Lääkitäänkö Suomessa turhia kipuja?

mun mummo kuoli syöpään ja mun tekee pahaa ajatella, että joku voisi oikeasti ajatella kuten ap. Mummosta tuli paljon selväjärkisempi siinä vaiheessa kun kipulääkkeen vahvuutta lisättiin saattohoitoon päästyä. Kivuissaan se luuli olevansa viipurin rautatieasemalla odottamassa evakkojunaa keskellä pommituksia. Saatuaan kunnolla fentanyyliä se pystyi juttelemaan ihan järkeviä.

Kovissa kivuissa ihminen on paitsi sekava, myös tajunnan taso voi olla melko lailla matala- elimistö vaivuttaa ihmistä kohti tajuttomuutta lievittääkseen siten kipua. Kun kivut lääkitään kunnolla, tajunnantasokin kohenee. Toki aluksi lääkkeen annon jälkeen ihminen saattaa olla väsynyt, mutta tajunta usein kohenee nopeasti kun lääkkeen huippupitoisuus on hieman laskenut.

ko. isä olisi luultavasti nauttinut lastensa seurasta selvänä. Tuollainen uhoaminen on tyypillistä miehille :)

Aluksi kipulääkkeitä annettiin kitsaasti, ja isä KÄRSI. Ei siinä auttanut että oli vaimo ja lapset paijaamassa, saati joku hoitaja. Välillä pyysi meitä tappamaan itsensä kun halusi eroon tuskista. Onneksi sai loppua kohden tarpeeksi kipulääkitystä, ja vaikka silloin olikin isoimman osan ajasta ihan muissa maailmoissa, niin oli ainakin kivuton.