Sain ylennyksen töissä. Yksikään _perheestäni_ ei onnitellut..

Niin, jos tuyolle tielle mennään, niin mitä onnittelemista jonkun iässäkään on? Onko se muka suurikin saavutus elää vaikkapa 30 -vuotiaaksi?

Ei siinä olekkaan. Itse lopetin synttärien järjestämisen alle 10-vuotiaana ja lahjat eivät enään kiinnostanut 18-vuoden jälkeen.

En edes huomaisi omaa syntymäpäivää, jos se ei olisi uudenvuodenaattona ja eikä aiti, sekä toinen sisko onnittelisi minua.

Minulla on perheessä pääasiassa pienyrittäjiä, jotka eivät ymmärrä isojen yritysten kuvioita ylennyksineen. Minut ylennettiin yhden portaan yli entisten työkavereitteni pomoksi, mikä oli aika poikkeuksellista firmassa ja iso juttu, josta en tietenkään voinut hirveästi hihhuloida julkisesti työpaikalla. Kun sitten yritin avautua kotipiirissä, kukaan ei tuntunut ymmärtävän, mistä puhuin ja miksi olin niin tohkeissan. He eivät ihan oikeasti tajunneet.



Eivät he myöskään pystyneet seuraamaan ajatuksiani siinä vaiheessa, kun ex-työkaverit alkoivat urakalla puukottaa selkääni. Olin siihen asti ollut varsin pidetty, joten olin odottanut ihan muuta. Tämän aiheuttamaa järkytystä en myöskään voinut ilmaista työpaikalla, enkä tosiaan saanut kotoakaan minkäänlaista myötätuntoa.

kun pitää onnitella!



Aika kumma kyllä jos jokainen sisaruksistasi on yhtä hönö kuin minä...

Siis töitähän se vaan on. Ethän sä mihinkään kilpailuun ole osallistunut!?

kyseessä. Ehkä eivät vaan tajunneet, että oli iso juttu?

Täytyy osata onnitella, ei se nyt niin vaikeeta voi olla. Ylennys ilmeisesti tärkeä sinulle.



Olen iloinen puolestasi vaikka itse taistelen työnhaun kanssa.

tai muiden duunikuviot?

Ei perheen kesken onnitella tuollaisista asioista. Lähinnähän tuollaisesta onnittelua kuulee kavereilta ja työkavereilta ja ennemminkin se on vain sellainen ohimennen heitetty muodollisuus, koska niin "pitää" sanoa. Tuntuisi oudolta, jos joku sisko heittäisi, että "onneksi olkoon", kun olisin saanut työpaikan tai ylennyksen.

olet varmaan taitava jyrääjä ja kyynärpään käyttäjä ja taktisesti olet oikeaan osoitteeseen mielistellyt, joten paljon onnea nyt! :) Kohta varmaan menet politiikkaan ja jollet sinne pääse päsmäröimään, niin ainakin yrität säätää jokapaikassa muidenkin ihmisten asiat OMASTA mielestäsi parhain päin, vaikka muut lähinnä miettivät jo puhelinnumeron vaihtoa salaiseksi takiasi. ;)

Ei perheen kesken onnitella tuollaisista asioista. Lähinnähän tuollaisesta onnittelua kuulee kavereilta ja työkavereilta ja ennemminkin se on vain sellainen ohimennen heitetty muodollisuus, koska niin "pitää" sanoa. Tuntuisi oudolta, jos joku sisko heittäisi, että "onneksi olkoon", kun olisin saanut työpaikan tai ylennyksen.

Onko se joku hyve kenties? Kyllä minä ainakin olen saanut yllin kyllin aidontuntuisia onnitteluja myös perheeltä vaikkapa tohtorintutkinnon suorittamisesta ja uusista työkuvioista.

Niin, jos tuyolle tielle mennään, niin mitä onnittelemista jonkun iässäkään on? Onko se muka suurikin saavutus elää vaikkapa 30 -vuotiaaksi?

olet varmaan taitava jyrääjä ja kyynärpään käyttäjä ja taktisesti olet oikeaan osoitteeseen mielistellyt, joten paljon onnea nyt! :) Kohta varmaan menet politiikkaan ja jollet sinne pääse päsmäröimään, niin ainakin yrität säätää jokapaikassa muidenkin ihmisten asiat OMASTA mielestäsi parhain päin, vaikka muut lähinnä miettivät jo puhelinnumeron vaihtoa salaiseksi takiasi. ;)

Paitsi ehkä sinä.

