Ystäväni outo käytös?
Olemme ystäväni kanssa tunteneet jo vuosia.
Hän on minulle tärkeä ja olen hänen kanssaan voinut jakaa lähes kaiken.
Olen aina ajatellut että hän on paras ystäväni!
Välillä ystäväni käytös muuttuu niin että hän on aivan kuin eri ihminen..
ihan ilman syytä hänestä tulee tyly, hän ei välttämättä vastaa viesteihini/puheluihin tai jos vastaakin niin hyvin tylysti.
Ja aina kun hän on "tälläisellä päällä" jos voi kutsua,
hän alkaa myös latelemaan minulle itsestään selvyyksiä kuinka teen vääriä valintoja siinä ja tässä ja tuossa jne.
Sanon sitten mitä tahansa niin hänen täytyy päästä pätemään siitä.
Ja muistaa tällöin yleensä mainita kuinka hauskaa oli juuri ties kenen kanssa.
En ymmärrä. :o
Minulla on avomies jonka kanssa olemme kihloissa ja hänellä on ollut hyvin vaikea on-off suhde jo vuosia. (Minkä kanssa häntä olen tukenut paljon)
Hän raataa huonolla palkalla työssä jossa ei viihdy, minä sen sijaan opiskelen ja mieheni on sanonut että hoitaa taloutemme kun opiskelen.
Siihenkin kaverini on puututtava "kuinka elän mieheni siivellä".
(Vaikka saan asumistukea ym. kattaakseni oman osani meidän menoista)
Minä en yleensä tuomitse häntä missään tekemisissä tai päätöksissä vaikken
kaikesta aina niin samaa mieltä olisikaan.
Ja tosiaan, ihan tuosta noin vaan hänen käytös muuttuu.
Yleensä nykyään osaan jo ennakoida ja pysyn sitten loitolla..
Kestää päiviä tai viikkoja milloinkin. :(
Kommentit (8)
aika yleistäkin tietyntyylisillä naisilla. Mulla kokemusta aika samanlaisesta kuviosta. Itse ratkaisin sen näin; otin etäisyyttä kyseiseen henkilöön ja odotin hänen itse ottavan yhteyttä minuun. Lisäksi en enää vuosiin ole kertonut hänelle henk kohtaisia asioitani, koska hän ei ole oikeasti luotettava ystävä. Tuon tyypin kanssa saat vain harmeja ja tuhlaat aikaasi, keskity muihin parempiin ihmissuhteisiin. Hän ei ole ystävyytesi arvoinen.
asioista vois puhuakin, mutta tuntuu aika hankalalta kun ei tiedä tajuaako toinen osapuoli edes että jossain menee vikaaan.
Tulee itselle paha mieli ja avuton olo, kun ei aina ymmärrä tuollaista käytöstä.
Parempi tästä lähin keskittyä omaan elämään ja jättää sitten tietyt asiat omaan arvoonsa.
ensin oli niin hyvää kaveria kun olla voi, sitten alko piikitellä ja haukkua päin naamaa kaikesta mitä tein, vaikka en koskaan sanonut hänelle mitään pahaa.
Pahimmat puolet tulivat esiin valitettavasti ulkomailla reissussa, joten piti purra hammasta ja kun kotiin pääsin katkaisin välit saman tien ja helpotus oli valtava.
Surullista menettää ystävyys, mutta se ainainen vähättely ja piikittely vei voimat täysin.
ja yks kaveri on tollasia, mutta molemmilla onkin kaksisuuntainen mielialahäiriö. Voisiko se tulla kaverisi kohdalla kyseeseen.
Ihan samanlaista tekstiä ja samanlaisella ajatuskaavalla. Luulen että se itse ongelma olet sinä, sinä et näe omaa toimintaasi, omia latelemiasi loukkauksia ja omahyväisyyttäsi.
Persoonallisuushäiriöiselle on tyypillistä, ettei ymmärrä miksi joku käyttäytyy jollain tavalla, kun on ensin loukannut tätä. Sinä kuulostat samalta.
Sitten kun et ymmärrä, alat latelemaan "totuuksia" kuinka sinulla on kaikki asiat paremmin kuin ystävälläsi, ja haluat että muut sanoisivat että kaikki johtuu kaverisi kateudesta.
Uskon, että ongelma olet sinä ap. Toivottavasti kaverisi löytää parempaa seuraa, tuo sinun tekstisi kertoo vain siitä, että sinun seurassasi hänellä on huono olla.
vuosia sitten "hankala" ystävä, tuulella käyvä...selkään puukottaja. Onneksi pääsin hänestä eroon vaikka tapa olikin vähän ikävä. Meitä on moneksi...
Paitsi että en ole ladellut "totuuksiani" hänelle tai ollut muutenkaan omahyväinen.
Millä oikeudella ystäväni piikittelee minua, on ottamatta yhteyttä/puhumatta, vähättelee elämääni, päätöksiäni, kykyäni hoitaa perheeni asioita jne.
Hän on paras ystäväni ja olen pitänyt meidän ystävyyttä todella tärkeänä.
Olen itse miettinyt onko hän kateellinen, noiden esimerkkien valossa
Tuntuu vain että aina jos saavutan jtn niin hänen täytyy siitä suuttua.
Silloin kun ystäväni on valittanut elämäänsä ja sanonut mm. että antaisipa mitä vaan että saisi samanlaisen miehen kuin omani, olen hänelle todennut että hänellä taas on toiset asiat kunnossa esimerkiksi vakituinen työpaikka, perhe asuu lähellä ja on hyvissä väleissä jne.
En todellakaan ajattele että minulla olisi elämässä kaikki asiat paremmin kuin hänellä.
Olen joutunut paljosta myös luopumaan, se tekee nöyräksi. :)
Hänen suvussa on persoonallisuushäiriöisiä. Itse en tuosta niin paljon tiedä, voisikohan kulkea suvussa nyt kun asian otit puheeksi?
Sä itse tiedät, miksi mun on välillä vaikeaa sietää sua ja oot omalla käytökselläs sen aiheuttanut. Mee ekaks kattoon peiliin, ennenkuin valitat täällä yhtään mitään!