hävisivät enkä mistään revi aikaa). Mies omaa ystäviä työnsä lisäksi ja sillä on menoja. Minä olen aina joko yksin tai lasten kanssa, yleensä lasten kanssa kun ei ole mahdollisuuksia yksinoloon. Mies tekee paljon töitä ja sitten sillä sillon tällön on menoja kavereidensa kanssa.
Koen ettei ole enää mitään.. kaiken teen kotona yksin siivouksesta lähtien. Mies ei sanomisesta ja asiasta keskustelusta huolimatta tee mitään. Vetoaa töihinsä. Huutaa minulle, kun olen niin allapäin ja väsynyt koko ajan. Sanoo että tarvitsen ystäviä.. no en ole kehenkään tutustunut yrityksestä huolimatta ja se aika.. mistä ihmeestä revin aikaa, kun lapsia ei saa noin vain hoitoon ja ei energia edes riitä minnekään kerhoihin menoon.
Olen vain ihan loppu. Mietin ja toivon,että saisin jonkun taudin että voisin vain olla ja unohtaa kaiken. Turha miettiä lastenhoitajia muutenkaan, kun ei raha riitä nyt muille maksuun.
Miehenkään kanssa meillä ei ole enää mitään parisuhde-elämää.. en toivo tätä tilannetta kellekään. Enkä odota vastauksia, oli vain pakko päästää ulos. Väsyttää ja vituttaa. kai tää helvetti joskus loppuu.
Kommentit (7)
tosi vaikea saada ja aikaa on liian vähän itselle. On ihanaa joskus, kun joku toinen on lasten/lapsen kanssa, saa vain sivusta ihastella, eikä tarvitse olla se vastuullinen.
Neuvoja, vaikket niitä pyytänytkään: mistä pienestä asiasta saat iloa, mistä pidät itse? Parvekkeella istahtaminen, kynttilän sytyttäminen yksin, jokin ruoka... Lapset ovat tarvitsevia, mutta kasvavat koko ajan. Aikaa itselle tulee enemmän myöhemmin, mutta miten voisit ilahduttaa itseäsi juuri n y t?
Niin pitkään jatkunut tämä tilanne, että en enää ole varma mitä tekisin jos sellaista ylimääräistä energiaa tulisi. Tykkään kirjoittaa, mutta silloinkin tulee yleensä joku keskeytys tai sitten en enää väsymykseltä jaksa. Aika surkeaa tämä elämä. Kadehdin ihmisiä, joilla on energiaa ja ystäviä auttamassa. Meillä tilanne meni näin. On niin yksinäin ja valtavan paha olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tosi vaikea saada ja aikaa on liian vähän itselle. On ihanaa joskus, kun joku toinen on lasten/lapsen kanssa, saa vain sivusta ihastella, eikä tarvitse olla se vastuullinen.
Neuvoja, vaikket niitä pyytänytkään: mistä pienestä asiasta saat iloa, mistä pidät itse? Parvekkeella istahtaminen, kynttilän sytyttäminen yksin, jokin ruoka... Lapset ovat tarvitsevia, mutta kasvavat koko ajan. Aikaa itselle tulee enemmän myöhemmin, mutta miten voisit ilahduttaa itseäsi juuri n y t?
Niin pitkään jatkunut tämä tilanne, että en enää ole varma mitä tekisin jos sellaista ylimääräistä energiaa tulisi. Tykkään kirjoittaa, mutta silloinkin tulee yleensä joku keskeytys tai sitten en enää väsymykseltä jaksa. Aika surkeaa tämä elämä. Kadehdin ihmisiä, joilla on energiaa ja ystäviä auttamassa. Meillä tilanne meni näin. On niin yksinäin ja valtavan paha olla.
Lapset saa ottaa mukaan.
Kysytty nimittäin on. Mies ei näe mitään vikaa nykyjärjestelyssä. No eipä kai, kun minä joudun tekemään kaiken kun hän ei tee mitään.
masentunut. Elämäntilanteesi ei vaikuta kovin kehuttavalta. Mutta tuo, että et jaksa edes lähteä mihinkään missä ihmisiä olisi niin on jo vähän paha. Lastenkin kanssa olisi helpompaa jos saisivat seuraa. Koita saada juttuapua jostain, neuvola tms tai ota vaikka yhteyttä srk:n diakoniin. Auttavat juttelemalla ja voisivat rohkaista menemään joihinkin kerhoihin. En ole itse uskonnollinen, mutta jos kuulut kirkkoon, niin jotkin apumuodot ovat kyllä siellä hallussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
masentunut. Elämäntilanteesi ei vaikuta kovin kehuttavalta. Mutta tuo, että et jaksa edes lähteä mihinkään missä ihmisiä olisi niin on jo vähän paha. Lastenkin kanssa olisi helpompaa jos saisivat seuraa. Koita saada juttuapua jostain, neuvola tms tai ota vaikka yhteyttä srk:n diakoniin. Auttavat juttelemalla ja voisivat rohkaista menemään joihinkin kerhoihin. En ole itse uskonnollinen, mutta jos kuulut kirkkoon, niin jotkin apumuodot ovat kyllä siellä hallussa.
Kun en saa kunnon yöunia, niin on väsynyt fyysisesti. Yöunien tarpeessa. Koomassa ei jaksa lähteä minnekään kun miettii jo jos tänä yönä sais paremmin nukuttua ja huominen olis kirkkaampi(=pirteä että jaksaisi).
ap
tosi vaikea saada ja aikaa on liian vähän itselle. On ihanaa joskus, kun joku toinen on lasten/lapsen kanssa, saa vain sivusta ihastella, eikä tarvitse olla se vastuullinen.
Neuvoja, vaikket niitä pyytänytkään: mistä pienestä asiasta saat iloa, mistä pidät itse? Parvekkeella istahtaminen, kynttilän sytyttäminen yksin, jokin ruoka... Lapset ovat tarvitsevia, mutta kasvavat koko ajan. Aikaa itselle tulee enemmän myöhemmin, mutta miten voisit ilahduttaa itseäsi juuri n y t?