En ole ikinä onnitellut sisaruksiani jostain tuollaisesta.

olet varmaan taitava jyrääjä ja kyynärpään käyttäjä ja taktisesti olet oikeaan osoitteeseen mielistellyt, joten paljon onnea nyt! :) Kohta varmaan menet politiikkaan ja jollet sinne pääse päsmäröimään, niin ainakin yrität säätää jokapaikassa muidenkin ihmisten asiat OMASTA mielestäsi parhain päin, vaikka muut lähinnä miettivät jo puhelinnumeron vaihtoa salaiseksi takiasi. ;)

siitä, että vittuilu, sarkasmi ja ironia ovat kunnon hyvinvoivaa suomalaista kansanperinnettä. Sitä harrastetaan pikkupojasta/tytöstä vaariin/mummoon ja siihen kannustetaan kouluissa, työpaikoilla, kaveripiirissä ja harrastusten parissa. Parhaan sarkastisen/vittumaisen/ironisen kommentin heittäjät ovat maassamme arvostettuja tyyppejä.

Mutta sitä varmaan voinee miettiä, mihin se jatkuva ironian/sarkasmin viljely perustuu. Loistavaan itsetuntoon ja omaan menestykseen elämässä kenties?

M42

"Aijaa (mulkoilua), vai niin (lisää mulkoilua), eihän tuo nyt mitään, MINÄ olin tuohon ikään ehtinyt jo sitä ja sitä...niin ja tuo ylennys vielä mitään, munkin tuttu just oli saanut niin helvetin uskomattoman palkankorotuksen, ihan samalla alalla kuin sä, niin ethän sä saakaan kuin sen ja sen verran (et ehdi vastata mitään), niin just joo arvasinhan minä (pirullista virnuilua, ennen kuin ehdit sanoa mitään, porukka on jo poistunut paikalta)."

Mistä ihmeestä sitä sitten VOI/PITÄÄ onnitella, jos ei omista saavutuksistaan? Ikä ei ole erityinen saavutus, mutta työssään menestyminen on. Joten siitä jos mistä kannattaa onnitella ja on kyllä osoitus perheen sisäisistä ongelmista.

Mistä ihmeestä sitä sitten VOI/PITÄÄ onnitella, jos ei omista saavutuksistaan? Ikä ei ole erityinen saavutus, mutta työssään menestyminen on. Joten siitä jos mistä kannattaa onnitella ja on kyllä osoitus perheen sisäisistä ongelmista.

siis että on osoitus perheen sisäisistä ongelmista, jos perheenjäsenet eivät osaa iloita toisen menestyksestä ja saavutuksista tuon vertaa.

Ap, olet täysin aiheesta pahoilla mielin! Ylennys on hieno asia ja tietenkin onnittelujen arvoinen saavutus. Ainoastaan täysin mölö ja kateellinen ihminen ei sitä ymmärrä.



Olisin pitänyt äärimmäisen outona mikäli minun perheeni, vanhemmat ja oma sisko olisivat jättäneet onnittelematta. He olivat erittäin ilahtuneita, ylpeitä minusta ja halusivat tietää, millaisia uusia työtehtäviä ylennys toisi tullessaan.



ONNITTELUT, AP! Hienosti tehty!!

Onnea =)



Ehkä esitit asian niin ettei se ollut oikein iso juttu ja siksi he eivät tajunneet onnitella.



Mutta eihän se asiaa miksikään muuta, onnea vielä kerran!

Kyllä minustakin on syytä onnitella ihmistä, joka on itse saavuttanut jotain, kuten sitten vaikka ylennyksen. Ainoa syy onnitella on teille ilmeisesti kohkata jonkun tasavuosipäivän takia, joka putoaa itse kullekin ahteria nostamatta (jollei satu kuukahtamaan).



Joten ap, onnea minunkin puolestani. Olet varmasti tehnyt töitä ylennyksesi eteen ja voit olla itsestäsi ylpeä.