Lue keskustelun säännöt.
Saako huokaista helpotuksesta kun tietää, että lapsipuoli muuttaa
30.08.2011 |
pois kotoan parin vuoden päästä? On ollut aivan helvetillinen vuosi ja etenkin kesä nuoren masennuksen ym käytösongelmien takia ja hoksasin yhtäkkiä, että enää pari vuotta ja nuori pääsee omaan elämään. Tukena olen ollut, ei siitä ole kyse, mutta suunnittelen jo innolla mielessäni mitä pojalle laitetaan kämppään mukaan ja mitä hänen huoneestaan saan tehdä...
Kommentit (7)
sä se kuvittelet, että kun nuori muuttaa omaan elämään niin sä voit antaa potkun persuuksiin ja vetää oven kiinni. Näin ei kuitenkaan ole, varaudu siihen ja hyväksy se. Varsinkin kun sillä on masennusta ja ongelmia nyt, se tulee tarvitsemaan paljon tukea vielä vastakin. On sitten lapsipuoli tai ei.
Toivon vaan, että alkaa pikkuhiljaa pärjäämään omillaan ja kotiinkin tulee rauha jo tässä parin vuoden kuluessa
t.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja on ihan mahdollista yhtä aikaa iloita ja vaikka vähän surrakin yhden elämänvaiheen päättymistä. Ehkä sitä surua ei niin tule kun kyseessä ei ole oma lapsi, ja on ollut vaikeaa, mutta ei iloitseminen silti tarkoita että ei välittäisi lapsesta yhtään.
Mutta näinköhän muuttaa.... Saako aikaan? Pärjääkö omillaan?
ja meillä vähän sama, mutta ihan oman lapsen kanssa. Niin rankkaa on pari viimeistä vuotta ollut, että odotan hänen muuttavan omilleen. Enkä pode edes huonoa omaatuntoa.
jos on masennusta ja käytösongelmia?
jos on masennusta ja käytösongelmia?
käy myös terapiassa.
t.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja meillä vähän sama, mutta ihan oman lapsen kanssa. Niin rankkaa on pari viimeistä vuotta ollut, että odotan hänen muuttavan omilleen. Enkä pode edes huonoa omaatuntoa.
Tätähän on ajateltava saavutuksena, kyllä olette taatusti merkittävän panoksen nuoren elämänkouluun antaneet. Bileet pystyyn kun ovi sitten edes väliaikaisesti napsahtaa kiinni.
sä se kuvittelet, että kun nuori muuttaa omaan elämään niin sä voit antaa potkun persuuksiin ja vetää oven kiinni. Näin ei kuitenkaan ole, varaudu siihen ja hyväksy se. Varsinkin kun sillä on masennusta ja ongelmia nyt, se tulee tarvitsemaan paljon tukea vielä vastakin. On sitten lapsipuoli tai ei.